Voiko kasvattajalla olla uskonto 10 ja muut 4?

[EZ_]

Hieman taustaa otsikkoon (tarinassa nimet ja rodut muutettu, ettei tule kenellekkään paha mieli)
Lähinnä tämä on tuotettu siksi, ettei enää muiden tarvitse tehdä samoja virheitä, ainakaan kahta kertaa. Tai jos tekee, niin sitten se on tietoista riskinottoa...

Oli vuosi 08 ja etsin itselleni ensimmäistä luolakoiraa, löysin kasvattajan jolla oli sopivan rotuisia pentuja. Varasin moisen ja kun käytiin katsomassa, niin kaupat siitä tuli. Aloitettiin ahkera reenaaminen alan gurun silmien alla ja olin koiran kehittymiseen tyytyväinen, samoin kasvattaja. (Tässä vaiheessa en vielä välittänyt emän ja uroksen ohuista näytöistä, uskoin kasvattajaa). LUTC saatiin kovalla työllä, kettua käytiin katsomassa monta kertaa ja putkiharkkoissakin käytiin useampi kerta.
Kehitys pysähtyi sitten kuitenkin. Ylivuotiaana ladon alta saatiin kettu (haavakko), mutta siinä se riista sitten olikin. Koira muuttui metsässä pesälle mentäessä läpilöysäksi ja maan alla ääntä ei tullut juurikaan olipa pesä sitten tyhjä tai täynnä. Ihan kuin olisi pelännyt häiritsevänsä asukkaita. Aloin epäillä, ettei tästä nyt tule valmista kun koiruus jätti supi-tuplan luolaan ja toinen koira sitten meidän jälkeen hoiti homman kotiin.
No, niin, vaimohan siitä sai tissienväli koiran. Toiselle koiralle oli muutekin tilausta ja lapset olivat innoissaan. Hieno loppu tarinalla. Koiruus on edelleen talossa lemmikki-statuksella.

Menin ja hankin sitten toisen koiran SAMASTA paikasta ja ajattelin, että nyt lähtee homma käyntiin. Panostin pennun metsälenkkeihin ja yhdessä tekemiseen vapaana. Ei kutsuttu metsässä luo ja kärsivällisesti odottelin reppujakkaralla kun hajuja etsiskeltiin. Vedettiin nahkaa metsässä ja riistavietti vaikutti olevan kunnossa. Tämäkin koira on jo ikänsä puolesta aikuinen. Etsiminen vain jatkuu edelleen, ylösotossa on lievästi sanoen toivomisen varaa, maavainuinen on taitaa sittenkin olla ajohommissa jotenkin väliinputoaja kun etsitään jussia ja vain jussia. Tämän tarpeen toin julki jo pentua varatessa, en ole kiinnostunut sorkka-koirasta, kos sitä ei alueella juuri ole ja jos onkin, niin ei niitä pääse kaatamaan kannan koon vuoksi. Joten jos kiinnostaa metsästää jänistä viikkotolkulla, niin voin suositella rotua, ei tarvi patruunoita paljon mukaan. Silloin kun päälle kävellään ajo lähtee hyvin, mutta sitä ei ole tapahtunut kuin tasan kaksi kertaa.

Mutta vaikka taulut ei kerro kaikkea ja hyvin voi olla, etteivät sitten periytäkkään omia ominaisuuksiaan jälkeläisille, niin yhtään koiraa en enää osta, jos toisen vanhemman metsästysominaisuuksissa on selkeitä puutteita ja/tai taulut tyhjät. Tai sitten hinta on sen mukainen. Nyt tuntuu markkinoilla olevan imua ja se näkyy pyynneissä.
Vaikka kasvattajan mielestä tästä voi tulla jotain joskus, niin peräänkuulutan alkeellista kuluttajansuojaa tähän hommaan.
Olen läksyni nyt oppinut.

[AnttiSn]

Valitettava tarina eikä varmasti ainoa laatuaan. Mielestäni kasvattajalla kuuluu olla uskonto 10, se on ihan selvä. Jos ei itse usko hommaansa, eipä kyllä kukaan muukaan siihen usko. Samahan on oikeastaan myös jokaisen koiran kanssa. Jokaisella on se maailman paras koira, kyllä se koira tietää, että omistajan mielestä justiinsa minä oon se kaikista paras ja mukavin.

Mitä tulee muihin arvosanoihin, niin valitettavan usein ne jää kyllä laihoiksi. Esim. tää käytös ja huolellisuus (lue: rehellisyys) tuntuu olevan usein melko vaatimatonta tasoa. Mun mielestä ei ole mitään tarvetta käydä valehtelemaan oikeastaan mistään koira-asioista, koska ne ikävämmät asiat on parempi kuulla etukäteen kasvattajalta kuin saada, vaikka netistä ongittua itse. Ei varmaankaan yhtään sukutaulua ole, jossa ei olisi yhtään mitään sanottavaa? Tässä tullaankiin taas siihen faktaan, että sukutaulun lisäksi ensimmäistä/ensimmäisiä koiria valittaessa kannattaa myös panostaa siihen kasvattajaan (ei piikkinä aloittajalle, vaan vinkkinä aloittaville). Kun tulee toimeen kasvattajan kanssa hyvin, voi olettaa myös tarvittavan tiedon liikkuneen sieltä suunnalta...

[mäykkynen]

Ei niitä kannata aina vaan tuijottaa koetuloksia vaan ottaa pentu sellaisista vanhemmista joilla oikeasti metsästetään ja saadaan saalista. Myös isännän merkitys koiran toimivuuteen on suuri.

Mäyräkoira on muutenkin aika huono valinta jänis koiraksi mutta pärjää se siinä kohtalaisesti jos saa vaan paljon treeniä ja on hiukan ajoviettinen.

Mielestäni ei kummonen "ajava" tarvitse olla jos jänikselle ykkösiä ajaa, mulla on tuo vanhin pääasiassa luolakoira mutta jänis maastoissa sais sille varmasti sen ykkösen ajosta vaikka ei ole ajava.
_________________

[EZ_]

Ei niitä kannata aina vaan tuijottaa koetuloksia vaan ottaa pentu sellaisista vanhemmista joilla oikeasti metsästetään ja saadaan saalista. Myös isännän merkitys koiran toimivuuteen on suuri.


Niinpä, ei olla vaan sohvalla istuttu, järkevissä määrin metsää, sen pitäisi riittää.


Mäyräkoira on muutenkin aika huono valinta jänis koiraksi mutta pärjää se siinä kohtalaisesti jos saa vaan paljon treeniä ja on hiukan ajoviettinen.

Olen huomannut tämän, ei ollut se järkevin valinta.

Mielestäni ei kummonen "ajava" tarvitse olla jos jänikselle ykkösiä ajaa, mulla on tuo vanhin pääasiassa luolakoira mutta jänis maastoissa sais sille varmasti sen ykkösen ajosta vaikka ei ole ajava.

Ylösoton suhteen taitaa kuitenkin olla koirilla isoja eroja. Ei muuta kuin panta kaulaan ja raporttia peliin montako reissua vaatii ja miten saa elukan ylös.

[mäykkynen]

[remari1]

valitettavan usein vaan käy juurikin edellä mainitulla tavalla oli rotu mikä hyvänsä kun ei entuudestaan ole mitään hajua/tajua rodusta.ekan jälkeen sitten homma helpottuu jahka pääsee sisään "piireihin" eli alkaa saamaan sitä todellista tietoa sieltä sun täältä (tutut) josta on sitten hyvä vetää johto päätöksiä itse eikä tarvitse kaikkea luottoa laittaa kasvattajan sanojen varaan.itse jos olisin ottamassa itselle outoa rotua ni kaivaisin pennun suvuissa takana olevien koirien omistajat selville ja alkasin soittelemaan ja kyselemään heiltä asioiden todellista laitaa...ja tietty se et pääsis näkemään niitä yhdistelmän taustalla olevia koiria metällä(vähintään molemmat vanhemmat).jos sellanen mahdollisuus ei jostain syystä järjesty niin hylkäisin ainakin itse sellaisen vaikuttajan suvusta välittömästi.rehellinen,jämäkkä luonne ja tulenpalava into riistaa kohtaan.nuo ku on kunnossa pääsee jo aika pitkälle tai sitten ei

[O_K]

Itse katsomaan vanhempien toiminta tai perehtyminen vanhempien koetuloksiin, sekä perehtyminen sukuihin. Siinä ainoat keinot saada selville mistä tarpeista pennut on tehty. Tuntemattoman kasvattajan puheisiin ei kannata luottaa. Tiedän useita kasvattajia, jotka kertovat sellaista "totuutta", jonka kukin pennunostaja haluaa kuulla. Lisäksi koiramiehet pirun kateellisia, joten saattavat mollata hyvääkin koiraa, joten tuttujen puheetkin voivat olla mitä sattuu ja kuppikunnista riippuvia.

ps. joka rodussa löytyy hyviä ja huonoja yksilöitä, sekä huonoja ja hyviä sukulinjoja. Eli pelkkä rotu ei tee autuaaksi. Omiin tarpeisiin sopivan pennun valinta vaatii vankan pohjatyön, tai uskomattoman hyvän mäihän!

[werty74]

[PSa/ent. Kytösavu]

Rotujärjestöt antavat myös mielellään tietoa suunnitellun pennun taustoista. Metsästyskoe tulokset eivät tosiaan aina kerro kaikkea, eikä niiden puutekaan. Itse ottaisin aina yhteyttä em organisaatioon, mitä tulevasta pennusta voisi olla tulossa tai tulematta heidän käsitykseksensä mukaan.
Rotujärjestö kun ainakin useimmiten vaalii rotuaan ei kauppiaita.
_________________
pekka.salomaki(at)gmail.com

[OLVIA]

[werty74]

[Rastinsahi]

[Ippetti]

Mites puheet siitä, että koira aistii isännän jännityksen ja se heijastuu koiran toimintaan. Meinaan vaan että jonkinasteista "suorituspainetta" saattaa hyvinkin esiintyä koiran ohjaajassa kun takaraivossa myllertää ajatus siitä että nyt arvostellaan OMAA koiraa (suomalaiselle miehelle muutes aika kamala paikka monasti)...
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[Rastinsahi]

[Ippetti]

Eli "paineen alla" toimiva ohjaaja käyttäytyy kokeissa huomaamattaan/tahtomattaan normaalista metsästystilanteesta poikkeavalla tavalla ja siksi saattaa koira olla ulalla.. Tuotako se "jännityksen aistiminen" siis on??
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa