Vihreä kusetus

[EIVA]

Heilurin kannattaisi tutustua nykyisiin hakkuuohjeisiin eikä elää viime vuosituhannen puolella, haavat raidat ja etenkin järeät haavat ja kaikki pystyyn kuivuneet jätetään aina hakkaamatta, lisäksi lähes joka leimikossa tehdään järeistä huonolaatuisista havu-ja lehtipuista pitkiä 4-5m kantoja kelottumaan,
riistatiheiköt taimistonperkauksissa ja hakkuualueelle jätettävät jättöpuuryhmät ovat tätäpäivää.
Ainakaan omilla alueilla ei yhtään tervettä sahauskelpoista järeää pölliä mene hakkeeksi.

[heiluri]

No käyppä katsomassa aukkoja, kyllä ne ovat ihan sileitä.
Johtuu toki pitkälle siitäkin ettei keskenkasvuisiin puupeltoihin ehdi kasvaa vanhaa puuta.
Siellä missä vanhaa metsää hakataan lähtee haapa ja lahopuu poltettavaksi, eivät nuokaan kuvan puut ole tyhjästä tulleet.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Peto]

Luonnonsuojelu on selvästi mennyt liian pitkälle, kun säästöpuuryhmät on jo niin isoja, ettei heiluri tunnista niitä aukon puiksi
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[heiluri]

[EIVA]

Heiluri ei ole tainnut käydä lähivuosina millään hakkuukohteella, metsien sertifiointikin edellyttää ko. jättöpuiden ja tietyn määrän ja tietyn kokoisten jättöpuuryhmien jättämistä hakkuualueelle.

[heiluri]

[EIVA]

Muutama fakta vaikkei se tänne kovin hyvin sovikkaan.
Aukoille nykyään jätetään omasta mielestäni jo paikoin vähän liikaakin jättöpuusaarekkeita, vähempikin mielestäni riittäisi, keskim. jokaiselle ha:lle jää satojen eurojen edestä arvokasta käyttöpuuta.
Aukkoja ei ole koskaan ollut enempi kuin metsää eikä tule olemaan,
ainakin reilut 50 v. puuta on ollut joka vuosi enempi kuin edellisenä vuonna ja tulee olemaan, asiaa ymmärtämättömät ovat ainakin saman ajan puhuneet metsien loppumisesta.
Ehkä osittain tai kokonaan elantonsa metsästä saavan ei kannata kasvattaa yli-ikäisiä metsiä Heilurin ihailtavaksi vaan kun kasvu alkaa hiipua ja ilmenee lahovikaisuutta, hyönteistuhoja ym. vastaavaa kannattaa metsä pistää rahoiksi ja laittaa uutta kasvamaan näin edistetään yhteiskunnan pyörien pyörimistä.
Nähdäkseni luonnonsuojelun alaisia metsiä on Suomessa jo riittävästi.
Nykyisten taimikonhoito-ja hakkuuohjeiden ansiosta Suomen metäkuva muuttuu lähivuosina aivan ratkaisevasti luonnonsuojelun suuntaan.
Mielestäni taloudellisessa mielessä jatkuvakasvatus on käyttökelpoinen tietyissä tarkoin valituissa kohteissa, laajassa mittakaavassa se aiheuttaa
maapohjan köyhtymistä, merkittävästi lisääntyvät hakkuuvauriot ja
lisääntyvät lahovikaisuudet yhdessä kohoavien korjuukustannusten kanssa jättää tuoton selvästi hyvin hoidettua metsää heikommaksi.
Suuri osa alueen kasvuenergiasta menee alikasvoksen ravinnoksi josta ei monikaan runko ikinä saavuta edes "sellukepin" kokoa ja on pois
kasvatettavan puuston enrgiasta.

[Jopelius]

[heiluri]

[TA]

Sitä myydään mitä ostetaan ja kiertoaika ja korkotaso määrittää paljolti milloin ja minkä kokoisena kannattaa myydä. Isommasta puusta voi toki saada enemmän rahaa mutta ei se välttämättä ole kannattavampaa.

Taivaanrannan maalarit ja tuulimyllyn lämmittäjät voi sitten kasvatella omiaan kuten haluavat. Ilmaiseksi saa katsella sellaista maisemaa mikä sattuu missäkin olemaan.
_________________
Eksyvä ei tietä kysy

[Jalmari Kolu]

Yleensä metsien käytön parhaat asiantuntijat ovat niitä jotka eivät metsää edes omista. Tai eivät metsissä liiku kuin ainoastaan kansallispuistoissa.
Samaten kerrostalossa on hyvä moittia puunpolttoa, unohtaen sen että kaukolämmöstä enenevä osa tuotetaan uusiutuvalla puuenergialla.

[EIVA]

Sellainen jolla on euroilla merkitystä kannattaa laskea tarkkaan missävaiheessa on taloudellista pistää kasvunsa lähes lopettanut kuusikko tai koivikko rahoiksi.
Etenkin puutavarafirmat laskevat hyvin tarkkaan milloin metsikkö on riittävästi ehtoopuolella jolloin hyvän kasvun kautta saatava tuotto on oikea-aikaisesti hakatussa metsässä suurempi kuin hakkuukypsän metsän kasvattaminen jossa kasvun osuudesta yhä suurempi osa menee sieni-ja hyönteistuhojen takia energiapuuksi.
Pääsääntöisesti firmojen metsien puuston ikäjakautuma on optimaalinen kasvun kannalta, oikea-aikaisilla taimikonhoitotoimenpiteillä ja lannoituksilla
(tuhka ja typpi) varmistetaan maksimaalinen kasvu/tuotto.

[Jalmari Kolu]

+1

[heiluri]

[Jalmari Kolu]

No metsänhoidollisessa keskustelussa kannattaa myös muistaa puun hintakehitys. 70-luvulla hehtaarin päätehakkuu tuotti yli vuoden palkan verrattuna palkansaajan ansioon. Nyt se tuottaa kolmen kuukauden palkan.

Samaten teollisuuden kilpailukyky on heikentynyt roimasti verrattuna 80-luvun kulta-aikoihin jolloin vientiin voitiin laittaa reippaalla hinnalla kaikki mitä sen aikaisilla menetelmillä saatiin tuotettua. Nyt tilanne on kovin toinen. Paperin kysynnän romahdettua viedään enää sellua ja sahatavaraa. Molempien jalostusarvo on matala, samaten rahtikustannus ulkomaille korkea.

Metsänhoidossa on tehty virheitä. Sitä ei kukaan ammattilainen kiistä. Mutta mikä olisi kansantaloutemme tila jos metsiä ei käytettäisi tai otettaisiin esimerkkiä esim. Tsekin tasavallasta jossa laki kieltää alle 100 vuotiaan puuston päätehakkuun? Tai Saksasta tai Kanadasta jossa yksipuolinen metsänhoito on tuottanut valtaisat metsätuhot ja romahduttanut omaisuuden arvon?

Nykyinen metsänhoito on kestävällä pohjalla. Puustopääoma kasvaa koko ajan. Toki itsekin olen sitä mieltä että ekologisten arvojen suhteen on herätty hiukan myöhässä ja maisemallisten hakkuumenetelmien suhteen myös.

Metsälakia uudistettiin 2015 ja nykyinen antaa omistajalle vapauksia enemmän. Mutta se heijastuu toki mm. Valtion metsäomaisuuden hoitoon, jossa eduskunta on asettanut kovan tuotto-odotuksen. Nämä kaksi asiaa johtavat siihen että päätehakkuualat kasvavat. Samaten korjuukalusto ja sen kustannus toimittiimpa kenen maalla vaan eivät mahdollista pieniä työmaita, vaan on tehtävä kovalla volyymilla jotta urakoitsija saa kaluston maksettua ja leivän vielä pöytään.

Itse toivoisin että metsälaki palautetaisiin vanhan lain henkeen, eli läpimittarajat uudistamiselle ja toki jokainen joka metsää omistaa toivoisi puunhinnan olevan sillä tasolla mihin sen indeksiin sidottuna pitäisi ollakin.

Itsellänikin on jonkunlaista koulutusta asiaan. Kokemusta myös ihan moottorisahan kahvoista Yliopiston oven kahvaan. Ja arvostan Suomalaista luontoa korkealle ja pyrin omissa toiminnoissani huomioimaan jatkuvuuden taloudellisten arvojen lisäksi. Mutta joudun silti toimimaan markkinatalouden ehdoilla.