Metsäjäniksen taantuma?

[late2]

Onko tuolla suojavärittömyydellä isommin merkitystä kuin petolintujen suhteen ? Toki maassa kulkevat pedotkin erottavat valkoisen jos ei ole lunta mutta eikö ne luota aika paljon hajuaistiin, ja sitten liikehavaintoon ? Eli erottuuko paikallaan oleva valkoinen jänis jostain kuusenpersuuksesta kuinka hyvin. Toki jäniksellä on varmaan petojen määrä suurempi, tuo jänis minkä näin näytti aika pieneltä, ei ole paljoa tullut kylläkään katseltua, rusakot on täällä "metrisiä". Ketulle voi olla aika haaste saada rusakko saaliiksi, jänis varmaan helpommin. Eikä täällä ilveksistäkään suurempaa pulaa ole. Isompia petolintuja näkee erittäin harvoin.

[Ramiwolf]

Kyllä se valkoinen "suojaväri" on myrkkyä mustan maan aikana jäniksille, se helpottaa sen esille tuomista myös mm. ketuille ja muillekin nelijalkaisille pedoille.

Suomessa tuntuu olevan vallalla ainakin joillain tahoilla hyssyttely tai vähättely petoeläinten tai yleensäkin joidenkin lajien lisääntymisestä johtuvista ongelmista.

Aina löytyy muita "parempia" syitä ongelmien aiheuttajiksi.

Eihän se ilmastonmuutos syö niitä jäniksiä, vaan helpottaa niiden saalistamista.

[tuhola]

[Patruuna]

Aika vakio määrä tuntuu jäniksiä olevan. Joskus 10v sitten tuntui että niitä olisi ollut melko vähänä kun ei välttämättä joka syksy edes yhtä nähnyt lintumetillä. Nyky vuosina niitä on taas enempi näkynyt. Viime tai toissa talvena yritettiin suksilla pyytää jäniksiä tuossa talon lähellä ja saatiin joku 3-4 jänistä liikkeelle vaan karkasivat aina 50metristä. Viime vkl kun yöllä satoi lumen niin uusia jälkiä oli aamulla vähän joka paikassa. Rusakoita täällä on alkanut näkymään enemmän kuin ennen. Petoja kyllä riittää että eipä ne ole saaneet kaikkia tapettua.

Kuusamossa jäniksiä on vielä reilusti enemmän. Ehkä ne kuusikot ovat jäniksille tärkeitä? Värin vaihto aikaan niistä saa suojaa.

[Ramiwolf]

Tuhola, tarkoitatko, että meillä Suomessa pitää olla luontaiset petokannat, eli mm. suurpetojen metsästyskiellot on ok.

Ja kannattaako sitten kettujakaan tai supeja edes metsästää, jos jänikset kestää petojen aiheuttamaa saalistuspainetta hyvin ?

Tälläista viestiä tuskin kannattaa kovin korostetusti julkisuuteen esittää, se on kuin lapaan syöttö suojelijoiden agendaan.

On selkaisiakin tutkimustuloksia julkaista, jossa on havaittu lisääntyneen petojen määrän aiheuttavan jänikselle stressiä, joka vähentää niiden lisääntymiskykyä.

Sitäkin hiukan ihmettelen, että miten Suomessa kanahaukkakantojen kerrotaan vähentyneen, etenkin sen jälkeen kun ne on rauhoitettu ja juuri tänäänkin tuossa naapurin pihalta lehahti yksi kanahaukka lentoon puusta.
Niitä tuntuu näkyvän ihan yleisesti jo talvellakin monissa asutusalueilla talvehtimassa, mutta kait se on pakko uskoa suojel .. eikun lintumiehiä kanahaukkojen vähentyneistä määristä.

[tuhola]

En tietenkään tarkoita. Ymmärrät väärin

Kanahaukkakannat on täällä esim romahtanu 90% niin ainaki mun on helppo uskoa siitä kokemuksesta se että valtakunnallisesti sama trendi on nähtävissä.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[kannibaali]

Taantumalle on monta syytä.

Rusakon elinalueilla ja tulevilla sellaisilla merkittävin metsäjänistä pitkässä juoksussa harventva tekijä on tietenkin rusakko. Näiden risteymä lisääntyy tutkimuksien mukaan vain rusakon kanssa. Aikanaan 90-luvun aivan alussa kun aloitin metsästyksen ja sain ensimmäisen jäniksen saaliiksi, saalis oli risteymä, olihan se vaalean ruskeakin. Sillä oli lumikenkä, mutta se vaikutti enemmän risteymältä. Jäljitin sitä ja ihmettelin, että nyt pyydetään metsäjänistä. Mutta ajomies ajoikin seuraavana päivönö rusakon kuusikossa, se oli mennyt samaan paikkaan.

Ilmastonmuutos pitkässä juoksussa luonnollisesti tukee rusakkoa ja heikentää metsäjöniksen mahdollisuuksia.

Petoeläimissö merkittävin muutos on ollut viime vuosikymmeninä Ilveksen voimakas ja moninkertainen kannankasvu. Ilveshän on todellinen jänisten ja rusakoiden saalistaja. Mutta onko ilveskanta vähentänyt jöniskantaa, en osaa sanoa. Ainakin se tukee jänisten geneettistä perimää jossain määrin, vahvistaen sitä. Kanahaukkakanta on samassa, ilmastonmuutos toki syksyisin saattaa lisätä oetolintujen osuutta valkoisten jänisten menekissä. Kettukanta ei ole enää ainakaan lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Samalla ehkä ihmisten suorittama metsästys on vähentynyt, tietty in metsöjöniskantakin.

.
Elinympäristöt lienevät edelleen hyvät, eli metsiä hakataan ja lentivesakkoa pitäisi löytyä. Luultavasti metsäjöniskin hyötyisi niiden tkviruokinnasta, rusakko aivan varmasti. Jostain syystä nykyihmisen eivät taida harrastaa juurikaan metsäjöniksen tukemista talviruokinnoin

Taudit, sairaudet ja loiset tuskin ovat syyllisiä?

Luonto muuttuu. Suurimmat tekijät ovat rusakon voittokulku ja ilmastonmuutos...osin ne ovat samakin asia...

[Jalmari Kolu]

Ilves varmaan syö rusakonkin yhtälailla. Ja ravintomahdollisuudet ovat molemmilla samat. Ja tuo ristetymisteoriakaan ei tue ajatusta että metsäjänis on vähenemässä. Esim. oman taloni ympärillä suhde 1 metsäjänis ja viisi rusakkoa. Siis näkö- ja jälkihavaintojen perusteella.

[kannibaali]

Kyllä risteymät ja rusakon fyysinen syrjäyttäminen on todettu metsäjäniksen hupenemiseen jo ajat sitten.

Jos paikallasi on vuosikymmenet tai edes useat vuodet 1 metsäjänis ja 5 rusakkoa pihalla ..mutta arvatenkin näin ei ole, koska asiat muuttuvat. Esimerkiksi pohkois-savossa ei ollut rusakkoa vielä 30 vuotta sitten, entäs nyt.

Varsinais-Suomi ja Häme missä liikun, on aivan täynnä rusakkoa. Metsäjänistä ei ole kuin syvemmällä metsissä. Näen joka viikko rusakoita, mutta metsäjöniksen kerran joka kolmas vuosi. Tietysti kun ruokinkin rusakoita, olen nähnyt niitä joinain vuosina kahdeksaakinkun kerralla. Tosin usein myös apila ja orasmailla.

Ilves todellakin saalistaa varsinkin rusakoita täällä. Mutta ainakin jos jäniskannat ovat näin vahvat, petoeläimet eivät käytännössä edes vähennä rusakkokantoja. Pitemmässä juoksussa ne voivat jopa vahvistaa niitä.

On myös aivan selvää kun metsäjäniksen elinvoimaiset alueet vetäytyvät entistä supumpaan ja syrjäisemmiksi, alkaa niiden perimä huonontumaan harvenevasta kannasta. Toisin sanoen ei ole valikoimaa lisääntyä aina niin otolliset kumppanin kanssa, mikä tapahtuisi kilpailullisin menetelmin.

Myöskin kaikki mitä Ruotsissa on tapahtunut, tukee näitä ajatuksia. Tosin etelä-ruotsin rusakkotiheydet ovat usein jotain aivan uskomatonta.

Yksittäisten tai jopa yllättävänkin laajojenkin poikkeaminen takia ei voida aina sanoa asioita varmaksi. Merkittävää on esim v-suomen ja uudenmaankin merialueiden saarien paikallisiin metsäjänis kantoihin. Itse olen miettinyt asian suoraan niin, että kun siellä ei kaeyissa metsäluonnossa rusakot pärjää, niin metsäjänis pärjää kun rusakko ei syrjäytä sitä, eikä myöskään rusakko risteydy mersäjäniksen kanssa, mikä luo peruuttamatonta tappiota metsäjänikselle ainakin sen lisäöntymiskerran suhteen. Näillä saarilla ei ainakaan petopainekaan vähennä ainakaan liiaksi jäniksiä. Ehkä taudit pysyvät kuitenkin enimmäkseen poissa.

Viime ajat olen tutkinut rusakoiden päivälepopaikkoja, eilen sellainen lähtikin "majasta" jonka olin itse tehnyt. Olin tehnyt verrokeitakin ja vajaan parin viikon ajalta näin jäljet. Aivan selkeät logiikat siinäkin miksi joku kelpaa ja joku ei.....

Elinympäristöt ovat sopivuudessaan lajille kuin lajille ensiarvoisen. Onko metsäteollisuus enää luomassa metsäjäniksellekään otollisia alueita. Ehkä 80-luvun metsänhoito tuki niitä paremmin, silloinhan oli vielä metsureitakin. Metsien liiallinen homogeenisyys tuskin tulee metsäjänistä, verrattuna siihen että ne olisivat vaihtelevampia. Eihän myöskään metsä voi laajoilla aloillaan olla optimaalinen metsäjönikselle kuin jonkin aikaa. Tällöin myös laikuttaiset sekametsiköt tukevat metsäjäniskantaa. Nuoren lentipuuta kasvavan taimistoston lisäksi. Lapissahan näkee myös kuinka hyvin ne sopeutuvat vaarojen ja tuntureiden koivikkomaastoihin

[Jalmari Kolu]

No kertokaas minkälainen metsä metsäjänikselle pitää olla?

[tuhola]

[heiluri]

Kaksi tekijää, ravinto ja suojaa pedoilta, nykyään pitkittynyt syksy tekee suojasta entistäkin tärkeämmän, eli se järeän kuusikon ja vanhan sekametsän merkitys on kasvanut.

Omilla kakarasta saakka tutuiila jahtuumailla jäniksenjahtuun kulta-aika loppui kasarilla, jokseenkin samoihin aikoihin kuin riekko (täällä oli sellainen metsärikkokanta, hyväkin vielä) katosi, eli loput vanhat metsät hakattiin ja puulajisto muutettiin kuuselle ja männylle eivätkä nekään saa enää järeytyä, loput suotkin ojittiin, enemmän olen linnustaja mutta kyllä jänesjahtikin oli mukavaa.
Tuttavien ja kavereiden jäneskoirat katosivat 2000 luvulle tultaessa, mitä sitä tyhjää.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Ollari]

Edelleen vaihtelee jaksoittain tuo jäniskanta. Oli tässä pari talvea milloin jänistä oli meillä melko paljon. Ei löytynyt tietyiltä alueilta metsästä oikein semmoista jalansijaa miltä ei yhtään jälkeä olisi ollut näkyvissä.

Nyt taas pari talvea ollut vähän vähempänä, mutta kyllä on jahdata asti nytkin.

Vaan kaipa pitemmän ajan trendi on alaspäin, vaikka ajattelis että 80 luvun huippu olisikin ollut vähän luonnottomankin korkea. Mikä sen huipun sitten aiheutti, ois jännä tietää. Voishan siitä teorioita löytyä jo todisteluakin. Liekö ollut metsien rakenne ja ikä just sopiva, säät sopivat, jahtipaine sopiva...

[tuhola]

Ei tartte mennä tästä meiltä ku vajaa 100km niin jäniskannan sykli on havaittavissa. Jostain syystä tässä meillä syklit on enää niin huomaamattomia ettei niitä oikein edes hoksaa. Toki pientä vaihtelua on mutta aika tasasta. On jäniksiä vielä. En minä sitä kiistä. Mutta siis määrä on vähentyy kokoajan ja huippusyklit kadonneet täysin.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[Ollari]

Tutkimustakin näyttää (vähemmän yllättäen löytyvän), tossa Ruotsista metsätysdataan pohjautuvaa (jossa on tietty omat ongelmansa tulkinnoissa). Ihan mielenkiintoista. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1617138121001163