Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
muke Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Huh 2008 Viestejä: 157 Paikkakunta: Pohjois-Savo
|
Lähetetty: 28.06.2008 01:10 Viestin aihe: |
|
|
jojoba kirjoitti: | Ilmaisin itseäni ilmeisen huonosti. Eli aseena on Tikan M65 ja siihen ratatukki, josta olen poistanut vanhat petauksen jäänteet. Tukki tarvitsee petauksen alas liipaisimen ja lipaskuilun ympärille, sekä ylös piipusta taakse päin. Eli en ole petaamassa piipun ja tukin väliä missään nimessä. Vapaasti värähtelevähän tuo on. |
Olen aavistuksen ymmälläni. Petaat lipas aukon ympäryksen? Miksi Ihmeessä se tarvitsee petauksen sinne? Kun ase pedataan kunnolla niin niin piipullekin pedataan ns. tuki tukkia vasten. Kun puhutaan vapaasti värähtelevästä piipusta niin se ei tarkoita sentään sitä että että piipun täytyy värähdellä lukosta asti vapaasti, varsinkaan varmint tai muissa raskaspiippuisissa aseissa. Vapaasti värähtelevällä tarkoitetaan sitä että piippu värähtelee jokaisen laukauksen jälkeen samalla tavalla. Petaamisella pyritään tähän lopputulokseen.
Suosittelisin tässä vaiheessa erästä artikkelia ennenkuin alat petaamaan.
Toiminta ampujilla on sivuillaan eräs äärimmäisen hyvä artikkeli petauksesta, kuva kuvalta. Artikkeli on ihan rekisteröitymisen arvoinen.
http://www.toiminta-ampujat.fi/phpBB/viewtopic.php?t=3433&sid=62320ee0ed86e2bd3176a4728facb6f9 _________________ Mitäs näistä sano huora häistä.... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jojoba Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 28 Syy 2006 Viestejä: 34
|
Lähetetty: 28.06.2008 01:24 Viestin aihe: |
|
|
Tästä mun selityksestähän ei ota itekkään selvää, pistetään se perjantain piikkiin. Eli petaus ylös ja alas, ei lipaskuilua sentään. Samaan tyyliin on tarkoitus tehdä kun monet muutkin tällä ja muilla foorumeilla on esittänyt kuvin että tekstien avulla.
Edittiä: Oli hyvä linkki, kiitoksia muke! Täytyneekin katsoa oma P94 lävitse. _________________ JP Sauer&Sohn Suhl 12/70, 1265
Baikal IJ58M 12/70 |
|
Takaisin alkuun |
|
|
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 28.06.2008 09:01 Viestin aihe: |
|
|
Sen verran kommenttia mukelle että kopiosorvilla tai jyrsimellä tehdään vain tukin ja sen istutusten karkea muotoilu. Sitten vaan veistoraudat (ei siis taltta) käteen, lähelle purkki sovitusmustaa ja tukin tarkempia sovituksia "hieromaan" . Eli käsityö kunniaan.
Tokihan istutuksen voi tehdä massallakin, mutta mielestäni homma kannattaa tehdä kerralla kunnolla koska käsittääkseni toiveissa on saada aseeseen tukki joka kestää sen koko käyttöiän. Ilman massoja po. työ vaatii taitoa ja tarkkuutta, se on selvä. Mutta se taito tulee vain harjoittelemalla ja jollei homma sittenkään onnistu, kannattaa haulikon tukkien teko mielestäni suosiolla unohtaa. Olen itsekin askarrellut jonkin verran kiväärin tukkien kanssa joten luulen suunnilleen tietäväni mistä puhun. Haulikon tukin olen ainakin toistaiseksi jättänyt muille juuri sen vaativuuden vuoksi.
Miten muuten muke hoidat haulikon tukkiesi mitoituksen ? Perän harjan korkeus ja vetopituus on vielä kohtuullisen helppo löytää kohdalleen mutta sivuvääryys saattaakin olla jo vähän hankalampaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
zapperi Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Kes 2008 Viestejä: 228
|
Lähetetty: 28.06.2008 13:06 Viestin aihe: |
|
|
"Eikös se ole niin että jos petaus massa on kunnollista evästä, niin sille ei tarvitse porailla tartuntapintoja erikseen. Kunnollinen massa tarttuu aina ja myös pysyy. Toisekseen miksi siihen piippu kouruun pitäisi porailla massalle reikiä, eikös näissä meidän aseissa ole yleensä vapaasti värähtelevät piiput?"
En tosiaan tiedä onko se rei´ittäminen välttämätöntä, mutta sitä suositellaan. Kyllä mulla on pysynyt kaikki massat kiinni vaikka reikiä ei ole aina porattukaan. Ja ei kai siitä haittaakaan ole. Se lisää kiinnipitoalueen kokoa, joten teoriassa sen pitäisi olla parantava juttu.
Lisään tuohon aiempaan selvitykseen pistooliperän muotoilusta vielä sen, että itse alkuperäinen pistooliperä kannattaa siis työstää heti alussa pienemmäksi vaikka ihan karkealla viilalla niin että sen päälle saattaa rakentaa sen muotin. Jos siihen haluaa kestävyyttä lisätä, siihen voi sitten porata pienehköjä reikiä siihen pistooliperään (huomatkaa että liika heikentää sitä) tai/ja vaikka lyödä muutaman lyhyen, ohuehkon naulan niin syvälle että massa peittää sen. Mutta en usko että tämä olisi välttämätöntä. Plastic Paddingin laminaattimassa on muutenkin aika stydiä tavaraa, vaikka se onkin kuivuttuaan hyvin helppoa työstettävää sinänsä.
Petauksesta sen verran, että ainakin mun Tikassa oli niin hyvin istuvat metalliosat, että massaa ei tukkiin menny kuin sen piipun alle ja vähän rekyylivasteen reikään. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
muke Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Huh 2008 Viestejä: 157 Paikkakunta: Pohjois-Savo
|
Lähetetty: 28.06.2008 19:35 Viestin aihe: |
|
|
igorrock kirjoitti: | Sen verran kommenttia mukelle että kopiosorvilla tai jyrsimellä tehdään vain tukin ja sen istutusten karkea muotoilu. Sitten vaan veistoraudat (ei siis taltta) käteen, lähelle purkki sovitusmustaa ja tukin tarkempia sovituksia "hieromaan" . Eli käsityö kunniaan.
Tokihan istutuksen voi tehdä massallakin, mutta mielestäni homma kannattaa tehdä kerralla kunnolla koska käsittääkseni toiveissa on saada aseeseen tukki joka kestää sen koko käyttöiän. Ilman massoja po. työ vaatii taitoa ja tarkkuutta, se on selvä. Mutta se taito tulee vain harjoittelemalla ja jollei homma sittenkään onnistu, kannattaa haulikon tukkien teko mielestäni suosiolla unohtaa. Olen itsekin askarrellut jonkin verran kiväärin tukkien kanssa joten luulen suunnilleen tietäväni mistä puhun. Haulikon tukin olen ainakin toistaiseksi jättänyt muille juuri sen vaativuuden vuoksi.
Miten muuten muke hoidat haulikon tukkiesi mitoituksen ? Perän harjan korkeus ja vetopituus on vielä kohtuullisen helppo löytää kohdalleen mutta sivuvääryys saattaakin olla jo vähän hankalampaa |
Jos sitä käsityötä pitää kunnioittaa niin vietävästi että sovitteetkin täytyy veistellä pelkästään käsin niin eihän sillä periaatteella tarvita sitä petausmassaa sitten kiväärinkään teossa.?
Mielestäni tässä hommassa ei kannata lähteä yrittämään pyörän keksimistä uudelleen. SIllä petausmassalla säästää tässä vaiheessa aika hiton monta työtuntia. Esittäisin myös sellaisen väittämän että perästä tulee laukausmäärältään kestävämpi jos sovitukset tehdään petaamalla.
Tukin mitoituksen ratkaisee ampujan ruumiin rakenne. Tuo tukin ylä/ala sivuvääryyden määrää ampujan rinnan leveys, mitä leveämpi rinta, sen enempi sivuvääryyttä. Käytän tähän mitoitukseen taulukkotietoutta josta ns. piirtomitat tulevat. Tästä on suhteellisen hyvä lähteä tekemään hienosäätöä. _________________ Mitäs näistä sano huora häistä.... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 28.06.2008 20:10 Viestin aihe: |
|
|
Kuulostaa pätevältä tuo sinun mitoitussysteemisi. Oletko luonut taulukon itse kokemuksen pohjalta vai onko se jotain ulkomaista lähtöä ? Kotimaisilla tukkisepillä en ainakaan tiedä taulukkoja olevan kuin M. Tervosella ja nyt näköjään sinulla. Valosen Askolla voi ehkä myös olla.
Tuosta tukin petauksesta vielä sen verran että muuan ruotsalainen tukkiseppä (en pysty muistamaan nimeä) sovittaa kiväärienkin tukit niin että petausta ei tarvita. Tarkkaa työtä se vaatii ja siten varmasti myös maksaa.
Itse olen sillä kannalla että kunnollinen haulikon tukki tehdään hyvälaatuisesta eurooppalaisesta pähkinäpuusta. Perusmuotoilu ja rautojen istutusten karkea työstö voidaan (ja kannattaakin tehdä) konetyönä mutta se viimeinen sovitus käsin. Jos käytetään apuna massaa, tuppaa se helposti jäämään näkyville joka ei kyllä ainakaan omasta mielestäni ole mitenkään toivottavaa.
Mutta kun katson tukkiesi kuvia niin näyttääkin siltä että ne tehdään enemmänkin "työkalu" -ajatuksella . |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sämpy Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 6374 Paikkakunta: Uleåborg
|
Lähetetty: 29.06.2008 22:07 Viestin aihe: |
|
|
Tuosta reikien ja kolojen teosta massattavaan pintaan: kyse ei ole välttämättä siitä etteikö puun ja massan välinen liitos pidä. Se voi hyvinkin pitää mutta jos syyt menee puussa sopivasti ja puu on löyhää, niin puu voikin revetä heti massan alta. Koloilla saadaan tartuntaa syvemmältä kuin puun ihan pinnasta. _________________ "Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina" |
|
Takaisin alkuun |
|
|
ioni Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Tam 2008 Viestejä: 7663 Paikkakunta: Keski-Suomi / Pohjois-Pohjanmaa
|
Lähetetty: 29.06.2008 22:19 Viestin aihe: |
|
|
Sämpy kirjoitti: | Tuosta reikien ja kolojen teosta massattavaan pintaan: kyse ei ole välttämättä siitä etteikö puun ja massan välinen liitos pidä. Se voi hyvinkin pitää mutta jos syyt menee puussa sopivasti ja puu on löyhää, niin puu voikin revetä heti massan alta. Koloilla saadaan tartuntaa syvemmältä kuin puun ihan pinnasta. |
Näinhän se taitaa Acraglassin ohje todeta. Useitakin (muiden tekemiä) särkyneitä liimauksia nähneenä ja korjanneena joutuu kyllä olemaan samaa mieltä. Ei se oikein valittu ja käytetty liima siitä puusta irtoa vaan puu särkyy liiman alta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 29.06.2008 22:43 Viestin aihe: |
|
|
Se puu pahus kun tuppaa elämään ilman kosteusvaihteluiden yms. johdosta . |
|
Takaisin alkuun |
|
|
zapperi Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Kes 2008 Viestejä: 228
|
Lähetetty: 30.06.2008 00:07 Viestin aihe: |
|
|
Onko kukaan ikinä tehnyt tai suunnitellut tehdä tukkia kyllästetystä puusta? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
zapperi Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Kes 2008 Viestejä: 228
|
Lähetetty: 30.06.2008 00:10 Viestin aihe: |
|
|
Sämpy kirjoitti: | Tuosta reikien ja kolojen teosta massattavaan pintaan: kyse ei ole välttämättä siitä etteikö puun ja massan välinen liitos pidä. Se voi hyvinkin pitää mutta jos syyt menee puussa sopivasti ja puu on löyhää, niin puu voikin revetä heti massan alta. Koloilla saadaan tartuntaa syvemmältä kuin puun ihan pinnasta. |
Enpäs olekaan ajatellut noin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 30.06.2008 00:27 Viestin aihe: |
|
|
Nykyisin on saatavilla ns. stabiloitua puuta joka käytännössä on tavallista puuta johon on paineen avulla imeytetty jotain polymeeriä. Siinä olisi hyvä vaihtoehtomateriaali muovi- tai laminaattitukille. Idea sinänsä on jo melkoisen vanha koska sitä käytettiin meilläkin jo 70-luvulla kun Helsingin silloisen lentoaseman odotustilan lattioita tehtiin.
Normaali painekylläste ei ehkäise veden imeytymistä puuhun mutta on sen verran kovaa myrkkyä että lahottajasienet eivät ainakaan kovin helposti pysty sillä käsiteltyyn puuhun. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sämpy Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 6374 Paikkakunta: Uleåborg
|
Lähetetty: 30.06.2008 17:58 Viestin aihe: |
|
|
zapperi kirjoitti: | Onko kukaan ikinä tehnyt tai suunnitellut tehdä tukkia kyllästetystä puusta? |
Mitä hyötyä siitä olisi? Ei aseen tukki normaalikäytössä muutenkaan laho ja puun mekaaninen kestävyys ei kauheasti taida kyllästämisellä tai vaikka lämpökäsittelyllä parantua. _________________ "Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina" |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Kaappo Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Hel 2005 Viestejä: 181
|
Lähetetty: 03.07.2008 18:12 Viestin aihe: Devcon |
|
|
Jotkut kasa-ampujat vannovat Devconin Plastic Steelin nimiin, jota saa puolen kilon purkeissa. Joidenkin kirjoittajien mielestä se on ehdottomasti parempi kuin Acraglass.
Tässä hyvin professionaaliselta vaikuttava artikkeli pilaripetauksesta ja Devconin esittely samassa. Näyttää mielestäni hyvin uskottavalta.
http://www.6mmbr.com/pillarbedding.html |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Kame Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 14 Elo 2008 Viestejä: 62
|
Lähetetty: 12.09.2008 11:31 Viestin aihe: |
|
|
Kun tota Acraglasin irroitus ainetta on moitittu niin mitä kannattaisi käyttää sen tilalla? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|