Kerppujen teko

[Heero]

Onko kokemusta tai näkemystä, mistä kasvilajeista tehdyt kerput kelpaa parhaiten rusakolle? Toki taas ollaan myöhässä, kun kerput on vielä tekemättä, mutta parempi myöhään tehty kuin tekemättä jäänyt.

[tee667]

Ei rusakosta kokemusta, mutta viime kesänä tein kokeeksi kauriille haapaa, pajua, pihlajaa, vattua ja horsmaa. Laitoin sitten talvella ruokintapaikan viereen riviin, että näen mikä syödään ekana. Pieleen meni, parin päivän päästä kaikki oli tuhottu viimeistä oksaa myöten. Rusakko voi olla vähän ronkeli, mutta veikkaisin että nuori vattu voisi maistua.

[valmet 412s]

Haapa ja horsma ykköstä, suolattuna menee vielä paremmin..
_________________
Varisjahdin veteraani...

[Mettäkala]

Ensimmäistä kertaa tuli muutamia kerppuja tehtyä joku päivä takaperin, suolaamista vielä mietin kun säilyttäminen sen jälkeen kai konstikkaampaa. Tein sekanippuja, mutta tuosta horsmasta lienee vielä syytä tehdä pari, jotta näkee onko se paljonkin parempi kuin puusta tehdyt.

[Heero]

Taimikon raivauksessa otin talteen haapaa ja pihlajaa, jokunen koivukin taisi olla vielä vihreänä. Sen verran oli olevinaan kiire, kun pari kuviota on vielä tekemättä, että jätin nuo 1-2 metrin mittaisina nippuihin sitomatta. Kuivukoot kuormalavojen päällä liiterissä. Ajattelin tehdä jonkinlaisen sahapukin ja laittaa sen päälle tarjolle. Kai oksat kelpaa, vaikkei nippuihin olisikaan sidottu.

[Heero]

Viime talven kokemusten perusteella jatkoin hommaa. Kesällä raivausveitsellä tehdyssä (helpompi tässä hommassa kuin raivaussaha tai vesuri) vesakon perkuussa talteen n. 1,5 metriset haapa, koivu, pihlaja. Läheltä ajokelpoista tietä/ajouraa, jotta kantomatka peräkärryyn jää kohtuulliseksi. Liiteriin kuivumaan kuormalavojen päälle, väliin kannatuksessa oleva lauta poikittain, jottei kasa painu liian tiiviiksi.

En siis sido noita nippuun, kuten kotieläinten kerput on tavattu tehdä. Muuta hyötyä ei sidonnasta taida olla kuin vähentää säilytystilaa. Jos tilaa riittää, sidontaan menee turhaan aikaa.

Talvella laitoin sylillisen kerrallaan puun haarukkaan. Kovin tieteellistä tutkimusta en tehnyt, mutta rusakko ja valkohäntäpeura niitä ahkerasti kävivät syömässä. Tarjolla oli myös kauraa, heinää, nuolukivi ja kaadettuja haaparankoja. Rusakosta en tiedä, mutta oksista pihlaja tuntui olevan maukkain peuralle. Nuo tosin oli tehty loppukesästä, aikaisemmin tehdyt saattaa maistua eri tavoin. Joskus ruiskutin merisuolaliuosta oksien päälle, kun ne tarjolle laitoin. Ei se ainakaan kiinnostusta vähentänyt.

Sen verran hyvä tarjonta tuntui olevan, että haapojen kaluaminen jäi vähiin.

Tälle talvelle piti tehdä ruokintakatos, mutta haaveeksi jäi. Voisihan oksat laittaa kuusen alle, niin kastuu/peittyy lumeen/räntään vähemmän, jos sateita riittää.

Yhden talven kokemuksella tällaiset "kerput" on siis monin tavoin erinomainen lisä ruokintapaikalle. Vesakko hyötykäyttöön, raaka-aine ilmaista, työmääräkin pysyy maltillisena. Kolmen hengen ryhmällä meni aikaa hommaan ehkä pari tuntia määrään, joka viime talvena riitti n. kahdeksi kuukaudeksi. Kauran menekkiä taisi nostaa eniten 30-päinen parvi keltasirkkuja. Niille vein vielä metsästyskauden jälkeen pari säkkiä kauraa, jota varmaan peurat ja rusakotkin jonkin verran söivät.

[Nimrod]

Täällä päin poromiehet ovat vähentäneet kerppujen tekoa merkittävästi ja osa ei anna niitä enää ollenkaan. Ei kuulemma ole tämän muutoksen jälkeen ollut enää !&%¤# porot. Jotkut toki edelleen jääräpäisesti niitä kerppuja tekevät, mutta pääosa on niistä luopunut. Olisko sitten liikaa valkuaista.

[m.m.]

[kannibaali]

Parin viikon päästä voi jo etelässä aloitella.

[Patruuna]

[kannibaali]

Tein jo vajaa sata kerppua. Taitaa olla niin, että lehtimassaa saa helpoiten haalittua hieman ja vadelman kaltaisista kasveista, mutta tämä jälleen vain oma näkemykseni.