Kanalintujen metsästysajat ja metsästys

[PepeK]

[Pohjola]

kyllä ne rosentin laskut on kuultu jo iät ajat sitte,,,
kerro sinä ne ruottin mettästäjämäärät.

[naps]

Syyskuussa hirvikärpäsiä nii pirusti ettei hauskaa rymytä metissä
Paljon nautittavampaa hommaa pakkasaamujen tultua!
Melkein jo näillä perusteilla alkukaudesta lyhennys, jos kerta pakko.
Jäisi paremmin aikaa sorsienki hätyytykseen.

[Ollari]

Vähissä on tänävuonna ollu linnun pyytäjät, kun ei ole lintuja juuri ollut. Kyllä lintukannat itse säätelee pyyntipainetta, ei sinne jahtiin ole paljoa lähtijöitä kun on huonosti lintuja.

Siinä mielessä vähän joutavaa tuo (liika) säätely. Voisi jättää paikallisesti päätettväksi onko säätämisen tarvetta. Yleensä ei ole, minun mielestä. Ja jos säätämään lähdetään, pitäisi olla tasapuolista, jättää mahdollisuus kaikille.
Kiintiöt on tasapuolinen tapa. Metsästäjäkohtainen tai seurakohtainen tai aluekohtainen... keskeytysjahti toimii seurakohtaisesti esim kauriilla ja alueellisesti tai valtakunnallisesti taas karhulla ja hylkeellä. Toimisiko kanalinnuilla?
Taitaa olla kanta-arviot ja sopiva verotusmäärä liikaa arvailua, mutta saman arvailun perusteella kumminkin jahtikausia rajoitetaan... Jos tieto kannasta ja vaikutuksesta on kovin epämääräistä, niin turvallista ja helppoa tehdä myös rajoitukset epämääräisiksi.

[Supe]

Ruotsin metsästyspaine voidaan tietyllä tarkkuudella selvittää tilastoista mitä sielläkin tehdään. Raportit tehdään samalla tyylillä kuin suomessa ja esim. valtion mailla näkyy metsästäjämäärä eli jäljellä oleva kiintiö mahtuuko sekaan ts. myydäänkö lupa. Totta, että ei sinne ole samanlaista tunkua alkukaudesta ainakaan, tuskin lopussakaan kuin suomessa, missä kiintiöt loppuvat. Mutta pitää muistaa mustien ja valkoisten pitkä metsästyskausi. Esim. Dorotean Christian järjestää kaudessa yli 100 hyvinkin saalisvarmaa metsosafaria pääosin suomalaisille porukoille ja näitä kyllä riittää muitakin, koko ammattiala on ruotsissa paljon laajempi kuin suomessa. Moni ruotsalainen taas vasta aloittaa linnustuksen kun on lumi maassa. Yksi iso ryhmä ruotsissa ovat norjalaiset. Ja mustien lisäksi myös riekko on melko tärkeä laji.

Tämä vertailu Ruotsin ja Suomen välillä on kohtuullisen monimutkaista ja vaatii aikaa, mutta on sinänsä mielenkiintoista koska olemme vierekkäin. On myös mielenkiintoista miksi metsästystä ei nähdä naapurimaassa juuri minkäänlaisena tekijänä lintukantojen säilymiselle, koskapa metsästysaikoja ei venkslata vaan ennustettavuus on aina sama - ei rajoitusaikoja. Ainoastaan lupakiintiöt alueittain. Haluaisin suomesta ja ruotsista "kymmenen viisasta miestä" samaan pöytään jankuttamaan näkemyksiään. Se on totta, että suomen lapissa on tiheä metsäautotieverkosto ja sitä myötä tehometsätalous näkyy selvästi, ja ruotsin lappi hyvinkin erämainen, tosin jo enemmän ylänkömaista maastoa, teitä kyllä näkyy taas ihan kunnolla vähän etelämpänä. Iso ero on tuo ojitusten vähempi määrä ruotsissa ja ojittamaton suo pensaikkoineen on tutkimustenkin mukaan hyvin tärkeää poikastuottoalueena.

Olisikin ihan mielenkiintoista nähdä suomen kiintiöt alueittain ja se näkyy olevan salassa pidettävää tietoa metsähallituksella. Montakohan oli esim. Sorvortan tai Pomo-Rajala alueilla yhtä aikaa? Mitä kauemmaksi teistä mennään niin sitä vähemmän on varmasti kulkijaa, joten paine jakautuu epätasaisesti.

Tänä syksynä ei lumi haitannut, mutta monesti on esim. Savukosken kairassa lunta jo puoli metriä joten monella autolla loppuu etenemiskyky metsäteillä ja toisekseen ellei ota suksia niin hidastuu myös äijän tarpominen kummasti, samoin koiran, joten ihan relevantti asia hyvin monena syksynä vaikka näkyy tulevan tätä tyypillistä vähättelyä.

Toisena tekijänä sanoisin pakkaset ja jänkien jäätymisen. Tyypillinen etelän toimistotyöntekijä miettinee kahteen kertaan kun lähtee Könkäänharjusta tavoitteena Koitelainen, kun edessä on monta kilometriä ennätysmärän vuoden jänkää, pitänee ottaa myös laavu mukaan. Kun sama kävely pakkasen kovettamalla jängällä onkin verraten helppo suoritus.

Minusta luotettavimmat saalistilastot ovat julkisia tutkimustuloksia eikä ne ole mikään salaliitto. Aina voi heittää mutuna rosentteja perään, mutta ne ne vasta ovatkin uskottavia. Vähän sama asia kun näkee tien laidassa keväällä tai loppukaudesta 50 metsoa ja pitää koko kairaa mahtavana vaikka totuus on, että siinä saattaa olla lähes kaikki linnut älyttömän laajalta alueelta.

Luin tässä tuon Jorma Luhdan Metsola kirjan (myös Musterhjelmini) ja siinä on oikein mukavaa tietoa. Referoin hieman:
1930 luvulla sai metsäkanalintuja metsästää puoli vuotta. Luhdan isä Niilo muisteli keskisaaliikseen 150 lintua. Isän isä kulki metsällä arkipäivätkin ja hänen saaliinsa oli ainakin kaksinkertainen. Silloin lintuja sai kaupata. Metsästettiin teerikirnuilla, loukuilla ja ansoilla ja myöhemmin tulivat harvinaisina pyöreää kuulaa ampuvia kiväärejä. Metson kevätsoidinmetsästys kiellettiin 1934. Sitä ennen Niilollakin oli tusinan verran soidinpaikkoja josta hän korjasi muutaman kukon kustakin. 30-luvulla olivat kettu ja näätä harvinaisia. Koneellinen metsäojitus tuli 60-luvun puolivälissä ja jyräsi suovaltaiset metsät. Vanhoja kevätsoidinpaikkoja löytää kartastakin kun katsoo vaikka Ranuan ja Pudasjärven väliä.

Väittäisin itse, että esim. metson osalta metsästyspaine on nykyään paljon vähäisempi kuin mitä se oli ennen vanhaan. Metson kanta on romahtanut eri tekijöiden yhdistelmänä, suurimpana tehometsätalous. Metsästys on on yksi tekijä, mutta se on vähäisempi kuin ennen vanhaan. Ilman muuta kannatkit ovat korkeintaan 25% 1930 luvun kannasta. Jo 1950 luvulla haikailtiin vanhojen hyvien aikojen perään.

Nyt jos ja kun kommentoitte ylläolevaa niin sovitaanko niin, ettei lainata tekstistä osia? Vaikka tämä ei ole yhtä looginen kuin hyvä kirja niin pienikin lainaaminen irrottaa asiayhteydestä ja olen itse tarkoittanut asian kokonaisuutena. En niinkään sarjana absoluuttisia ja kiveen hakattuina mielipiteitä. Kysymys siis on metsästysajoista suomessa ja taustoitin omia näkemyksiäni. Uskon, että kaikilla asioihin vaikuttaa iso massa asioita, vaikka kirjoitettuna on aina tapana pelkistää äärimmilleen. Meidän pitäisi diskuteerata pitkään kuten ruotsissa on tapana niin saadaan asiasta jokainen vaikuttava tekijä nostettua esille.

[Nuuska]

Diskuteeraaminen on ruåttalaisten vahva puoli, vaikka meillä sitä pidetään jonninjoutavana ajanhukkana.

Lyhyt kausi aiheuttaa ruuhkia. Ja teiden lähellä asuvat linnut kiusataan niin aroiksi ettei niitä saa loppukaudesta erkkikään vaikka olisi minkälainen koira. Ja teitähän meillä piisaa.

Pitäsi jatkaa kautta ja perustaa lupamyynti pelkästään lintukiintiöön, siis kappaleisiin nykyisten lupa-alueiden sisällä koko kaudelle. Kiintiöön nykyinenkin lupamyynti kaiketi perustuu, mutta se on piilossa, luultavasti sen takia, että tällä systeemillä saadaan enemmän tuloja, koska myydään vain aikaa. Loppujen lopuksi vain se on oleellista, että lintuja metsästetään vain se määrä mikä on kestävää. Nykyinen systeemi on sumea tässä mielessä. Kiintiö ei ole sumea.

Supelta hyvä kirjoitus. Jatketaan diskuteeraamista.
_________________
Sako, Riihimäki, Suomi
ABU, Svängsta, Sverige

[liki]

Lupa olisi myös käyttäjälle huomattavasti helpompi hyödyntää jos niitä myytäisiin vaikka kiintiöpisteillä tietylle aikavälille kuten metsähullutuksen kausiluvat. Valvonta on toki enemmän tai vähemmän omantunnon varassa siinä.

[Supe]

Ruotsiin saatiin nyt myös valtion maille hyvä onlinekauppa, mistä voi siis hankkia metsästys- ja kalastuslupia. Metsästyslupia ostettaessa näkee kuinka monta lupaa alueelle on myyty ja mikä on maksimi - tämä saisi tulla suomeenkin. Saalisraportti pitää tehdä, jotta saat seur. kerrallakin luvan. Luotettavuus peustuu metsästäjiin, mutta uskon, että suurin osa ruotsissa lupametsästävistä kirjaa saaliinsa oikein, porukkahan on ymmärtäkseni ihan suht. valistunutta. Sellaisia perus pystykorvapuritaaneja ja kanakoirailijoita.

Nyt esim. tänä syksynä ruotsia vaivasi monin paikoin sama poikaskato kuin meilläkin. Siellä tuli kuulemma vettä paljon enemmänkin, paikasta riippuen. Kävin yhden reissun ruotsissa ja vaikka ikimetsät ja muut olivat mahtavia niin noin 15 km matkalla en löytänyt kuin yhden metsopoikuuden, sekin taisi olla uusintapesue ensimmäisen tuhouduttua koska haukusta saamani poikametso oli erittäin kehittymätön. Yhden riekon näin myös. Kilometritolkulla siis täysin tyhjää metsää. Koiran kanssa.

Eli voisin summata, että kyllä metsästäjät rajan takana taisivat pitkälti haroa tänä syksynä tyhjää monin paikoin. Mutta lupasysteemi ei ota tähän kantaa. Ruotsista ei tietääkseni kovin helpolla löydä samanlaista tilastoa kuin meidän kolmiolaskenta, joka puutteistaan huolimatta antaa jotakin osviittaa. Tarkemman tiedon saan toki itse paikallisilta, kuten soittaa vaikka aina-ulkona-liikkuvalle poromiehelle Savukoskelle, että oliko juhannuksen huitteilla sadetta ja yöpakkasia tai tulkitsemalla monia luonnonmerkkejä kuten "menikö hillankukinta". Ensi kausi voi silti olla erinomainen. Linnut lisääntyvät ja jos kelit ovat hyvät niin homma taas rullaa.

[Lepo-Lassi]

Ite ainakin tykkään kävellä syyskuulla "kalkkunoiden" perässä, joskin hirvikärpäset tuota hiukan haittaa - No eipähän ole tunkua metissä. Muutenkin tuo pelkkä suolla kyttäily on laiskan miehen hommaa, kuten vetouistelu. Jos metsästysaikaa leikataan niin lokakuun lopulta ja säästetyt päivät siirretään tammikuulle.

[Lepo-Lassi]

[Ollari]

[JSP]

[JSP]

Te jotka olette Ruotsissa kulkenu linnun pyynnissä niin onko siellä metsät lyöty sileäksi samaan tapaan kuin suomessa? Jos ei niin onhan tuossakin jo aivan selvä ero suomeen jossa varmaan 80% alueista on jollain tapaa muokattu ja metsäautoteitä joka paikassa.

[TuovKar]

[TuovKar]