Kerppujen teko

[Vonkamies]

Pitäis noita lehtikerppuja tehä tässä kesän aikana, millonkas se on "paras" aika tehä niitä? Ja mikä on paras tapa suolata, karkeaa merisuolaa vai suihkepullosta suihkuttaa vetee liuotettua suolaa?
_________________
Sako Finnlight aito Suomalainen

[jari i]

Täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella muistelen, että saunavastat talvea varten pitää tehdä ennen juhannusta. Voisikohan samaa sääntöä soveltaa lehtikerppuihin. Taika lienee lehden kasvussa. Liian iso ja vanha lehti ei kai pysy kiinni yhtä hyvin ja luullakseni lehden ravintoarvo on korkeimmillaan alkukesän kasvuvaiheessa. Viisaammat voi varmasti korjata jos arvailu meni kovin pahasti pieleen.

[Perinne]

Vanhat ja viisaat sanovat, että saunavastat talveksi pitää tehdä 6-9 päivää mustatsa kuusta eteenpäin...eli sillon lehti pysyy parhaiten kiinni.

Kerpuissa lehden pysyminen ei liene niin tärkeää, olettaisin että paras aika on silloin kun lehti on tullut täyteen kokoonsa, mutta toukat yms syöpäläiset eivät vielä ole niitä järsineet.

Itsekin kaipaisin vinkkejä kerppujen "koostumuksesta", suolauksesta, varastoinnista yms..

[JVR]

Suolaa vaan karkealla merisuolalla siinä vaiheessa, kun enin kosteus on jo haihtunut, mutteivät vielä ole kuiviakaan. Sillä konstilla ne kerput ennen suolattiin, jos yleensä edes suolattiin. Maittavuus ja säilyminen paranee. Paju, pihlaja, koivu leppä, horsma (rentunruusu), vattu ja vuohenputki, nokkonen käyvät kerpuntekoaineiksi. Eikä kerppu ole turhan yjsipuolista evästä, kun siinä on useampaa kasvilajia mukana. Eh-eh! Ennen jotkut antoivat käytetyt saunavastakkin lampaille.

[Metsnugis]

Oikeinhan jari i arveli.
Kiuvatuksessa kannattaa huomata, että aurinko polttaa lehet.

[Vieras]

Jonkin verran olen kerppuja vuosien mittaan tehnyt, mutta korostan että oppia en koskaan ole saanut vaan nämä on virheiden kautta opittuja kokemuksia:

- Kerput pitää kuivata pimeässä! Muuten ruskistuu.
- Loppukesästä tehtyihin kerppuihin ei ainakaan jänikset ole koskeneet.
- Olen pitänyt nyrkkisääntönä tekemistä "ennen juhannusta".
- Säilönyt olen kuivauksen jälkeen pahvilaatikossa tiiviisti pakattuna ja suolaa väliin. Tämä ei kuitenkaan ole toiminut suolauskeinona. Virhe on tainnut olla että kerput on liian kuivia. Eli seuraavaksi kokeilen tuota suolausta kun 'suurin kosteus on poissa'.
- Puulajeista olen käyttänyt eniten pajua, sitten pihlajaa. Muitakin kannattaisi ehkä kokeilla!

Tällasia kokemuksia. Kunpa joku vastaisi joka todella tietäisi tästä. Olisi meinaan hyödyllistä meille kaikille!!!

[Perinne]

Olen joskus tuumaillu, että jos kuivattais kerput ja sitten suihkuttais päälle suolaliuosta. Kokeilematta on kyllä jäänyt.

Joskus takavuosina seurassamme oli järjestetty kerpputalkoot. Eräs isäntä oli antanut luvan varastoida kerput latoonsa. Sinne ne oli levitelty maatalouskoneiden päälle kuivumaan. Ja heitelty suolaa säälimättä päälle...toista kertaa ei siihen latoon ollut asiaa.

[Vieras]

Kyllä sitä on sitäkin kokeiltu. Pistin kerput pitkään riviin ja alotin suolauksen sumutinpullolla. 1/10 kerpuista oli suolattu kun ranne oli niin kipee että oli pakko lopettaa! Jos ruittaa liian "isolla pisaralla" kuivatut lehdet vaan hylkii liuoksen, taas kun liuos tulee tarpeeksi hienona suihkeena puutuu käsi aikalailla jos kerppujakin on esim 100 - mikä ei vielä ole edes paljon!

Jos etelän lumisen ajan (joulukuu-maalis tai huhtikuu) ruokkii esim 2 kerppua päivässä kauriille takapihalle kuten minä teen, tekee se 120-150 päivää ja 240-300 kerppua...

[Metsnugis]

Kyllä paras tapa suolaukseen karkee suola. Kun kerput suhkot kuivia (ei ihan kokonaan), niin sit ne kasalle ja aina suolaa väliin.

[Amatööri]

Nyt ei amatöörillä ole mitään varsinaista tietoa asiasta, mutta savukalan suolaan aina jälkikäteen kastamalla kalan suolaliuokseen. Siellä kun muutaman minuutin ui, niin onpa suola-asiat kunnossa.

Miten toimisi idea vesisaavista, jossa merisuolaliuosta.

Sinne kastaisi kerpun pari kerrallaan ja nostaisi ylös, niin luulenpa suolan olevan kohdallaan....

[Rådjur]

Kerpun teko alkukesällä, heti kun ovat täydessä lehdessä poutasäällä, löysiin kerppuihion homehtumisen estämiseksi. Sitten mahdollisimman tuuliseen ilmavaan ja pimeään paikkaan kuivamaan, ripustamalla tosi väljästi. Kaikkinainen kosteus on kerppujen tuho, ne homehtuvat pilalle, jos ne tekee aamukasteisina, taikka sadesäällä.
Suolauksen voi sitten tehdä karkealla suolalla syksymmällä, kun ovat varmasti kuivia, niin ne voi kasata lattiasta ylös, esimerkiksi rukkilavojen päälle varovasti käsitellen, ja karkeaa suolaa aina kerrosten väliin, EIKÄ HELVETISSÄ VETTÄ!

[Koiramies]

Juhannuksen jälkeen meillä aina kerput tehdään. Pajusta ja koivuista lähinnä. Silloin lehti pysyy parhaiten kiinni. Kuivatus on tehty ladon orsilla tai ison kuusen alla. Suolaa voi heitellä heti tai myöhemmin, ei tosiaankaan mitään liuoksia...

[Punajuur]

Kerpujen kasteleminen suolalla on hyvä idea. Kasteleminen tosin pitää tehä puiden olllessa pystyssä ja senverran aiemmin että kerkiävät kuivaa. 25% suolaliuosta reppuruiskuun ja liuos pusikkoon. Paljoa ei tarvi yhdelle puskalle antaa.

[Kerppu]

Kerppujen valmistusta pohtiessa heräsi kysymys kerppujen koosta, eli minkä kokoisia kerppujen tulisi olla?

[Kerppu]

Kerppujen valmistusta pohtiessa heräsi kysymys kerppujen koosta, eli minkä kokoisia kerppujen tulisi olla?