Valkoposkihanhi runsastuu Etelä-Suomessa

[scandiaca]

Juuri äsken ulos annettu tiedote:

Valkoposkihanhien syyskanta kasvoi yli neljänneksellä pääkaupunkiseudulla


Tämän syksyn syyslaskennoissa valkoposkihanhia havaittiin pääkaupunkiseudulla 4947 yksilöä. Syyskanta kasvoi yli neljänneksen viime syksystä. Tänä vuonna Helsingin seudulla pesi 569 valkoposkihanhiparia, mikä on lähes neljänneksen enemmän kuin viime vuonna. Suomen ympäristökeskus (SYKE), Helsingin yliopisto ja Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry seuraavat vuosittain valkoposkihanhien määriä.

Jos kannankasvu jatkuu nykyisellään, kahden vuoden kuluttua Helsingin seudulla pesii 900 valkoposkihanhiparia ja syyskannan koko on 8 000 yksilöä. Pesimäkannan kasvulle ei ole esteitä, sillä Suomenlahden rannikkoalueen populaatiotiheys ei ole vielä lähelläkään ympäristön kantokykyä. Kannan kasvaessa uusia keskittymiä syntyy todennäköisesti sekä Helsingin itä- että länsipuolelle alueille, joissa on hoidettuja nurmikenttiä.

Valkoposkihanhien menestymistä edesauttavat ihmisen luomat poikkeuksellisen helpot laidunnusolot. Taajamien nurmikentille on kylvetty yleensä erilaisia heinäsekoituksia, kuten natoja, röllejä ja nurmikkalajeja, jotka jatkuvasti niittämällä pidetään nuorina. Vihreää versoa on tarjolla pitkälle syksyyn, kun nurmikko uusiutuu eikä kuivu pois siementämisen seurauksena kuten luonnossa. Helsingin seudun hyvän pesintämenestyksen takaa se, että ravintokasvien kasvukausi on pitkä ja valkuaispitoista vihantarehua on tarjolla yllin kyllin.

Helsingissä valkoposkihanhi pesii tyypillisesti pienillä kalliosaarilla ja luodoilla. Tärkein pesimisalue on Suomenlinnan ja keskustan välinen saaristo. Valkoposket voivat pesiä suurissakin yhdyskunnissa, esimerkiksi tänä vuonna Helsingin Harakassa pesi 75 hanhiparia.

Valkoposkihanhikannan voimakas kasvu on aiheuttanut kiistelyä. Ulosteet hankaloittavat erityisesti rannan tuntumassa olevien nurmialueiden virkistyskäyttöä. Hanhet siirtyvät laiduntamaan rantanurmien ulkopuolelle vasta poikueiden saavutettua lentokyvyn elokuun puolivälin tienoilla. Toisaalta hanhia pidetään myös kaupunkikuvaa elävöittävänä ja ihailtuna nähtävyytenä.

Kasvava hanhipopulaatio aiheuttaa huolta lentoliikenteelle. Ilmailulaitos on käynnistänyt selvityksen hanhien lentoreiteistä ja -korkeuksista sekä laidunalueista yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Toistaiseksi valkoposkihanhet eivät ole aiheuttaneet haittaa tai vaaraa ilmailulle. Selvityksen tavoitteena on estää jo etukäteen valkoposkihanhien tulo Helsinki-Vantaan lentokenttäalueelle. Lentokentän viheralueet pyritään suunnittelemaan hanhien kannalta mahdollisimman sopimattomiksi laiduntamiseen. Myös ympäröivien alueiden maankäyttöä pohditaan, jotta lentokenttä lähialueineen olisi hanhien kannalta mahdollisimman vähän houkutteleva.

Valkoposkihanhien tarina Itämerellä alkoi jo 1910-luvulla, jolloin ne ryhtyivät käyttämään Gotlannin ja Öölannin niittyjä muuton aikaisina kerääntymisalueina. Ensimmäinen pesintä todettiin Gotlannissa vuonna 1971, Virossa 1981 ja sen jälkeen kannan kasvu on ollut nopeaa. Selitykseksi ei riitä poikastuotto, vaan kanta on saanut täydennystä talvehtimisalueilla arktista alkuperää olevista linnuista. Tarhakarkulaiset ja istutukset eri puolilla Itämerta ovat toimineet ?siemeninä? uusilla pesimäalueilla. Helsingissä pesinnät luonnossa alkoivat vuonna 1989.

Itämeren pesimäkanta vuonna 2003 oli 6 500 paria. Näistä 5 400 paria pesi Ruotsissa, 550 paria Suomessa, 190 Virossa ja pieniä määriä sekä Saksassa että Tanskassa. Suomessa valkoposkihanhi pesii rannikkoalueella itärajalta Merenkurkkuun. Sisämaan ainoat parit pesivät Lahden Vesijärvellä.

Koko tiedote taulukoineen http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=152642&lan=fi
_____________________________________________________________

Lisäyksenä vielä pesimäaikaiset luvut.

Valkoposkihanhien Suomen pesimäkanta oli tänä vuonna 800-850 paria.Näistä pesi

pääkaupunkiseudulla 600 paria
Turussa 110 paria
Porissa 20 paria
Lahden Vesijärvellä 16 paria
Päijänteellä 2 paria.

[sauernisti]

Uutta riistalajia pukkaa minkä ehtii, minulle sopii
_________________
Piú avanti da sempre

[Spede]

[Moosefoot]

Kuulostaa hyvältä
_________________
Analyysi pitää, vaikka saalistilastot heittävät paljonkin...

[Spede]

[Paukku Masa]

Jos olisi metsästettävien lajien listalla, niin olisin ampunut niitä tänä vuonna enemmän kuin sinikoita!!
_________________
Kahta ei saa kokeilla: Siskoa sormella ja kansantansseja

[Moosefoot]

[Puuhapete]

-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: www.ymparisto.fi [mailto:www@ymparisto.fi]

Aihe: Tutkijat ehdottavat pehmeitä keinoja valkoposkihanhihaittojen minimoimiseksi


Tiedote 27.8.2007 (Julkaistu) | Ympäristöministeriö


Tutkijat ehdottavat pehmeitä keinoja valkoposkihanhihaittojen minimoimiseksi <http> (YM 27.8.2007)

Valkoposkihanhet ovat tulleet jäädäkseen. Niiden aiheuttamia haittoja voidaan kuitenkin minimoida muun muassakäyttämällä nurmikon kylvössä hanhille kelpaamatonta nurmiseosta ja istuttamalla niille avoimuutta vähentäviä pensaita, ruokailualueita aitaamalla, ulosteita keräämällä sekä lintuja karkottamalla.

Valkoposkihanhi kuuluu luonnonsuojelulailla rauhoitettuihin lajeihin, jonka rauhoitussäännöksistä voidaan poiketa vain, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei löydy. Ympäristöministeriön julkaisemassa tuoreessa tutkimuksessa `Valkoposkihanhet pääkaupunkiseudulla´ etsitään juuri näitä ratkaisuja.

Valkoposkihanhet ovat olleet tuttu näky Helsingin ja Espoon puistonurmikoilla 1990-luvun alusta lähtien. Suomen luontoon laji on kuulunut koko jääkauden jälkeisen historian ajan, sillä ne muuttavat maamme kautta arktisille pesimäalueille.Vähitellen osa kannasta on kotiutunut muuttoreittinsä varrelle Itämerelle. Viime vuosina kanta on kasvanut voimakkaasti ja kasvun odotetaan jatkuvan, tosin edellisvuosia hitaammin. Lisäksi valkoposkihanhet levittäytyvät rannikkoa myöten väljemmille pesimä- ja laidunalueille lähikuntiin, kuten Sipooseen ja Kirkkonummelle.Turun Ruissalossa valkoposkihanhet ovat pesineet pitkään ja nykyisin niitä tavataan itäiseltä Suomenlahdelta aina Perämeren eteläosaan asti.

Ongelmalliseksi valkoposkihanhien aseman pääkaupunkiseudulla tekee niiden aiheuttamat esteettiset haitat. Valkoposkihanhet likaavat ulosteillaan puistonurmikkoja ja uimarantoja, mikä haittaa alueiden virkistyskäyttöä. Ulosteiden pelätään lisäksi levittävän tauteja ja poikasiaan puolustavat emot koetaan uhkaavina ja pelottavina. Tutkijoiden johtopäätös kuitenkin on, että kannan keinotekoiseen rajoittamiseen ei toistaiseksi ole tarvetta, vaan asiaan voidaan puuttua pehmein keinoin.

Ongelmallisiksi koettujen nurmialueiden laidunnuspainetta voidaan vähentää käyttämällä samanaikaisesti monia eri keinoja. Ympäristöä muokkaamalla saadaan aikaan pitkäkestoisin vaikutus. Ihanteellinen ratkaisu on hanhille huonosti kelpaavan nurmiseoksen käyttö, mutta seoksen kehittäminen vaatisi runsaasti työtä. Helpompi ja nopeampi keino olisi vähentää alueiden avoimuutta pensasistutuksin. Jo matalatkin istutukset hankaloittavat hanhien ympäristön tarkkailua ja saavat ne kokemaan alueen turvattomaksi. Pienialaisten alueiden virkistyskäyttöä voidaan lisäksi parantaa ulosteita keräämällä.

Jos ympäristön muokkaus ei onnistu tai ole riittävän tehokasta, voidaan rannan tuntumassa sijaitsevia alueita osittain aidata. Poikasaikaan valkoposkihanhet voivat käyttää vain alueita, jotka sijaitsevat rannan välittömässä läheisyydessä. Tällöin hanhet joutuvat tyytymään aidatun alueen vedenpuoliseen osaan. Valkoposkihanhille voidaan myös perustaa "vaihtoehtoisia" ruokailualueita sellaisiin kohteisiin, joissa hanhien laidunnusta ei koeta suurena ongelmana. Hanhille varattuja nurmikkoja tulisi hoitaa, sillä hyvin hoidetut nurmikot houkuttelevat hanhia pois muilta alueilta ja ruokkivat suuremman yksilömäärän kuin huonokuntoiset alueet.

Valkoposkihanhien karkottaminen ei tutkijoiden mukaan kannatta, sillä siihen kuluu aikaa ja rahaa. Lisäksi lintujen perusteetonta häiritsemistä tulee välttää. Valkoposkihanhia kannattaakin karkottaa vain erityiskohteilta. Mahdollinen karkottaminen kuuluu alueesta vastaavalle henkilökunnalle, jonka on haettava tarvittavat luvat alueelliselta ympäristökeskukselta.

Tiivis yhteistyö pääkaupunkiseudun kaupunkien ja kuntien välillä auttaa ongelman ratkaisussa, sillä valkoposkihanhet eivät tunne kuntarajoja. Yhteiset pelisäännöt ja ohjeistukset hanhihaittojen torjunnasta olisivat hyvä alku valkoposkihanhikannan hoidolle. Hyvin suunnitelluilla ja hoidetuilla ruokailualueilla sekä hanhien suunnitelmallisella karkotuksella ongelmallisimmiksi koetuista kohteista saadaan huomioitua sekä ihmisten että valkoposkihanhien näkökulma.

* SY29/2007 Valkoposkihanhi pääkaupunkiseudulla <http>
* Valkoposkihanhien seuranta <http>
* Valkoposkihanhien kanta yhä kasvussa <http> (SYKE, 6.8.2007)


Lisätietoja:


Ylitarkastaja Matti Osara, Ympäristöministeriö,
puh. 0400 274 995, 020 490 7122, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopisto,
puh. 0400 771 232, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Tutkija Milla Niemi Helsingin yliopisto,
puh. 040 724 0330, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[MtJ]

Jos valkoposkihanhi pysyy Helsingissä, niin eihän siitä haittaa ole. Minusta on hienoa, että pääkaupunkimme asukkaille tarjoutuu näinkin upea tundran hanhielämys ja kerrassaan keskellä kaupunkia. Saman soisin tapahtuvan myös sudelle, karhulle, hirvelle ja monille muille villeille luonnon komistuksille. Siis suurisuuntaisen muuton Helsinkiin.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[Vonkamies]

Sanokaa mun sanoneeni, notta jokusen vuoden päästä päästään valkopäitä jahtaamaan
_________________
Sako Finnlight aito Suomalainen

[olsa]

Ei tosiaankaan kestä kauan, kun aletaan metsästään. Ovat oppineet käymään golf kentillä tekemässä suuria paskoja, ja siellä on isokenkäisiä
pelaamassa. Pitäisi varmasti auttaa metsästyksen aloituksessa.

[mehtään]

Mediatiedote 8.9.2010
Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto ja BirdLife Suomi
Valkoposkihanhien syyskannan kasvu pysähtyi

Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja BirdLife Suomen järjestämässä valkoposkihanhien syyslaskennassa havaittiin 14 300 hanhea. Valkoposkikanta oli lähes samansuuruinen kuin vuonna 2009. Todennäköisin syy kannan kasvun pysähtymiseen on kylmän talven vaikutus valkoposkihanhien lisääntymiseen.

Vapaaehtoiset lintuharrastajat toteuttivat koko maan kattavan laskennan syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna 3.–5.9. Eniten valkoposkihanhia kerääntyy pääkaupunkiseudulle, jossa laskettiin yhteensä 8 400 yksilöä. Suurimmat määrät havaittiin Helsingin Viikissä (4 000), Kirkkonummen Hirsalan tien varren pelloilla (1 500) ja Espoon Laajalahdella (1 350 lintua). Koko Suomen tavoin myös pääkaupunkiseudun syyskanta pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

Suuria määriä valkoposkihanhia kokoontuu myös Turun seudulle, jossa laskettiin 3 000 hanhea. Lisäksi Porissa (850), Mynämäellä (600) ja Kristiinankaupungissa (450) nähtiin satojen valkoposkihanhien parvia. Sisämaassa eniten valkoposkihanhia laskettiin Lahden–Hollolan Vesijärvellä (142 lintua).

Valkoposkihanhien kymmenen vuoden kannankasvun keskiarvo on ollut 27 prosenttia. Syyskannan kasvun pysähtyminen johtunee aiempia kesiä huonommasta poikastuotosta. Pääkaupunkiseudulla kesän 2010 poikasmäärä väheni 18 prosentilla vuoteen 2009 verrattuna. Poikasmäärän väheneminen on todennäköisesti seurausta kylmästä talvesta. Se on heikentänyt lintujen kuntoa, eivätkä ne ole pystyneet pesimään yhtä menestyksellisesti kuin viime vuosina.

Suomessa valkoposkihanhi pesii koko rannikkoalueella Suomenlahden itärajalta Perämeren pohjukkaan. Suurimmat keskittymät ovat pääkaupunkiseudun ja Turun saaristossa. Vuonna 2010 Helsingin, Espoon ja Sipoon saaristossa pesi yhteensä 1 440 paria ja Turun seudulla 294 paria. Sisämaassa valkoposkihanhet pesivät Lahden–Hollolan Vesijärvellä, Päijänteellä, Iitissä, Etelä-Karjalassa ja Oulujärvellä. Vuonna 2009 koko Suomen pesimäkannaksi arvioitiin olleen 3 000–3 500 paria.

Pääosin arktisilla alueilla pesivä valkoposkihanhi on sopeutunut erinomaisesti Suomen luontoon. Valkoposkihanhien syyskanta tulee vielä kasvamaan lähivuosina. Pääkaupunkiseudulla ja Turussa kannan kiivain kasvuvauhti näyttäisi olevan ohitettu, sillä kannan tiheydestä riippuva kannan säätely alkaa vähitellen voimistua, kuten Ruotsissa on jo tapahtunut.

Valkoposkihanhea ei saa metsästää EU:n alueella. Laji kuuluu EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeihin, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. Valkoposkien tappaminen on sallittua vain alueellisen ELY-keskuksen myöntämin erikoisluvin, mikäli hanhet aiheuttavat vakavaa vahinkoa eikä vahinkojen estäminen ole mahdollista esimerkiksi lintuja karkottamalla.

http://birdlife.fi/tiedotteet/index.shtml#08092010

[mikko81]

Liekkö tullu BirdLifelle hätä käteen että kohta aletaan ampumaan ku noita laskelmia on tehty...

[Villedz]

Liha maistuu ainakin shitiltä,että eiköhän noista ainakin loukkusyöttejä tule..

[Kotkotus]