Linnustuksen riemua Ruotsissa

[mrantero]

Ketään käynyt rajastrandissa tänä syksynä.
Tarkoitus vuodenvaihteessa lähtee hiihteleen sinnepäin

[jouriista]

Ovatko foorumilaiset käyneet tänä syksynä Jällivaaran, Jokkmokin tai Arvidsjaurin alueilla siivekkäiden perässä?

Toppjakt-reissu lähestyy muutaman päivän päästä, sukset ja reppu on melkein pakattu. Luntakin on hiihtämiseen riittävästi. Muiden kuulumisia lintukannan kehityksestä olisi hyvä kuulla. Syksy 2012 oli heikko myös Ruotsin lapissa tuolla seudulla, mutta mites tämä vuosi, joko kanta kääntynyt nousuun ja voi odottaa isonmustan katselemisesta kiikarin läpi.

Tässä mietitään että kannattaako kaatoryyppy pakata reppuun vai lähteä hiihtelemään kuntoilumielessä ja ottaa kaatoryyppy majapaikassa.

[Peura-esari]

[jouriista]

Jep, tunturin tai vaaranrinteillä hiihtäminen on kovaa touhua. Siitäkin on kokemusta harrastuksen alkuvaiheista 25 asteen pakkasilla erään vuodenvaihteen tienoilta ku hiihdimme alueen suurimman vaaran päälle ja alas. Sukset piti kantaa ylös ja alastullessa pystyssä pysyminen oli mahdotonta metrisessä lumessa jyrkässä rinteessä mettän ollessa täynnä lumen painosta kaarella olevia "ansoja", eikä lintuja pystynyt juuri havannoimaan kaiken energian mennessä etenemiseen, eikä taukoja voinut pitää kovan pakkasen jäädyttäessä hikiset vaatteet saman tien "pelliksi".

Nykyään keskitytään suomaastoihin pienillä korkeuseroilla ja varusteet on kunnolliset. Tosin nekään eivät auta, jos lintuja vähän. Miten Arvidjaurin pohjoispuolen lintukanta sitten?

[PSa/ent. Kytösavu]

Jällivaara Jokkmokk alueella taitaa olla huonoimmat lintukannat miesmuistiin. Käy ilmi linnunhaukkukokeiden tuloksista ja siellä päin syksyllä pyörähtäneiden puheista. Toki kairat on siellä suuret ja lintuja aina jossain on.
_________________
pekka.salomaki(at)gmail.com

[JSP]

Löytyykö metsot tuolla suunnalla talviaikaan yleensä korkeammilta paikoilta? Työkaveri kävi viime talvena ja olivat paikalliset sanoneet että pitää mennä korkealle jos haluaa lintuja löytää. Onko korkeammalla sitten vähemmän pakkasta ja siten paremmat olot linnuille..

[Kelirikko]

Taitaa varmin olla kun männikkörämeitä kiertää. Sama millä suunnalla kulkee. Hyvistä siemenpuuaukoista taitaa harvemmin löytyä umpitalvella vaikka haottuja latvoja löytyy paljon.

Vilhelmiinassa missä on tullut pyörittyä on jo luultavasti kaikki männikkörämeet tiedossa n.30km säteellä asumuksesta, sillä korkeudella ja norjan rajan lähettyvillä nuo paikat on kortilla niinkuin Peura-esari ylempänä mainitsikin.

Marraskuun toisella viikolla oltiin 6 pyyntipäivää, jotain saatiinkin mutta olivat kyllä tiukassa. Linnuilla tuntui olevan välivaihe menossa. Eli eivät tuntuneet itsekkään tietää pitäisikö olla umpimetsässä vai aukeammilla. Hyvä reissu kuitenkin, aina mukava käydä Ruotsissa kun alueet on pikkuisen paljon laajempia kuin Suomen rymättylät.
_________________
ent. hyppyjäläki

[jouriista]

Tuo Kelirikon tilanne, että linnut ovat niissä mettätiheiköissä soiden ympärillä tai ihan vaaroissakin ja toiveissa on nähdä lintu latvassa aukon ja suon laidoilta on tuttu. Siinä voi päivä mennä ihmetellessä soita hiihdellen, jos linnut tiheiköissä. Saitteko ajettua lintuja umpimettistä aukeille vai millä tavalla "välivaiheen" linnut löytyivät parhaiten? Vanhasta vai nuoresta mettästä?

Nyt alkaa päivä olla niin lyhyt että väärille maille meno tarkoittaa että sen päivän aikana ei suuntaa ehdi vaihtaa. Mukavat on Ruottissa suot hiihellä kun ojituksia ja ojitusrääseikköjä ei ole kotimaan tavoin.

[Kelirikko]

Suurinosa(koppelot ja akkateeret) välivaiheen linnuista löytyi nuorista männiköistä. Metsot olivat isoissa metsissä ja todella pienillä alueilla pyörineet mitä lumijäljistä näki.

Nyt jos mentäisiin, niin itse ainakin kulkisin pelkästään rämeitä, siemenpuuaukkoihin ei ole oikein luottoa umpitalvella. Ja sehän se tuossa talvipyynnissä on että, saatu lintu maistuu moninverroin paremmalta kuin pomppuun ammuttu syksyn lintu. Muutaman päivän hiihtää tyhjää ja sitten hoksaa mustan mytyn kaukaa puusta..

Näätiä ja kettuja on tuolla missä ollaan kuljettu niin ihan pirusti. Neljään mieheen kierrettiin eri alueita päivittäin ja karkeasti ottaen joka päivä olisi ollut jokaisella tuoreet näädänjäljet. Paikallista pystykorvaniatsa jututettin ja sanoi saaneensa syksyn aikana 3 näätää raudoilla ja 7 näätää haukusta.
_________________
ent. hyppyjäläki

[Sh00ter]

Ruotsissa kun tuolle vaimentimelle vaaditaan lupa niin oletteko jättäneet suosiolla vaimentimen kotio vai ottanu vaimentimen rohkeesti mukaan reissuun vaikka lupaa sille ei olisikaan?

[biiklemies]

Mitenhän tuo homma menee, onko suomalaisella oikeus käyttää vaimenninta ruotsissa lyhyellä reissulla, vai ei. Itellä ainakin ollu parilla ruotsin reissulla vaimennin aseessa kiinni, mutta tulisko onkelmia jos ruotsin eräpolliisi tulis vastaan.
_________________
Hunting is hunting.

[mpikkara]

Onko tietoa vaimentimen käytöstä Ruotsissa? Perjantaina pitäisi lähteä Ruotsin puolelle...

[laphilainen]

No jos nyt hieman pottumaisesti vastaan niin mitä vastaisit tähän:
"Hei, olen ruotsalainen ja tulen metsälle Suomeen. Saanko käyttää puoliautomaatti haulikossani 8 patruunaa kun tulen vain lyhyelle reisulle Suomeen metsästämään?"

Eli jos Ruotsin lainsäädäntö estää vaimentimen käytön niin lain mukaan sitä ei saa käyttää. Ja eikö ole sama noudattaa Ruotsin lainsäädäntöä eikä turhaa aiheuttaa ongelmia?
Pysyypi tulevaisuudessakin mahdollisuus metsästysreissuihin Ruotsissa.

Terv. nim.merk. "Maassa maan tavalla"

Ps. Sen verran tultu hiihdettyä latvalintujahdissa että vaimentimen painon verran vaikka juotavaa mukaan, on se sen verran raskasta jos oikein uppolumi on...

[JapiTre]

[mpikkara]

Tarkoitin juuri, että onko vaimennin Ruotissa laillinen vai ei? Jos jossain lukisi, että on laiton niin tietysti lakia noudatetaan. Mitään mutu-tietoa en myös hae.
Täällä ei ilmeisesti ensikertalaisen kannata asioista kysyä? Leimautuu vaan suoraan huligaaniksi.

Pitääpä kirjoittaa tutulle sitten Ruotsiin...

ja netistä...

I Sverige år 2006 blev ljuddämpare tillåtna till jakt med klass 1 och klass 2 vapen. De är dock fortfarande licensbelagda.

Klass 2. Kulvikt minst 3,2 g och anslagsenergi vid 100 m minst 800 J