Miten lintuja ja mistä?

[Kalle.k]

moi.
Tämä voi kuulostaa monesta tyhmältä kysymykseltä, mutta en ole eläessäni metsästänyt, ja nyt se olisi mahdollista.
En myöskään löytänyt hakemalla ketään yhtä tumpeloa, joka olisi tätä kysellyt.

Metsäkanalintuja olisi tarkoitus metsästää haulikolla.
Eli kannattaako metsässä kävellä miten hitaasti/äänettömästi?
Kumpi siis kannattavampaa reippaammalla vaihdilla isompi alue vai hitaasti/äänettömämmin pienempialue?
Minkälaisesta metsästä kanalintuja löytää parhaiten?
Onko kellonajalla miten suuri merkitys lintujen löytymiseen?

Ilmeisesti ei ole paras lintuvuosi, mutta jos edes näkisi muutaman linnun.
Valtion erälupa-alueelle kuhmoisiin meinasin mennä.

Ja pyyn pillitystä meinasin kanssa kokeilla.

[valmet 412s]

Onkos sinulla metsästyskortti?
_________________
Varisjahdin veteraani...

[Torkku]

[Eräpeikko]

Täällähän me taas, kuten metsästysseuroissakin, me vanhat kääkät tyrmätään uudet aloittelevat metsästäjät het kättelyssä. Kateuttako lienee?
_________________
Mogens Trolle

[Kiimakaarronkulkija]

Hei kalle.k!

Ensinnäkin haluan onnitella hyvästä valinnasta aloittaa metsästys!

Metsästyksessä tyylejä on yhtä paljon kun metsästäjiä.
Itse suosin naakimalla kävelyä eli mahdollisimman hiljaa tarkkaillen ympäristöä. Lintuja löytää yleensä jokaisesta metsätyypistä kun on pari vuotta kulkenut.

Itse tykkään aurinkoisella kelillä kulkea tiheämpiä ryteliköitä, sateella taas kuivempia kankaita ja molemminpäin. Eli yhtä totuutta ei ole. Itse olen kellonajan merkityksen huomannut. Linnut ruokailevat tiettyyn aikaan ja menevät sulattelemaan ruokaa tiettyyn metsään.

Eli vaikea neuvoa parasta aluetta kun kuhmoisissa en ole koskaan käynyt.

Muttamutta, suosittelen kävelemään tasaisesti isoja kankaita, nuorta männikköä ja päivällä ennen kaikkea suonlaitoja!

Ja vaikka huonosta lintuvuodesta puhutaan, itse en ole edellisvuosiin eroa huomannut

Tsemppiä tuleviin jahteihin!
_________________
Metsän kulukija.

[Ippetti]

Ei tässä vielä ole tyrmätty ketään..

Sellanen kävelyvauhti on ok, missä pystyt hyvin tarkkailemaan ympärilläsi olevaa maastoa. Nopeampaa kuin hiipiminen ja hitaampaa kuin normi kävely. Tärkeää on tarkkailla jatkuvasti taustaa, että ampumatilanteen tullessa tiedät että taustalla ei ole ketään tai mitään johon haulisuihku ei saa päätyä.

Kulkemalla opit, eli kulje erilaisia maastoja rohkeasti, vaikka ihan halkipoikkipinoon tyylillä.

Pyyn pillityksessä pääsee hyvin liikkeelle matkimalla pyyn vihellystä.

Kyllä Se siitä.
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[hunterman]

Onnea uudelle metsästäjän alulle.Ite aloitin vuonna 1972"virallisesti"mutta
8v jo eka jänis nurin..vanhentunut rikos jo kai...Hyvän ja antoisan harrastuksen pariin oot tullut joka antaa paljon luontokokemuksia ja joskus jotain pataankin pantavaa..itse olen nyt jahannut 43v..ja hiljaa käyskennellen kankaan ja suon laitoja kuin mohikaani on tulosta tuottanut siihen lisäksi suoaamu passit kiväärin kans ja pyyn pillitykset ja sorsajahdit unohtamatta riistanhoito töitä+pienpetojen pyyntiä niin ei tekeminen lopu..
sulla kaikki eessä mulla alkaa olla takana mutta näillä mennään ja isot onnittelut ja antoisia eräkokemuksia taipalleellesi.ps.muista myös ase turvallisuus niitten kans ei koskaan ole liian huolellinen itellä 2x möhlinnällä aiheutettu vaaratilanne jotka säikäytti tosi tosi paljon...
_________________
aina roiskuu kun rapataan

[kumali]

Monesti olen kuullut puhuttavan "rajapinnoista" ja itsekin koen että tätä rajapintateoriaa kannattaa soveltaa.. Suurin osa eläimistä kulkee aina rajapintoja pitkin tai päätyy ruokailemaan / oleskelemaan rajapintojen lähettyville. Eli kohdat joissa maastotyypit vaihtuvat.

Metsoja löytyi viime reissulla vaaran alareunasta juuri kostean tasaisen alueen alkaessa. Pellonreunoilta löytyy usein rusakkoa jne, suonlaidat, aukonlaidat - kaikki samanlaisia rajapintoja. Niitä itse kuljen.

Toki, linnut löytyvät joskus tasaisilta, kuivilta kankailtakin,mutta veikkaisin että sieltä tärppien löytyminen on vielä enemmän tuurissaan kuin tuolla aluksi esittämälläni tavalla.

muokkaus vielä:
Yleensä lintujen lähtöherkkyyteen vaikuttaa mm. sää. kuiva, kuulas sää saa ne lähtemään karkuun herkemmin maasta kuin tuulisella ja sateisella. Sen mukaan mielestäni myös kävelyvauhti.

[late2]

Minäkin tuota rajapintateoriaa noudatan, etelässä metsät on rikkonaisia ja pienikuvioisia joten tuo on aika helppoa. Kun kuljeskelen lintujen perässä niin yritän koko ajan katsella paikkaa missä pystyisi ampumaan, saatan pysähtyäkin hetkeksi kun sopiva paikka tulee eteen, esim. kartan ja gps:n katsomisen teen tuollaisissa paikoissa, hetki ensin 110 % valmiina ampumaan. Ja totta mitä Ipetti kirjoitti, turvallisuudenkin takia pitäisi ehtiä katsomaan mitä on taustalla, mihin voi ampua ja mihin ei, tietysti säätää omaa reittiäkin sen perusteella.

[valmet 412s]

Kysyn siksi että nykyinen metsästäjätutkinto ja sen läpäiseminen antaa suht hyvän ja laajan kirjon perusasioita ja em. Linnunmetsästystä käsittelevä aineisto on metsästästäjän oppaassa, siis siinä mikä pitäisi olla päntätty ulkoa ennen koetta... eli onko koe suoritettu hyväksytysti.?
_________________
Varisjahdin veteraani...

[kumali]

Vielä lisäajatuksia:

Jos et ennen ole kanalintua saanut ja haluaisit sen ensimmäisen saada paistinpannulle - aloita tosiaan pyytä pillittämällä kuten joku muukin jo sanoi.

Pyy viihtyy pääsääntöisesti kaikenlaisissa tiheissä sekametsissä ja kuusikoissa missä sillä on suojaa. Opettele pillitystä vaikka youtuben opein - palkitsee kyllä nopeasti. Ja pyytä löydät vaikka mistä ellet aivan pohjoisessa asustele. On myös herkullinen

Haulikoko saa olla sitten pientä, ja varaudu siihen että voi tulla joko maata pitkin kipittämällä tai ilmateitse.

[Kiimakaarronkulkija]

[Vieras_a]

Maastotyypin vaihtumis kohdat on hyvä kävellä, eli siis suon reunat, hakkuuaukean reunat, myös marjapaikat. Jos on kivääri mukana niin tarkkailee välillä myös latvoja (puun ylin 1/3 osa). Teeret on oman kokemuksieni mukaan useimmiten latvoilla aamu 7:30-9 välillä ja iltapäivästä 12-14 välillä. Itse pysähtelen n. reilu 100m välein, ja laten sanoin 110% ampumavalmiina pysähdyksen jälkeen. Monesti lintu saattaisi päästää yksinäisen kulkijan ohi piiloutumalla... mutta kun pysähtyy, niin silloin linnulla hermo pettää ja se pyrähtää siiville. Tänäänkin poikametso päästi minut ohi ja kun pysähdyin, lähti se viistosti selän takaa (ei onnistanut mutta täytyy käydä joku päivä koittelemassa uudestaan... ).

Pyitä saa pillittämällä, mutta joskus myös niin, että kun se pyrähtää lentoon, niin katsoo tarkkaan, mihin se jää. Sitten vain hissukseen sinne päin. Se saattaa vielä vaihtaa puuta ja sitten, kun on näköhavainto oksalla, niin varovainen lähestyminen ja ampuu sen oksalta alas! Tänään pääsi täräyttämään pyyn näin...

Patruunat kannattaa testata paperiin ennen jahtia, ja haulikkoradalla käydä ja aseen turvallista käsittelyä opetella. Sopiva haulikoko on 3.0 mm.

[masiina]

Paljon viisaita sanoja yllä siitä mistä lintuja löytää ja miten. Oma neuvoni on että koska noviisilla pomppulinnun löytäminen ei ole helppoa niin ampumaharjoittelun tärkeyttä ei voi korostaa, tämä siksi että silloin kun se teeri tai metso osuu kohilleen niin silloin siihen haluaa osua. Muistan omilta alkuajoiltani kuinka jokainen ohilaukaus kirveli ja masenti niin prkleesti.

Mutta kaikkein tärkein asia on turvallinen aseenkäsittely. Sormi pidetään pois liipaisimelta kun ei ammuta, sen kyllä ehtii siihen laittamaan noston aikana, se ei hidasta yhtään mutta vähentää mahdollisuutta vahingonlaukauksen ampumiseen lähes kokonaan. Ja aseella ei osoitella jahtikavereita edes vahingossa. Jos joku epähuomiossa osoittaa sinua niin mainitse hienovaraisesti asiasta.

Itse ampumatilanteessa toimimisesta; pidä pää kylmänä. Ammu vain "varmoja" laukauksia, ei sinne päin roiskaisuja, ei ylipitkille matkoille, ei pusikkoon tai oksien läpi sillä muutama risu vie muuten tappavalta laukaukselta tehon ja riista menee haavakkona hyvin todennäköisesti ketun persieseen. Haavakon etsimiseen käytetty aika on mukavampi käyttää itse jahtaamiseen. Parikymmentä vuotta olen kanalintuja metsästänyt eikä yksikään ampumatta jäänyt laukaus ole jäänyt harmittamaan.

Hyviä jahtireissuja ketjun aloittajalle. Muista että vaikka saaliin perässä sinne Tapion vilja-aittaan mennään niin saaminen on loppuviimein yllättävän pieni osa kokonaisuutta.
_________________
"...olen enemmän kuin valmis, vaaran varpaille astumaan."

[tERÄsMIES]

muutamia vinkkejä pyyn pillityksestä.
pyy vihtyy usein sekametsissä, ojat ja purot edesauttaa asiaa.
Kun saat havainnon pyystä:

äänihavainto. Kulje äänen suuntaan ja arvioi missä pyy on. Jää lähelle pyyn arvioitua olinpaikkaa ja kattele joku mukava kuusen alus tai muu paikka johon pääset ite vähäsen suojaan ja jossa mukava istua. Istu alas ota mukava asento ja vihellä kerta pari pilliin. Odota aivan hiljaa ja liikkumatta 10 min. Jos pyy viheltää takas niin hyvä. Odota aivan liikkumatta että pyy pyrähtää kattomaan että kuka siellä huutelee. Jos taas vastausta ei kuulu, voit viheltää uudelleen.

Jos pyy pyrähtää karkuun mene perässä lähelle paikkaa johon pyy pyrähti ja mene istumaan ja laita pilli valmiiksi suuhun ja sit liikkumatta. Odota 10 minuuttia ja vihellä. Odota. Aikanaan pyy unohtaa että olet siinä lähellä ja pyrähtää, jolloin saatat päästä ampumaan.

Tärkeintä on liikkumattomuus. Yhtään ei saa liikkua. Vaikket näe pyytä niin se näkee sinut. Pyy havaitsee vain liikkeen, näkösuojalla ei siis ole muuten mitään taikaa, mutta itsellesi helpompi esim siirtää pilli suuhun tai muuten vähän parantaa asentoa/nostaa ase jos on jotain näkösuojaa. Jos tiedät että pyy on lähellä, niin on enää kysymys siitä kumman hermot pettää ensin.

Kun pyy aikanaan paljastaa paikkansa mutta et pääse ampumaan, älä paljasta itseäsi liikkumalla. Jos pyy pyrähtää kerran, niin odota rauhassa ja tarvittaessa "härnää pillillä" niin pyy kyllä pyrähtää uudestaan etsimään tunkeilijaa. Aikanaan tulee sitte paikka ampua.

Jos alueella on useita pyitä, niin laukakuksen jälkeen pysy liikkumatta ja merkkaa pyyn paikka. Jos mahdollista niin anna kuolleen pyyn olla "tietopaikalla" ja jatka hetken päästä pillittämistä. Pyyn muisti on lyhyt ja kohta hollille saattaa tulla muita pyitä.

Olen usein saanut monta pyytä samalta istumalta. Pitää kumminkin muistaa, että ei kannata ampua pyitä yhettömiin, koska sekin onnistuu jos pillimiehen hermo pitää. yksi kaksi pyytä alueelta ja sit paikan vaihto.

Joskus pyyt tulee het vihellyksestä ja joskus ei vastaa ollenkaan, mutta kun hermo pitää, niin pyy saattaa pyrähtää kattomaan vaikka itse ei vastaisikaan.

joskus pyy ei vaan tule, mutta yleensä tunnin sisällä paljastaa itsensä jos vain mettämies jaksaa odottaa liikkumatta.

Pyylle riittää vallan mainiosti kiekkopaukku. Usein pyy on niin lähellä että ampuessa kannattaa tähdätä vähän yli siten että hauliviuhka osuu pään ja kaulan alueelle. Toki jos yli 30m päähän ampuu tai pyy on oksien takana niin sit voipi käyttää 2.5-2.8 haulia.

Näillä pääset varmaan alkuun. Näillä periaatteilla minä oon pyitä pillitelly. Pillityksen tiheydestä ja lurituksista pääset jyvälle kokemusten kautta.

Niin ja pyyhän on aivan erinomainen ruokalintu.

Metallisella pillillä pääset alkuun. Mutta linkin lätkäpilli on myös erittäin toimiva, jopa metallipilliä parempi ja monipuolisempi. Itsellä on sekä perinteinen metallipilli, että tuommonen lätkämallinen, ja lurittelen niillä molemmilla.


http://www.arrowhouse.fi/product/260/pyypilli
_________________
Nopeat syövät hitaat
eivät syö