Hirven kyttäysmetsästyksen aapinen

[Nimrod]

Kyttäysmetsästys hirvenmetsästyksessä on käytössä yleisesti, mutta vain harvoin aiheesta annetaan sen kummemmin neuvoja. Lähinnä neuvoja satelee jälkikäteen silloin kun homma on jo mennyt väärin, eli on saatu aikaiseksi haavakko, pitkä kuolinjuoksu ja kadonnut raato ym. Kyttäysmetsästys siis vaatii erityisneuvoja ja kunnollista perehtymistä.

Kyttäämisen perusongelmia ovat muunmuassa normaalia pidemmät ampumaetäisyydet, ampujan yhteys kyttäyspaikkaan (koppi, lava ym.), tehtävän näennäinen helppous ja käytettävissä olevan ajan väärinkäyttö. Lisäksi ongelmia tuottaa myös hienostelu ampumasuorituksessa ja huono varautuminen ongelmatilanteisiin. Liian pimeässä toimiminen on myös ongelma jota kannattaa välttää.

Luetellaan nyt sitten ensimmäiseksi ongelmat, joihin voi itse kukainenkin alkaa lisäillä näkemyksiensä mukaan kokemuksiin perustuvia kommentteja.

1) ampuja on yleensä sidottu ampumapaikkaan siten, että kohteen liikahtaessa se saattaa olla ulkona ampumasektorista ja ampuja ei voi omalla sijoittumisellaan korjata tilannetta ja ampua paikkolaukausta

2) ampujalla on erittäin vaikea ampua paikkolaukausta jos kohde syystä tai toisesta sellaisen vaatii, sillä tuelta on todella vaikea ampua liikkuvaan kohteeseen

3) kun ammuttaessa on hämärä ja pellolle vielä näkee niin metsässä on jo täysi pimeys

4) hyvä ampumaholli houkuttelee hienostelemaan osuman sijoittamisen kanssa

5) haavakon tai pitkän kuolinjuoksun tehnyttä eläintä etsitään väärin ja mahdollisesti tarvittavan jälkikoiran työtä vaikeutetaan ratkaisevasti

6) jäljestys suoritetaan väärin tai vääräntyyppisellä koiralla

7) eläin säikytetään laukauksen jälkeen jolloin se tekee viimeisen juoksun sen sijaan, että se kuolisi näkösälle

8) ammutaan silloin kun "buck fewer" on päällä - tila menee kyllä ohi

9) käytetään liian köykäistä kalustoa

10) ammutaan tuplat vaikka yhdessäkin on jo tekemistä

[JokuUkko]

No joo, jos noin haluaa tehdä niin ilman muuta ongelmia syntyy!! Mun en nää syytä miksi kukaan tekisi Olen kans sitä mieltä et hirvenmetsästys on parhaimmillaan porukkametsästystä kipakassa syyspäivässä, mut kytätäänhän peurojakin ja se onnistuu hyvin. Miks ei siis hirveä vois...

Epäilen et täst tulee riitaisa keskustelu mut siitäkin huolimatta sanon pari mielipidettä... Paikkolaukaus on ehkä kytiksellä vaikeampi mut sen tarpeellisuus on monin verroin harvinaisempi. Ja ainahan paikkolaukaus on paikkolaukaus, siis epävarma

Ja hämärästä. Silloin kun on hämärää, näkee vielä sen verran et luoti osuu siihen mihin tähtää Jos ei nää, silloin on pimeää, eikä silloin kuulukaan ampua...

Ja köykäinen kalusto. Noh, tosta tapellaan tääl vissiin mones topicis mut ite oon ampunu hirveä 308:l ja tiedän et kyllä kuolee. Lavoille vaan niin kohta saa kaatoryyppiä ottaa Asia on ehkä eri jos aikoo ampua 300m päähän mut mun mielestä niin ei kuulu tehdä illalla tapahtuvassa kytistelyssä. Tai no, jokaisen pitäis tietää rajansa...

[pihkat]

Tuleehan se kutsumalla lähemmäksi, ei tarvi ampua sinne 300 metriin..
_________________
Voi pihkat

[Visapää]

Kirjaanpa listan jatkoksi muutaman varsinaisen "perusvirheen", joita näyttää sattuvan vähän kaikessa kyttäysmetsästyksessä:

1) Etäisyyden arviointi. Mikäli ei ole etukäteen mitattu etäisyyttä sopiviin maastomerkkeihin, joita voi käyttää etäisyyden arviointiin tai käytetään kiikarina suuren suurennussuhteen omaavaa variaabelia (esim. 3-12x), sattuu etäisyyden arvioinnissa helposti virhettä. Kohteen koon arviointi kiikarin suurennussuhdetta muutettaessa ei ole aina itsestään selvää varsinkaan aukeassa maastossa. Tässä suhteessa kiinteäpolttovälinen kiikari (esim. 8x56) on parempi.

2) Aseen kohdistus. Asetta ei ole kohdistettu juuri käytössä olevalla patruunalle ja ampumamatkalle, tai luodin lentorataa ei tunneta riittävän tarkasti eri etäisyyksille.

3) Luoti ei sovi käyttötarkoitukseensa, koska luodin aukeaminen voi olla puutteellista pitkillä ampumaetäisyyksillä.

4) Ammutaan huonosta kulmasta, eli ei malteta odottaa että elukka kääntyy kunnolla sivuittain ja että se on rauhallinen.

[JokuUkko]

Tossa oli kyl jo sellaisia helpommin tahattomasti käyviä virheitä!! Varsinkin toi huonosta kulmasta ampuminen Itelläkin se on muutemen kerran meinannu kostautua ku pimeässä on ampunu...

Mä oon käyttäny sellaista etäisyydenarviointia et ku kiikarin ristikko pysyy hyvin elukan lavassa niin etäisyys on JUST sopiva Ku tiedän et jos hirvi vaik seisoo 200m pääs niin ku katon kiikarin läpi niin se ei todellakaan näytä siltä et ristikko pysyy lavassa ja laukaus on varma siispä matka liian pitkä... Toisaalt sellasil jotka on oikeasti hyviä ampujia ja on bibodit tai jotku muut ampumatuet; se etäisyydenarvioinnin luonne muuttuu...

[egi]

Visapää:"tai luodin lentorataa ei tunneta riittävän tarkasti eri etäisyyksille." tohon lainaukseen sanoisin, että kyllä silloin ammutaan aivan turhan kauas.

[Visapää]

[Pahvihirvi]

[pihkat]

Näinhän se menee, tulee sille kutsulle muitakin, jos on lähellä
_________________
Voi pihkat

[Pahvihirvi]

[Nimrod]

No niin,

Voidaan siis sanoa useastakin suusta, että liian pitkille etäisyyksille ei kannata ampua ja kun ei päästä lähemmäs niin kannattaa kutsua lähemmäs.

Off topic:

Tähän hirven kyttäyspyynnin tarpeellisuuteen tai mielekkyyteen voin vain jälleen kerran sanoa, että Suomi on aivan liian pitkä maa eteläsuomalaisten havainnoitavaksi Mitä pohjoisemmas mennään niin sitä vähemmällä väellä ja isommilta alueilta hirvet täytyy poimia. Elintilaa on sen verran reilummin, että keskittymät eivät näyttele aivan yhtä suurta osaa kuin etelämmässä.

Esimerkiksi meidän seurassa ei metsästetä enää juuri ollenkaan ajometsästyksellä sillä se on tuloksetonta verrattuna muihin pyyntimuotoihin (koirametsästys, kyttääminen, kutsuminen).

[Nosler]

Ehkä hieman off topicia tämäkin, mutta mutta...

Itse olen ainakin huomannut tämän, että hirviporukka, jonka kanssa kuljen metsällä, on ukkoontunut aikalailla. Tämä johtaa siihen (ainakin meidän porukassa), että useammat ovat jahdissa vain muutamana ensimmäisenä viikonloppuna ja siihen ne jahdissa käynnit loppuvat kuin veitsellä leikaten. Tosin kyllä nylkyvajalle tullaan lihanjakoon. Tämän joka syksyisen mieskadon johdosta alkavat passimiehet loppua, joten on tarvinnut turvautua vaihtoehtoisiin metsästystapoihin, kuten mainitut koirametsästys ja kyttääminen. Itse ostin kyttäämistä varten kiväärin päälle uuden saksalaista laatua olevan kiikarin 56 linssillä. Viime syksynä muutamat kaverit kaatoivat kyttäämällä melkein puolet meidän seurueen hirvistä. Kahta hirveä olin etsimässä koiran kanssa, mutta molemmat löytyivät kuolleina. Toinen oli kulkenut osumasta reilu 100m ja päätynyt tiheään kuusentaimikkoon. Toinen oli tehnyt osuman jälkeen lenkin ja makasi kuolleena n.30m kyttäyskopin takapuolella. Mutta joutuu niitä hirviä välillä etsimään ajometsästyksessäkin koirien kanssa ja vaikeuttavana asiana on se, että vaikka verta löytyy niin silti eläin mennä porskuttaa. Lisättäköön vielä, että se huono laukaus saatta tulla metsästysmuodosta riippumatta ja kenelle tahansa.

Eipä muuta...

[pihkat]

Noslerilta täyttä-asiaa sanon ma.
_________________
Voi pihkat

[JokuUkko]

Nimrod, olet oikeassa. Tosiaan olen jäävi arvostelemaan pohjoisen hirvijahtia kun en siitä mitään tiedä Meilläpäin vaan on aina ollut niin että hirvet metsästetään porukalla koiran kanssa. Syynä kai se et se on hemmetin mukavaa yhdessäoloa Ja on se sen verran tuottanu tulosta et ne 4-9 lupaa, mitä meil on yleensä ollu, kaatuu normaalisti noin 4 v-lopus. Sorry, et vähä karkas aiheesta tää...

Kyl niitä kytiskaatoja usein joutuu hakemaan. Varsinkin jos tulee sellanen syksy ku viime vuonna ettei lunta näy Hirvestä onneksi sulan maan aikaan jää aika hyvät jäljet maahankin ku se juoksee kovaa. Ja jos ei tunnu löytyvän niin koira apuun vaan. Mitä muuten Nimrod tarkoitit tolla "vääräntyyppisellä koiralla"???

[Visapää]