Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Make Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 13 Hei 2012 Viestejä: 60
|
Lähetetty: 28.06.2013 11:00 Viestin aihe: |
|
|
Myös Eviran lausunnot tukevat mielipiteeni muodostamista: "Tarkastetuista 53 turkistilasta 28 tarhalla (53 %) todettiin puutteita eläinsuojelusäädösten noudattamisessa, kun edellisenä vuonna puutteita löytyi peräti 61 %:lla tarkastetuista 57 tarhasta."
Eläinsuojelulaki on se minimi, vastruullinen turkitarhaaja ei mene sen minimin mukaan vaan järjestää olosuhteet vielä paremmaksi.
En päässyt lukemaan Vilperin linkittämiä aineistoja mutta jos artikkelinsanoma on 30.5.2013 Turkistiloilla huomautusten määrä edellisvuoden tasolla. Niin ei tarkastuksista ja huomatuksista ole juurikaan välitetty.
Minun henkilöön liittyviin kommentteihin en jaksa edes ottaa kantaa. Taitaa olla teini-ikään liittyvää pahoinvointia. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nello Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 25 Hel 2009 Viestejä: 73 Paikkakunta: Parikkala
|
Lähetetty: 28.06.2013 12:47 Viestin aihe: |
|
|
Make kirjoitti: | late2 kirjoitti: | Oletko itse koskaan käynyt turkistarhalla vai onko sun mielipiteet eläinten hyvinvoinnista videoiden varassa ? |
En ole koskaan käynyt. Pystyn luomaan oman mielipiteeni muutenkin ilman omaa kokemusta, kuten monesta muustakin asiasta. |
Kannattaiskohan käydä jossain tarhalla vähän tutustumassa aiheeseen ennenkuin rupeaa väittelemään asiasta josta ei näköjään juurikaan mitään tiedä. Sinähän näet nuo videot juuri sellaisina kuin aktivistit haluavat ne nähtävän. Todellisuuden kanssa niillä ei ole juurikaan tekemistä.
Olen ollut tutun tarhalla useasti töissä/talkooapuna ja ainakin siellä kuten kuuleman mukaan muuallakin Suomessa panostetaan koko ajan enemmän kettujen hyvinvointiin jonka myötä turkisten laatukin paranee. Ei ole tarhaajalla tänä päivänä varaa tuottaa huonolaatuista turkista. _________________ Erästys ja Närästys Ry |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vilperi ***
Liittynyt: 22 Elo 2005 Viestejä: 10580 Paikkakunta: Espoo/Kangasala
|
Lähetetty: 28.06.2013 12:59 Viestin aihe: |
|
|
Make kirjoitti: |
En päässyt lukemaan Vilperin linkittämiä aineistoja mutta jos artikkelinsanoma on 30.5.2013 Turkistiloilla huomautusten määrä edellisvuoden tasolla. Niin ei tarkastuksista ja huomatuksista ole juurikaan välitetty.
|
Linkit toimii ainakin mun selaimessani ja ehkäpä se toinen linkki olis ollut tärkeämpää lukea, missä käsiteltiin näitä "iskuja" eli salakuvauksia tarhoilla!!! _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Make Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 13 Hei 2012 Viestejä: 60
|
Lähetetty: 28.06.2013 16:06 Viestin aihe: |
|
|
Nello kirjoitti: | Kannattaiskohan käydä jossain tarhalla vähän tutustumassa aiheeseen ennenkuin rupeaa väittelemään asiasta josta ei näköjään juurikaan mitään tiedä. Sinähän näet nuo videot juuri sellaisina kuin aktivistit haluavat ne nähtävän. Todellisuuden kanssa niillä ei ole juurikaan tekemistä.
Olen ollut tutun tarhalla useasti töissä/talkooapuna ja ainakin siellä kuten kuuleman mukaan muuallakin Suomessa panostetaan koko ajan enemmän kettujen hyvinvointiin jonka myötä turkisten laatukin paranee. Ei ole tarhaajalla tänä päivänä varaa tuottaa huonolaatuista turkista. |
Kyllä mielelläni kävisin mutta eipä päässyt Ylen kuvausryhmäkään.
Ja Evira on tietysti salajuonessa mukana vai? Ei kaikesta tarvitse olla omakohtaista kokemusta tietääkseen asioista jotain. Kuussakin on käynyt aika harva ihminen ja tiedämme siitä kuitenkin aika paljon. Kuten myös useimmista asioista elämässämme. Uskon myös tähän, että turkistarhaeläinten oloja pyritään joillain tarhoilla parantamaan ja hyvä niin.
Nyt pitää rientää lentokentälle ja lähteä katsomaan Formuloita livenä paikanpäälle. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Aris60 Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Huh 2004 Viestejä: 3295
|
Lähetetty: 28.06.2013 16:55 Viestin aihe: |
|
|
Make kirjoitti: | Myös Eviran lausunnot tukevat mielipiteeni muodostamista: "Tarkastetuista 53 turkistilasta 28 tarhalla (53 %) todettiin puutteita eläinsuojelusäädösten noudattamisessa, kun edellisenä vuonna puutteita löytyi peräti 61 %:lla tarkastetuista 57 tarhasta."
Eläinsuojelulaki on se minimi, vastruullinen turkitarhaaja ei mene sen minimin mukaan vaan järjestää olosuhteet vielä paremmaksi. |
Tuo mitä kirjoitat Make on totta, juuri näin raportissa lukee. Mutta, mutta kun jotakin lainaa on lainauksen annettava oikea kuva asiasta mitä lainauksella pyritään selventämään.
No mikä meni lainauksessa pieleen? Se on virheellinen ja puutteet eivät liity ollenkaan eläinsuojelulakiin useassa tapauksessa.
Otetaan hieman lisää lainauksia... Vuonna 2012 Länsi-Suomen alueella tarkastettiin STKL:n tietojen mukaan 36 turkistilaa. Näistä 15 tilalla ei ollut puutteita (42 %). Puutteita todettiin 19 tilalla (52 %). Kahdella tilalla ei ollut eläimiä. Yleisimmät puutteet olivat jälleen eläinkirjanpidon virheellisyys (oma lisäys, mm ajantasaisuus), puutteet tilan pakovarmuudessa, sekä pureskelu- ja virikemateriaalin puuttuminen. Myös tilojen häkkirakenteissa on ollut korjattavaa. Kaikille tiloille (8 kpl), joilla oli suoraan eläimiin kohdistuvia laiminlyöntejä, on STKL toimesta tehty neuvontakäynti.
Eli prosenttilasku antaa hieman erilaisen tuloksen. En halua väheksyä puutteita eläimiin kohdistuvien laiminlyöntien osalta, mutta osa laiminlyönneistä korjaantui kuitenkin aika pienillä asioilla. Raportista ei ilmene oliko missään vakavia puutteita.
Lähde edelliseen Kenneth Ingman, turkistuottaja
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry – ProFurin hallituksen puheenjohtaja |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Larsen Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Elo 2012 Viestejä: 2907
|
Lähetetty: 28.06.2013 20:35 Viestin aihe: |
|
|
Make kirjoitti: |
Minun henkilöön liittyviin kommentteihin en jaksa edes ottaa kantaa. Taitaa olla teini-ikään liittyvää pahoinvointia. |
Älä välitä kyllä se teini-ikäsi menee jossain vaiheessa ohi ja aikuisikään tulessa ajattelet jo omilla aivoillasi, toivottavasti |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nello Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 25 Hel 2009 Viestejä: 73 Paikkakunta: Parikkala
|
Lähetetty: 28.06.2013 21:21 Viestin aihe: |
|
|
Make kirjoitti: |
Nyt pitää rientää lentokentälle ja lähteä katsomaan Formuloita livenä paikanpäälle. |
Eikös se lentäminen saastuta ihan hirveesti? Puhumattakaan siitä, että autoilla ajetaan ihan turhaan satoja kierroksia jotain rataa ympäri?
Siinä meillä on oikea maailman pelastaja _________________ Erästys ja Närästys Ry |
|
Takaisin alkuun |
|
|
nettijussi Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 5435 Paikkakunta: Muinais Suomi
|
Lähetetty: 28.06.2013 21:36 Viestin aihe: |
|
|
No, toivottavasti Make saa Formulakeikallaan korketuksen tuohon "kirveellä tapettuun märkään vesirottaan". Saapi elämän realiteetit kohilleen.
Ootellaan kun takasin tulee, mitä mieltä on "turkiksista".
Nettijussi |
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 28.06.2013 21:47 Viestin aihe: |
|
|
Ja tottahan Jussi vastustat turkistarhausta? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
nettijussi Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 5435 Paikkakunta: Muinais Suomi
|
Lähetetty: 28.06.2013 21:55 Viestin aihe: |
|
|
xyxy kirjoitti: | Ja tottahan Jussi vastustat turkistarhausta? |
En vastusta. Jostakin tuolta aiemmasta historiasta voit kaivaa viestini/mielipiteeni turkistarhauksen kieltämiseen.
Vaan asiaa sivuten, tottahan äksyyäksyy kannatat teollista eläinrääkkäystä, kanoil, koiril, minkeil, kaneil ym. tuotantoeläimil, viel tosi pienis häkeis?
Nettijussi |
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 29.06.2013 09:19 Viestin aihe: |
|
|
nettijussi kirjoitti: | xyxy kirjoitti: | Ja tottahan Jussi vastustat turkistarhausta? |
En vastusta. Jostakin tuolta aiemmasta historiasta voit kaivaa viestini/mielipiteeni turkistarhauksen kieltämiseen.
Vaan asiaa sivuten, tottahan äksyyäksyy kannatat teollista eläinrääkkäystä, kanoil, koiril, minkeil, kaneil ym. tuotantoeläimil, viel tosi pienis häkeis?
Nettijussi |
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
TAK85 Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Huh 2006 Viestejä: 11369
|
Lähetetty: 01.07.2013 13:34 Viestin aihe: |
|
|
nettijussi kirjoitti: | No, toivottavasti Make saa Formulakeikallaan korketuksen tuohon "kirveellä tapettuun märkään vesirottaan". Saapi elämän realiteetit kohilleen.
Ootellaan kun takasin tulee, mitä mieltä on "turkiksista".
Nettijussi |
Siellähän niitä on niitä "turkismuokkaamoja" siellä maailmalla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
EeeKoo Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Lok 2008 Viestejä: 2571
|
Lähetetty: 05.07.2013 11:07 Viestin aihe: |
|
|
Rahalla saa ja hevosella pääsee.
Lainaus: |
Ketulla on hyvä olla häkissä, ja turkistarhaus voi jatkua – vai mitä kaverit?
Yleinen Tänään, klo 6:15 Jussi Ahlroth
Eduskunta päätti kesäkuussa, ettei turkistarhausta kielletä Suomessa. Toimittaja halusi selvittää, millä perustein päätös syntyi. Tulos oli yllätys.
Kuka päättää, saako Suomessa tarhata kettuja, minkkejä ja muita eläimiä niiden turkisten vuoksi?
Kansanedustajat, tietysti.
He äänestivät juhannuksen alla nurin kansalaisaloitteella syntyneen lakiesityksen tarhauksen kieltämisestä. Mutta eivät he asiaa oikeasti yksin päättäneet.
Edustajat tarvitsevat usein päätöstensä tueksi asiantuntijoiden apua, ja asiantuntijoilla voi olla suuri vaikutus lopulliseen päätökseen.
Ensin 70 000 suomalaista allekirjoitti aloitteen, jossa ehdotettiin, että eläinsuojelulakiin lisättäisiin pykälä: ”Eläinten tarhaaminen turkisten tuottamiseksi on kielletty.” Sen jälkeen eduskunta äänesti aloitetta vastaan.
Kiinnostuin. Mitä välissä tapahtui?
Mitä asiantuntijat sanoivat poliitikoille?
Aloite käsiteltiin maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Valiokunta kuuli paljon asiantuntijalausuntoja. Ne jakautuivat kolmeen ryhmään.
Suurin osa lausunnoista oli lobbausta tarhausta vastaan tai sen puolesta.
Tarhausta vastaan ovat eläinasia- ja ympäristöjärjestöt. Sellaiset kuin Animalia, SEY ja Luonto-Liitto.
Ne sanovat, että eläimiä ei ole oikein rääkätä häkeissä ihmisten pukeutumisen vuoksi. Eläimille syntyy tarhauksesta vammoja ja kasvuhäiriöitä.
Tarhauksen kannattajista kuultiin muun muassa turkistarhaajien järjestöä, alan yrityksiä, Pohjanmaan liittoa ja ministeriöiden virkamiehiä.
Ne sanovat, että tarhaus on suomalainen elinkeino, jonka vientitulot ovat yli 400 miljoonaa euroa.
Eläimet voivat kuulemma hyvin.
Kolmantena ryhmänä valiokunta kuuli biologeja. He ovat eläinten ja niiden hyvinvoinnin asiantuntijoita.
Tässä kohden tullaan asiaan, joka kiinnosti minua kaikkein eniten.
Kun hyvin intohimoiset osapuolet väittelevät, luonnontieteilijöillä on mahdollisuus olla viileä järjen ääni. Niinhän me ajattelemme, että biologi, fyysikko tai kemisti ei tee politiikkaa.
Sen sijaan vaikkapa biologit tutkivat eläimiä. He katsovat esimerkiksi, onko niillä vammoja, ovatko ne pelokkaita, onko niillä häiriintynyttä käyttäytymistä. Tosiasiat voidaan selvittää. Tämä on tiedettä.
Sen jälkeen tulee eettinen pohdinta. Onko väärin pitää eläintä häkissä, jos sillä on häiriintynyttä itseään toistavaa käyttäytymistä? Entä jos maapohja tai häkkiin lisätty esine vähentää tätä käyttäytymistä? Onko häkissä pitäminen sitten oikein?
Lopulta arvioidaan poliittinen kysymys koko toimialasta. Siinä eettisiä kysymyksiä mietitään suhteessa esimerkiksi talouteen. Jos ala tuo tämän verran rahaa, ovatko tällaiset häkit hyväksyttäviä?
Tilasin eduskunnasta kaikki asiassa annetut lausunnot. Odotin löytäväni biologien lausunnoista läpinäkyvän totuuden arvojen värittämässä kiistassa.
Etsin sitä ja yllätyin.
Biologien lausuntoja oli yhteensä kolme.
Ensimmäisen lausunnon antoivat dosentti Laura Hänninen ja professori Anna Valros Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. He eivät ota kantaa siihen, pitäisikö turkistarhaus kieltää. Heidän mielestään luonnontieteellä ei ole keinoja arvioida, mikä on ”tarpeetonta kärsimystä” eläimille. Eläinsuojelulain mukaan nimenomaan tarpeetonta kärsimystä ei pitäisi aiheuttaa.
Tutkijoiden mukaan tämän arvioimiseen ”tarvitaan eettistä ja moraalista keskustelua”.
Juuri näin itsekin maallikkona ajattelin: Tiede tutkii, miten asiat ovat. Eettiset ja poliittiset päätökset tulevat sen jälkeen.
Toisen lausunnon antoi tutkija Helena Telkänranta, myös Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Hän ei suoraan sano kannattavansa tai vastustavansa aloitetta, mutta kritisoi turkistarhausta. Hän sanoo, että turkistarhojen ongelmat ovat ristiriidassa eläinsuojelulain keskeisten pykälien kanssa. Hän esittää, että turkiseläinten pito-olosuhteiden olisi vastattava esimerkiksi eläintarhoille asetettuja vaatimuksia, koska turkiseläimiä voi pitää villieläiminä.
Mietin, että Ähtärin eläintarhan kokoiset häkit tarkoittaisivat varmasti turkistarhauksen loppumista. Ei sellainen voisi olla taloudellisesti kannattavaa.
Kolmas lausunto on erityisen kiinnostava. Sen antoivat Jaakko Mononen ja Leena Ahola Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksesta.
Tämä lausunto on ainoa kolmesta, jossa otetaan selkeä kanta lakiesitykseen – tarhausta ei pidä kieltää.
Mononen ja Ahola kirjoittavat ensin käsittelevänsä vain niitä lakialoitteen kohtia, jotka koskevat eläinten hyvinvointia. He sanovat, etteivät ota kantaa eettisiin tai poliittisiin kysymyksiin.
Tekstissä on siis aluksi sama ajatus kuin ensimmäisessä, Hännisen ja Varroksen lausunnossa. Tieteentekijät vain tutkivat, eivät ota kantaa.
Mutta kuitenkin lausuntonsa lopuksi Mononen ja Ahola ilmoittavat kantansa: ei ole tieteellisiä perusteluja sille, että tarhaus pitäisi kieltää.
Kaikilla tuotantoeläimillä on heidän mukaansa hyvinvointiongelmia, mutta tutkimukseen perustuva eläinsuojelulainsäädännön kehittäminen riittää.
Hetkinen.
Tutkijakaksikko, joka pitää eettistä pohdintaa tärkeänä, ei ota kantaa, koska se ei ole heidän tehtävänsä. Toinen kaksikko, joka sanoo kommentoivansa vain tiedettä, nimenomaan ottaa kantaa poliittiseen kysymykseen.
”Tarhauksen puolustajat eivät viittaa yhteenkään tutkimukseen.”
Mikä on eläinten hyvinvoinnin tutkimuksen rooli turkiseläinkeskustelussa? Luen kannattajien ja vastustajien lausuntoja. Siis esimerkiksi eläinjärjestöjen ja turkis-alan toimijoiden. Molempien puolten lausunnoissa on viittauksia hyvinvointitutkimuksiin.
Päätän käydä kaikki tieteelliset viittaukset läpi.
Ensin tarhauksen puolustajat. He eivät viittaa yhteenkään yksittäiseen eläinten hyvinvointitutkimukseen. Sen sijaan he puhuvat usein yleisellä tasolla ”alan tutkimuksesta”.
Tarhauksen vastustajista Luonto-Liiton lausunto puolestaan viittaa lukuisiin yksittäisiin tutkimuksiin.
Itse tarhauksen kieltämistä esittävä lakialoite, jonka on tehnyt eläinlääketieteen lisensiaatti Kati Pulli, viittaa kahteen tutkimukseen ja mainitsee useita lähteikseen.
Yllättäen lakialoitteessa viitatut sekä monet Luonto-Liiton viittaamat tutkimukset on tehty Itä-Suomen yliopistossa – ja niitä ovat olleet tekemässä juuri Jaakko Mononen ja Leena Ahola. Siis samat tutkijat, jotka ainoana vastustivat tarhauksen kieltämistä.
Opin nopeasti, että Itä-Suomen yliopisto on Suomen johtava turkiseläinten tutkimuslaitos. Sitä ennen turkiseläimiä on tutkittu Kuopion yliopistossa, joka on yhdistynyt Joensuun yliopiston kanssa 2010 Itä-Suomen yliopistoksi.
Tiedemaailman ulkopuolisen silmään tilanne tuntuu hullunkuriselta: Professori Jaakko Monosen johdolla tehdään Suomen johtavaa turkiseläinten tutkimusta, jota siteeraavat nimenomaan tarhauksen vastustajat. Toisaalta Mononen itse ei vastusta tarhausta.
Lukevatko tarhauksen vastustajat Monosen tutkimuksia väärin?
Juuri niin Mononen ja Ahola sanovat lausunnossaan. Tutkimuksia on kuulemma lainattu tarkoitushakuisesti.
Luen lausunnon moneen kertaan. Se kyseenalaista kohta kohdalta lakialoitteen tieteellisen perustan.
Koetan saada ihmetykseeni selkoa toisesta näkökulmasta: mitä turkiseläinten hyvinvointia tutkittaessa oikeastaan tutkitaan?
Luen tutkimuksia turkiseläimistä. Osassa tutkitaan yksittäisiä ongelmia, kuten kettujen jalkojen taipumista. Osassa tutkitaan, miten häkkien olot vaikuttavat eläinten käyttäytymiseen.
Luen myös Jaakko Monosen tänä vuonna ilmestyneen artikkelin What is animal welfare and how can we measure it? (Mitä on eläinten hyvinvointi, ja miten sitä voidaan mitata?)
Se on tiivis yleisesitys alan perusteista. Luettuani artikkelin alkuperäinen tavoitteeni alkaa karata käsistä. Luulin löytäväni läpinäkyvän tieteellisen totuuden eläinten hyvinvoinnista. Mutta sitä ei tunnu olevan olemassakaan.
Monosen mukaan tutkijoilla ei ole edes yhtä yleisesti hyväksyttyä eläinten hyvinvoinnin määritelmää.
Maallikko pyörittelee taas päätään. Me ihmiset kasvatamme ja tarhaamme valtavan määrän eläimiä, ja asiantuntijat eivät pääse yksimielisyyteen keinoista selvittää, voivatko ne hyvin vai eivät.
Määritelmiä hyvinvoinnille on Monosen mukaan pohjimmiltaan kolme:
Eläin on mieleltään onnellinen.
Eläin on fyysisesti kunnossa.
Eläin voi toimia luonnollisten tarpeidensa mukaisesti.
Mononen on selvästi kriittinen viimeistä kohtaan. Hänen mukaansa luonnonmukaisuutta vaativat ”yhteiskunnalliset kommentaattorit, eetikot ja kuluttajat”. Monosen mukaan tämä on hankalaa, koska ”luonnossa elämä on täynnä kärsimystä”.
Mononen on oikeassa siinä, että vaatimus luonnonmukaisista oloista toistuu juuri turkistarhauksen vastustajien lausunnoissa. Keskustelun toistuva kysymys on, mitkä ovat tarhattavien eläinten luonnollisia tarpeita ja toteutuvatko ne häkeissä.
Häkkien koon lisäksi puhutaan esimerkiksi siitä, tarvitsevatko ketut häkkiinsä maapohjan ja minkit uimapaikan.Löydän artikkelin, jonka mukaan kettutarhaus Ruotsissa loppui, kun 2001 määrättiin, että häkeissä pitää olla maapohja.
Tajuan, miksi suhteellisen pieneltä tuntuvasta häkkiasiasta väitellään kiihkeästi. Tarhaus maapohjaisissa häkeissä tulee kalliiksi. Vaatimus maapohjasta lopettaisi koko kettutarhauksen.
Lausunnossaan Mononen ja Ahola vastaavat tarhauksen vastustajien väitteisiin: vaikka maan kaivaminen vähentää häiriintynyttä käyttäytymistä, kaivaminen ei ole ketulle lain kuvailema käyttäytymistarve.
Sen sijaan se tuntuu olevan jotain, mitä ketut tykkäävät tehdä, ja sen voi korvata esimerkiksi pienillä, ”käytännöllisemmillä aktiviteettiesineillä”.
Ihmettelen, miksi Mononen useassa kohdassa siirtää keskustelun pois luonnonmukaisuudesta. Jatkan lukemista.
Toinen valiokunnan saamissa lausunnoissa usein toistuva aihe on kysymys domestikaatiosta. Se tarkoittaa kysymystä siitä, ovatko turkiseläimet villieläimiä vai eivät. Kysymys on tärkeä, sillä villieläimien pitoa koskevat tiukemmat vaatimukset, jotka kävisivät kalliimmiksi tarhaajille.
Itä-Suomen yliopiston Mononen ja Ahola kirjoittavat domestikaatiosta hyvin eri sävyyn kuin Helsingin yliopiston Hänninen ja Valros.
Monosen ja Aholan mukaan eläin on domestikoitunut, jos se lisääntyy ihmisten luomissa oloissa. Turkiseläimet lisääntyvät, eli ne eivät ole ainakaan ihan villejä.
Hännisen ja Valroksen mukaan eläin puolestaan on domestikoitunut, jos sen arkuus ihmistä kohtaan on vähentynyt, ja että turkiseläimet eivät ole juurikaan domestikoituneita. He myös sanovat, että kysymys domestikaatiosta ei itse asiassa ole kovin olennainen.
Hännisen ja Valroksen mielestä tärkeämpää on eläinten luonnonmukaisten tarpeiden toteutuminen. Eli juuri se, mitä Mononen kritisoi.
Hämmennyn, kun luen pidemmälle Monosen johdantoartikkelia eläinten hyvinvoinnista. Siinä myös Mononen sanoo – toisin kuin eduskunnalle antamassaan lausunnossa –, että domestikaatiosta kertookin juuri ihmisarkuuden väheneminen, ei lisääntyminen ihmisten luomissa oloissa.
Ensinnäkin kaksi tutkijakaksikkoa on siis eri mieltä perustavasta kysymyksestä: Hänninen ja Valros sanovat, että luonnolliset tarpeet ovat tärkeämpi arviointikohde kuin domestikaatio. Mononen taas painottaa domestikaatiota, mutta hän määrittelee sen eri tavoin lausunnossaan kuin artikkelissaan.
Toiseksi alan johtava tutkija Mononen kirjoittaa samojen faktojen pohjalta eri hengessä poliitikoille kuin toisille tutkijoille.
Miksi hän tekisi niin?
Ennen johtopäätöksiä tarvitaan vielä eräs uusi näkökulma asiaan.
Tutkijoiden lisäksi yhden lausunnon valiokunnalle on antanut eläinlääkärineuvos Pirkko Skuttnab. Hänen kantansa on, että lakiin on valmisteilla sellaisia muutoksia, jotka varmistavat turkiseläinten hyvinvoinnin. Elinkeino voi siis jatkua.
Esimerkkinä tästä turkiseläinten hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävästä työstä hän mainitsee tutkimushankkeen nimeltään WelFur. Sen tarkoitus on kehittää turkiseläinten hyvinvoinnin mittausta. Kansainväliseen hankkeeseen osallistuu Suomessa Itä-Suomen yliopisto.
Sitten paljastuu jotain kiinnostavaa: yksi hankkeen rahoittajista on – turkistarhausala.
Ihmettelen, voiko asia tosiaan olla näin. Tarkistan asian Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksesta MTT:stä sekä Itä-Suomen yliopistosta. Näin se juuri on.
Lisäksi selviää, että turkisalan osittain rahoittamaa hanketta vetää Suomessa tuttu professori, jonka nimi on Jaakko Mononen.
Tutkin lisää. Pyydän rahoituspäätöksiä Itä-Suomen yliopistolta ja MTT:ltä. Selviää, että turkisala on ollut mukana rahoittamassa useita tutkimuksia. Rahaa on tullut Suomen turkiseläinten kasvattajien liitolta sekä alan kansainvälisiltä järjestöiltä.
Pysähdyn miettimään.
Toki on niin, että maatalouseläinten terveyden tutkimuksen rahoittaa usein pitkälti juuri maatalousala itse.
Mutta Jaakko Mononen on käytännössä Suomen johtavan turkiseläinten tutkimusyksikön johtava tutkija. Hän antoi kollegansa kanssa Suomen eduskunnalle asiantuntijalausunnon, joka ainoana kolmesta vastusti turkistarhauksen kieltämistä.
En voi olla pohtimatta asiaa. Onko jotain erikoista siinä, että professori on arvioimassa lakialoitetta, joka laiksi muuttuessaan lopettaisi sen nimenomaisen toimialan, joka osittain rahoittaa professorin työtä?
Löydän Suomen turkistarhaajien keskusliiton (STKL) julkaisusta Jaakko Monosen haastattelun. Hän on ollut juhlapuhujana Suomen turkistarhaajien vuosijuhlassa 2010.
Siis tarhaajien kunniavieraana.
Haastattelussa Mononen kertoo WelFur-hankkeesta. Hän sanoo, että turkiseläinten hyvinvoinnin kannalta ”ratkaisevaa ei ole se, millainen on kasvatusympäristö, vaan miten eläinyksilöt reagoivat ympäristöönsä.”
Se tarkoittaa, että vaikka häkit olisivat miten pieniä tai olot niissä millaisia tahansa, nämä eivät sellaisenaan ole perusteita arvioida eläinten hyvinvointia.
Kaivan lisää tietoa WelFur-hankkeesta. Sen tarkoituksena on määrittää sarja kriteerejä ja tieteellisiä havainnointimenetelmiä, joiden avulla selvitetään yhtä asiaa: voivatko turkiseläimet hyvin vai eivät.
Esimerkiksi kettujen kohdalla kriteeriä ”positiivinen tunnetila” testataan työntämällä keppi häkin verkon läpi. Sitten arvioidaan, reagoiko eläin pelokkaasti, aggressiivisesti, epävarmasti vai – paras vaihtoehto – uteliaasti.
”Ihmettelen, voiko hankkeen rahoittaja todella olla turkisala?”
Soitan professori Monoselle. Hän ei mielestään ole jäävi osallistumaan poliittiseen keskusteluun tarhauksen lopettamisesta, vaikka ala rahoittaa hänen tutkimustaan. Tutkijoita on vähän: ”Jos me emme sitä näkemystä tuo, niin kuka sitten?”
Eduskunnalle annettu lausunto keskittyi luonnontieteeseen, sillä se on Monosen ja Aholan alaa. ”Minä en ole eetikko.”
Kysymyksiin lausunnon ja artikkelin ristiriitaisuuksista hän vastaa, että lausunnossa ei voinut mennä kovin syvälle eikä ristiriitaa ole.
Nojaan taaksepäin tuolissani ja koetan yhdistää lankoja mielessäni.
Jaakko Monosen mukaan eettisten arvostelmien eläinten hyvinvoinnista pitää perustua tutkimukseen. Suomessa se tarkoittaa käytännössä Itä-Suomen yliopistoa.
Turkistarhaajien lehdessä Mononen sanoi, että olennaista ei ole kasvatusympäristö, eli häkit voivat olla teoriassa millaisia vain.
Eläinten luonnollisiin oloihinkaan ei voi vedota, koska luonnossakin on kärsimystä. Ja turkiseläimet ovat domestikoituneita. Vaikka eivät sitä toisten tutkijoiden mielestä olekaan.
Jäljelle jäävät WelFur-hankkeen tapaiset menetelmät. Sellaiset, joissa työnnetään keppi häkin sisään.
Alan maallikkona pohtia. Mononen määrittelee eläinten hyvinvoinnin eri tavoin kuin Helsingin yliopiston lausunnon antaneet tutkijat. Turkistarhauksen ja turkiseläinten kohtalo Suomessa on hänen yksikkönsä ja siten hänen määritelmänsä varassa. Onko johtava tutkija ottamassa luonnontieteen avulla haltuun suuren eettisen ja poliittisen keskustelun?
Ja samaan aikaan pelissä on rahoitusta tutkimukselle, jota Mononen on itse tekemässä.
Kun asiantuntijoita on kuultu, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta jättää mietintönsä. Mietinnössä lainataan, epäsuorasti, kaikkia kolmea biologiasiantuntijoiden lausuntoa.
Vaikka vain yksi kolmesta eli Monosen ja Aholan lausunto kannattaa aloitteen hylkäämistä, valiokunta päättää suositella hylkäämistä.
Perusteet ovat pääosin taloudelliset. Elinkeino on kunnille ja valtiolle liian tärkeä.
Entä mikä on tieteellisen tutkimuksen rooli hylkäävässä päätöksessä?
Kun lukee mietinnön kappaletta, joka käsittelee alan tutkimusta, esiin nousee yksi avainlause. Tieteen tuki päätökselle on tässä: ”Turkiseläinten tärkeimmistä käyttäytymistarpeista ei tiedetä riittävästi.”
Itä-Suomen yliopisto jatkaa tutkimusta.
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Valtionelätti Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 01 Tam 2006 Viestejä: 61
|
Lähetetty: 05.07.2013 14:47 Viestin aihe: |
|
|
Jos hankkeelle halutaan julkista rahoitusta, niin nykyään on edellytyksenä se, että tutkimushankkeeseen liittyvä elinkeino rahoittaa myös sitä osittain. Artikkelissa kerrottu kuvio johtuu juuri tästä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Make Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 13 Hei 2012 Viestejä: 60
|
Lähetetty: 05.07.2013 15:59 Viestin aihe: |
|
|
Sen lauluja laulat kenen joukoissa seisot, vai miten se oli. Tieteentekijöitäkin on monenlaisia. Tieteen pitäisi olla objektiivstä, se vaan välillä unohtuu kun ahneus iskee. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|