Aikuisen koiran omistajanvaihdos, kokemuksia.

[iso Koo]

Onko muilla ollut positiivisia tai negatiivisia kokemuksia koirista, jotka ostettu tai myyty aikuisina ?
Vastaako myyjän puheet todellisuutta tai ostajan lupaukset koiran käytöstä eivät pidä.

Mulla ollut varmaan hyvä tuuri ja väittäisin, että metsästyskoirapuolella ollaan myyjän ja ostajan taholta realistisempia kuin lemmikkikoira puolella ollaan.

Kaksi pystykorvaista metsästyskoiraa on tullut hommattua aikuisena ( yli 2 v. ) ja molemmista tullut ihan kelpo jahtikavereita.

Lemmikkikoiria tullut hommattua myös kaksi aikuisena. Toinen lähes ok ja toinen osoittautui kyllä selkeesti luonnevikaiseksi, tosin senkin kansa toimeen tultiin.

Monille koirille tekee varmaan hyvää vaihtaa laumaa, jolloin koira saa uuden mahdollisuuden ja etsiä paikkansa uudessa laumassa.

Pentuna ostetun Suomenajokoiran kanssa( 2.5 v.) tuntui taas syksyllä, että tekisi sille kermaperseella varmaan hyvää saada uusi isäntä, mutta onneksi on petrannut.

Vai..

Tuleeko siitä pentuna hommattusta koirasta toivottua liikoja jo alunpitäenkin, mutta "vanhasta raadosta" ei odota liikoja ?

Suosittelen kyllä hommaamaan "vanhan" koiran, monesti ne kelpaa toiselle mainiosti tai parantavat huomattavasti ominaisuuksiaan.

[Peltsu]

Yhden pystyrakin otin reilu vuoden ikäisenä. Alkup. kasvattaja hylkäsi jostain syystä vajaa vuotiaana, ehkä arvaan, toinen omistaja kokeili syksyn ja laittoi kiertoon.

Olin kolmas. alku vähän hankalaa mutta lopussa olimme erittäin yhtä. eipä parempaa kokonaisuutta osaa toivoa.

[Pihkatappi]

Neljä metsästyskoiraa ostanut aikuisena ja juuri sellaisia ovat olleet kuin myyjä on kertonut,pettymyksiä ei ole tullut.

Yhden olen myynyt parivuotiaana ja nykyinen omistaja usein soittelee ja kehuu koiraa mikä nyt on jo 10 vuotias. Sai koirasta aika helpolla MVA&KVA:n

[ajava]

Aikuisen koiran näkee muutamassa tunnissa mikä se on.Pennussa menee muutama vuosi.

[Monkey B]

Olen ostanut yhden "mitääntekemättömän" koiran joka ei myyjän mukaan edes pysy mettällä työmaalla. Koira tuli meille kesällä ja pari kuukautta se sai ruokaa, liikuntaa, kurikuurin ja rapsutuksia. Syksyllä pari reissua istuin sitte jakkaralla varroten josko piskiä alkaisi kiinnostaa, kahvia kului litroittain ja tupakkia meni askitolkulla, mutta muutaman kerran jälkeen sille alkoi työt maittaa.
Tuossa se pyörii jaloissa luunsa kanssa ja huomenna mennään mettälle. Koira on erittäin riistaintoinen, sitkeä, kova, kaikin tavoin pelaava kampe, juuri sellainen mistä tykkään ja on sen tuomarikin metällä jo todennut että asiansa osaa

Mulla on tuon koiran veli samasta pentueesta. Muutoin en olisi tuollasta koiraa todellakaan ottanut.
Tässä tapauksessa koira ei todellakaan vastannut sitä mitä myyjä sanoi, mutta se on vaan meikäläisen voitto

[MNi]

Nyt keväällä 5v täyttävä pystykorvahybridi uros muutti meille 2v 8kk iässä takapajulasta, jossa oli asunut täysin ulkokoirana, kaupunkiin kerrostalon viidenteen kerrokseen täysin sisäkoiraksi.

Oli alusta saakka sisäsiisti. Ihmetystä herätti alkuun tietysti ihan ulkoa sisälle kaikki; hajumaailma, hihnalenkkeily, hissi, imurointi, televisio... Mutta alkujärkytyksen jälkeen elämä rupes sujumaan oikein sulavasti. Pallit käytiin viemässä eläinlääkärille siinä kun oli parisen kuukautta meillä asunut, joka rauhoitti huomattavasti hihnalenkkeilyä. Kotona ennestään sisko-koira, joka tietysti varmaan auttanut sopeutumisessa myös kun ei juuri korviaan lotkauta millekkään. Nykyisin asutaan rivitalossa ihan koirista riippumattomista syistä, mutta nythän se elämä vasta mukavaa onkin kun pääsee takapihalle juoksemaan kun siltä tuntuu

Metällä tekee pidempää lenkkiä kun siskonsa. Oravista sorkkaeläimiin tuntuu kaikki kelpaavan

[pirulainen]

OT metsästyskoiriin nähden, mutta sama perusajatus:

Kaveri otti hoiviinsa aikuisen belkkarin(malinois), joka edellisellä omistajalla ollessaan oli oikea "kauhu", puolusti reviiriä ja omistajaa aivan sekopäisellä asenteella. oma ja isännän rooli epäselvä.

Uudella omistajalla, kun lauman johtajuus ja jokaisen asema oli selvä, koira on tyytyäinen ja nyt leikkii kakaroidenkin kanssa ilman ongelmia. Ei räyhää vieraille eikä yritä dominoida kaikkia ja kaikkea.

eli ympäristön ja omistajan vaihdos voi auttaa, saatika se, että koira TIETÄÄ oman paikkansa laumassa. Koira kaipaa rutiineja sa selkeyttä... ihan sama mikä puudeli tai jahtikoira tai työkoira on kyseessä.

Sitä kautta, kun koiran rooli on selvä, "työnteko" ,oli se jahtihommat tai paimennus tai työhommat, luistaa paljon paremmin.

Eli kyllä, voi aikuisestakin koirasta saada hyvän jahtikaverin.
_________________
Vapaan miehen oikeus on kusta luontoon -Veikko Huovinen-

-Marlinisti-Jouskaripelle-

[Monkey B]

eli ympäristön ja omistajan vaihdos voi auttaa, saatika se, että koira TIETÄÄ oman paikkansa laumassa. Koira kaipaa rutiineja sa selkeyttä... ihan sama mikä puudeli tai jahtikoira tai työkoira on kyseessä.

Totta, paitsi jos mettäkoirasta vaan puuttuu se riistainto, niin sitä ei voi yksikään omistaja sille koiralle tehdä. Se joko on tai sitä ei ole, mutta melkein kaikkeen muuhun voi omistaja tekemisillään vaikuttaa.

[wata]

[Monkey B]

Innottomuus ja "innottomuus" on ihan eri asioita, mutta jos kertakaikkiaan sitä ei ole, niin aika vaikea sitä on tehdäkkään.
Omistajan malttamattomuus ja kädettömyys ei ole samoja asioita kuin koiran riistainto.

[wata]

Kyllä tuota tarkoitinkin mitä kerrot, joissain tapauksissa malttamattomat omistajat pilaavat mahdollisuuden. tuo esimerkki ajokki ol sellane viel par vuoteisena, haku jos ei tulosta tuottanut reiluu puoleen tuntiin. Niin alko kaikki muu kiinnostaa kepit yms. häröily, jotenkin vaikutti et silla on jonkin sortin ad hd

Ja tuosta totaalisesta innottomuudesta en kyllä pysty sanomaan mitään, koska ei ole sattunut vastaan ikinä sellasta metsästyskoiraa. Lienenkö ollut onnekas, mene ja tiedä.
_________________
”Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä - universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestä aivan varma."