Soiden tulevaisuus

[mehtään]

[Kiul]

[mehtään]

[Aris60]

Kyllähän me kaikki tiedämme Luonnonperintösäätiön kannan metsästykseen. Heidän ostamillaan alueilla metsästys loppuu. Tämä on ihan julkinen toimintatapa. Kaikkien tuntema ja tietämä. Riihimäenkin messuilla esitelty julkisesti.

Tässä lainaus yhdestä lehdistötiedotteesta...

"osa rannoista on suojeltu valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman sekä Naturan kautta; puusto on kuitenkin ollut "lainsuojatonta" ja metsästys sallittua. Säätiön kautta alueet saadaan täyden ja pysyvän suojelun piiriin. "

Säätiöllä on jäseniä noin 900 henkeä. Yhdistyksen omistaman metsän pinta-ala on noin 600ha. Eli taitaa olla noin 40ha toimintavuotta kohden. Onko yhdistyksellä merkitystä? Onhan sillä. Lähinnä kuitenkin symboolista, ainakin vielä. Pidän kuitenkin yhdistystä ja sen toimintatapaa oikeana. Jokainen tekee suojelutyötä omalla taloudellisella panoksellansa. Luonnon kannalta merkitys on kuitenkin täysin merkityksetöntä, ostetut alueet ovat irrallisia kokonaisuuksia ilman merkitystä alueelliseen ekosysteemiin. Jonkin kasvin paikallisen esiintymän suojeluun toiminnalla voi olla merkitystä. Tarkoituksena kuitenkin lienee paikallisen painostuksen kohdistaminen ympäröivien alueiden maanomistajiin. Rauhoitusalueen laajentamiseksi. Myös maanomistajan tekemä rauhoitusaloite kuulostaa aina paremmalta kuin Helsinkiläisen yhdistyksen aloite suojelualueesta esim. Sysmässä.

Koskahan jokaisen rauhoitusalueen perustamisen yhteydessä olisi päätettävä myös suojelualueen merkityksen ja vaikutuksen seurannasta ainakin paikalliseen suojelustatukseen. Tämän perusteella alueet luokiteltaisiin merkityksellisiin ja tarpeettomiin. Jollekkin voisi antaa virkistysalueen statuksen. Itse suojelun kannalta sillä ei tarvitsisi olla vaikutusta ollenkaan ainakaan alussa, mutta ihmisten tietoisuus lisääntyisi. Pidemmällä aikavälillä tarpeettomat alueet menettäisivät suojelualueen statuksen. Omistajahan saisi kuitenkin edelleen päättää kuinka aluettansa käyttää.

[mehtään]

Luonnonperintösäätiön toiminta on ymmärtääkseni pikkuhiljaa kasvanut, ja tunnettuuden lisääntyessä rahaa ja sopivia palstoja kertyy paremmin.
Mutta varsin pienimuotoista touhua tuo on tosiaan siihen nähden mihin valtio on pystynyt.
Yksi tekijä on se, että vaatimukset ovat niin tiukat, ei saa olla kantoja jne. Varttunut metsä on myös kallista, verrattuna sopuhintaiseen suohon esimerkiksi. Soiden suojelussa säätiöllä voisikin olla enemmän saavutettavaa.
Nuo metsäkohteet ovat monesti turhan pieniä, ehkä viimeisiä saarekkeita aukkojen ja taimikkojen keskellä, mikä vähentää arvoa. Voisi olla parempi jos vähän löysemmin kriteerein voisivat hankkia palstoja omien ja valtion suojelualueiden vierestä, kyllä niistä useimmista ajan kanssa kunnon metsää kasvaisi. Aukkoja ja taimikoita saisi pirun paljon halvemmallakin.
Vaikka eipä niiden ostolla tietysti paljon kehtaisi kehuskella.

Mutta kyllä tähän maahan mahtuisi toinenkin suojelualueita lahjoitusrahalla ostava yhteisö. Voisi olla vaikkapa metsästäjätaustainen. Laaja lahjoittajakunta ja metsästysoikeuden säilyttäminen olisi selkeä ero tähän luonnonperintösäätiöön. Olisi sitten kaikille olemassa oman näkemyksen mukainen toimintatapa. Vielä kun saataisiin enemmän paikallisia kohteita valittavaksi, että voisi oman tai edes naapurikunnan kohdetta rahoittaa, niin uskoisin että rahaa tulisi nykyistä enemmän.

[mehtään]

Turvefirma muuttui nöyräksi: "Tarkkailkaa meitä!"
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/kotimaa/8-kotimaa-paauutinen/114071-114071

"Vapon uusi ohjelma ei saa varauksetonta tukea. Luonnonsuojeluliitto jakoi Musiikkitalolla kannanottoa, jonka mukaan Vapo hakee edelleen lupia ojittamattomille soille. Liiton edustaja Risto Sulkava nimesi ainakin Virtain Isonevan ja Perhon Meranevan.

Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny sanoo, että kyse on alueiden tulkinnasta. Vapon mielestä alueet kuuluvat suoluokkaan 3, luonnonsuojeluliiton mielestä luokkaan 4. Kolmonen ei ole luonnontilainen suo, nelonen on.

- Liikutaan harmaalla alueella, Yli-Kyyny sanoo."

Niinpä. Vapo kyllä suostuu täysin luonnontilaisten soiden säästämiseen, niitähän ei kovin paljoa edes ole eteläisessä suomessa. Mutta kun vähänkin ojia löytyy, niin johan pitäisi saada suo tuhota.
Täytyy kyllä sanoa että osittain tästä sanapelleilystä saa syyttää luonnonsuojeluliittoa, Sulkava kun itse käytti pitkään sitä "luonnontilainen" termiä, vaikka kyllä tarkoitti myös luonnontilaisen kaltaisia soita.

Toivottavasti nyt kumminkin tulevaisuudessa Vapon ei kannata hankkia lisää näitä vain hiukan ojitettuja soita.
Ja toivottavasti jo hankittujenkin kohdalla viranomaiset ovat riittävän tiukkoja.


Yksi uhan alla olevista kohteista on Kurikan Lintuneva, jolle jostain käsittämättömästä syystä yritetään saada tuhoamislupaa, vaikka suon luontoarvot ovat selvästi niin merkittävät ettei luvan saamiseen pitäisi olla mitään edellytyksiä. Ei Vapo selvästikään oikeasti ole juurikaan muuttanut arvojaan, vaan lähinnä puheitaan.
Lintuneva siis on nimensä veroisesti varsin runsaslinnustoinen suo, ei siis välttämättä pelkkien teerien mukaan nimetty. Allikoita ja lampiakin löytyy.
Jos kokee perustelluksi, voi laittaa nimensä uuteen nettiadressiin suon puolesta:
http://www.adressit.com/uusi_yritys_pelastaa_lintuneva

Lintuneva kartalla:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=244073&n=6951672&scale=40000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=rasta&lang=fi

[Aris60]

Meranevan eteläpää (Vimpelin puoli?) on ojitettu hyvin voimakkaasti. Pohjoispuoli suosta on ojittamatta. Luonnontilainen suo ei ole. Sen vesitalous on muuttunut paljon esim. vuosina 1994-1995 Geologian tutkimuskeskuksen tekemään tutkimukseen verrattuna. Se on julkinen asiakirja.

Alueella ei ole luonnonsuojelulain 29§ mukaisia luontotyyppejä tai vesilain ensimmäisen luvun tarkoittamia luontoarvoja. Eli ainut peruste alueen suojelulle on halu suojella. Ilman merkittäviä luontoarvoja. Toki noin 3km päästä on löytynyt hämähäkkilaji jota on nyt myös alueelta etsittävä.

Eli eiköhän käsittely etene lupakäsittelyyn missä tutkitaan turpeennostosta syntyvät haitat.

[Aris60]

Kurikan Lintunevan linnustoselvitys. Jokainen lukee ja tulkitsee itse.

http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/EtelaPohjanmaanELY/Ymparistonsuojelu/YVA/paattyneet/luonnonvarat/Documents/VAPO%20Lintunevan%20turvetuotantoalue/YVA_LINTUNEVA_AS_LIITE_5.pdf

[Juego]

Käsittämätöntä ja vastuutonta touhua koko turpeennosto, etenkin noilta avosoilta.

Ojitettuja, kitukasvuisia rämeitä olisi turpeennostoa varten yllinkyllin, luontoarvoja niillä ei sinällään ole, eikä suurimmassa osassa puunkasvatuskaan ole järkevää.
Henk.koht olen jokatapauksessa turpeennostoa vastaan.
_________________

[mehtään]

[Aris60]

Eiköhän mehtään viittaa tähän kirjoitukseen.

http://www.jurvansanomat.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lintuneva-taas-vaarassa-1.1303583

Mielellämme tutustumme tähän kirjoituksessa viitattuun selvitykseen.

[Tervasta]

Vieläkö näitä soiden ennallistamisia tehdään kuinka paljon suomessa? Itsellä olisi yksi helpohko kohde, minkä voisi ennallistaa. Kuka ne muuten kustantaa?

[mehtään]

[Aris60]

Kyllä näiden soiden ennallistamista tehdään. Paljon siitä puhutaan. Todellisuudessa toimintaa on naurettavan vähän meluun nähden. Metsähallitus ennallistamisen lopettaa välittömästi kun he eivät siihen saa ylimääräistä rahaa.

Soiden ennallistamiseen on LIFE-hankkeiden kautta rahaa jaossa 6,7milj.€ josta EU maksaa puolet. Tämä rahoitus jakaantuu viidelle vuodelle ja hankkeita on mukana yli 50 kpl. Ympäristöministeriön budjetti vuodelle 2011 oli 332 milj.€. Eli kysymyksessä on ympäristöhallinnon priorisoinnissa merkityksetön asia. Luonto ennallistaa ojitusten aiheuttamia vaikutuksia paljon nopeammin kuin luonnonsuojelijat. No tuleehan sitä rahaa toki pikkuisen muualtakin.

Vuoden 2012 budjetissa Ympäristöministeriön hallinnonalan rahoitusta pudotettiin 55milj.€. Vuoden 2013 budjettiesityksessä ehdotetaan rahoitusta supistettavaksi 19 milj.€ eli noin seitsemän prosenttia. On nyt vähitellen ymmärrettävä jokaisen uuden puiston supistavan vanhojen puistojen rahoitusta. Vanhojen puistojen palveluita karsitaan. Jo nyt on selvää osan puistojen olevan suojeluarvoiltaa olevan hyvin kyseenalaisia. Ne on perustettu oletuksella, että valtion rahaa saataisiin alueen kehittämiseen ja kunnan työttömien työllistämiseen. Näin ei tule olemaan. Kansallispuistojen tuomia rahavirtoja paikallistalouteen on paisuteltu hyvin voimakkaasti.

Yksityismailla on soita ennallistettu joitakin satoja hehtaareita. Rahoitus osaltaan METSO-ohjelmasta. Riekkon elinympäristöä on ennallistettu noin 1500ha.

Tässä lukemista http://www.suoseura.fi/fin/kevat2011/Aapala.pdf ennallistamisen karusta totuudesta.

[Kiul]