Fundamentaalinen luotivertailu: 9.3mm versus 308

[Lahtinen]

Nykypäivän hirviluotifilosofia Suomessa: 9.3 versus .30

On tullut tuossa päivänä muutamana pohdittua nykypäivän hirviluotitilannetta Suomessa. Osasyy näihin pohdintoihin on se, että meinaan palauttaa omalla kohdalla 308 kaliiberia ratakäytöstä taas myös jahtikäyttöön.

Itse metsästin hirviä useamman vuoden kolmenollakasilla ja nyt jahtikausia on takana ysikolmosella kohtuullisesti ja kaadot noilla kaliibereilla jakautuvat ungefäär fifti-fifti. Jonkinmoisia kokemuksia on siis molemmista ja tuota luotikehitystä on tullut seurattua enemmän tai vähemmän aktiivisesti jo niistä vanhan ohutseinämäisen 10.1g-dumdum Hammerheadin ja 13g Hammerheadin ajoista, Lapualtakaan ei tuolloin ollut vielä Megaa tarjolla vaan sitä aikaisempaa puolivaippaa. Tähän sepusteluun on pohjana lähinnä se usko, että tulevaisuudessa suomalaista hirvenmetsästystä dominoivat .30 kaliiberit ja 9.3mm väljyys.

Jonkinmoisia johtopäätöksiä…

Suuren hirven "suunniteluongelma"
Omasta mielestäni suomalaisissa jahtikuulamainoksissa ja hirvestysfilosofiassa on unohtumassa arkiset realiteetit. On kaikenmoista M&K kymppihirvikerhoa ja mainoksissa toistaan suurempia sonneja kumollaan. Todella monessa seurueessa arkipäivää on kuitenkin se, että yli 90% kaadetuista hirvistä on selkeästi alle 200kg teuraspainoisia kiitiäisiä ja noista vielä 50% on vasoja. Tulee vähän sellainen fiilis, kuin joka sorsaviikiin (heinureita, taveja ja haapanoita) markkinoitaisiin kaliiberista riippumatta ainoastaan rajuimpia pitkähylsyisiä magnumeita vähintään 5mm hauleilla, "Eihän nää kaksisia ole noille pienemmille, mutta pirun hyviä hanhelle, kun ei koskaan tiedä milloin niitä hanhia alkaa oikein pukkaamaan passiin, vaikkei kahteenkymmeneenvuoteen oo näkynyt ensimmäistäkään".

100%-jäämäpäino-ongelma
100%-jäämäpainosta on tullut jonkinmoinen KUNINGAS kaliiberista riippumatta. Alkuaikojen (ja vähän myöhempienkin) .30 väljyisten luotien merkittävänä ongelmana oli tuo "räjähtäminen", lyijyjen ulossylkäisy tms. Toisinsanoen isoon luuhun osuessaan n.12g painoinen heikko luoti saattoi hajota, upotus jäi puutteelliseksi ja ongelmia syntyi. Korkea jäämäpainoprosentti on edelleen merkittävän tärkeä seikka .30 väljyisissä luodeissa. Vaan miten kävikään 9.3 väljyydessä: Oman näkemykseni mukaan tuota lähes 100% jäämäpainoa tavoitellaan tässäkin liian innokkaasti. Jos luoti painaa "tuoreena" vaikka 18.5 grammaa, niin 30% painonmenetyksenkin jälkeen painoa on enemmän kuin .30 kuulassa iskemättömänä. Ongelmia syntyy, kun hitaamman lähtönopeuden omaavissa isommissa kaliibereissa tuijotetaan liikaa jäämäpainoon ---> luodista tuleekin äkkiä liian "jäykkä", eli hidas aukeamaan suurelle osalle arkipäivän saaliseläimistä. Isossa kaliiberissa luodin "heikompikin" rakenne riittäsi kuitenkin kertalaakilla kellistämään sen valtasonninkin, vaikka luodin jäämäpainoprosentti jäisi raakastikin alle sadan.

Olisi mielenkiintoista kuulla muidenkin kommentteja asian tiimoilta. Ainakin itselleni ovat "korvan taakse" jääneet puheet vaikka ysikolmoseen siirtyneen kaverin pettyneet puheet siitä "kuinka vasat eivät jääkään kuten ennenvanhaan .30 väljyydellä". Tai ysikolmosmiesten kyselyt nopeammin aukeavasta kuulasta ja ihmettelyt "kiitiäisen pitkästä siipeämisestä" umpikuparikankihirvikuulalla ammuttuna. Ja aina pitää muistaa myös alueittainen suuri peura/kauriseläinten osuus saaliista ja osa noista ammuttaan normaalin hirvijahdin yhteydessä. Tuossa tilanteessa ei paljoa patruunoita piippuun vaihdella. Käsittääkseni asiaan perehtyneimmät peuramiehet ovat alkaneet etsiä jo .30 väljyyteenkin noita takuulla nopeastiavautuvia mutta kuitenkin hallitustikäyttyviä luoteja?

Meikäläiselle on muodostumassa käsitys, että samojen ominaisuuksien yleistäminen .30 ja 9.3mm väljyyteen niiksi kriittisiksi tai tärkeimmiksi ominaisuuksiksi kotimaisessa luotisuunnitelussa lyö pahasti korville väljempää kaliiberia.

Kun itse zoomailen erilaisia ysikolmosluoteja, niin nuo puheet korkeasta jäämäpainosta ja "hallitusta aukeamisesta" alkavat tuntua jonkinmoisilta kirosanoilta. Itse kaipaisin kenties seuraavanlaista KTM/Harley-tyyppistä lähestymisfilosofiaa ysikolmoseen:

Huippunopeus: Riittävä (=noin 700m/s)
Toiminta riistassa: Riittävä (=välitön aukeaminen ilman luuosumaakin, jopa pienissä sorkkaeläimissä)
Jäämäpaino: Riittävä (Ungefäär 70% pahimmassakin scenaariossa, toteutettu väliseinärakenteella tai lyijyn ja vaipan varmalla sitomisella toisiinsa)
Loppuhalkaisija: Riittävä (Ysikolmosella aika yhdentekevää vaikka syvälleuponnut tai toivottavimmin läpimennyt jäännösnatsa ei olisikaan yli 200% alkuperäisen luodin halkaisijasta ja tavaraa olisi poistunut. Luoti on kuitenkin käynyt kudoksessa kahlatessaan jossain vaiheessa aikamoisena "tattina" ja iskenyt "isoareikää" luultavimmin juuri "konehuoneessa".


Itse olen alkanut pohtia, että ysikolmosessa saattaa sittenkin yksi parhaista kotimaisiin jahteihin sopivista luotityypeistä olla lähinnä sellainen, jonka nykypäivänä luotitesteissä korkealle arvostetut testitulokset tietyillä osa-alueilla ovat lähinnä keskinkertaisia. Vastaava luotityyppi taas .30 väljyydessa saattaa olla kohtuullisen kehno. Ainakin omalla kohdalla pitää testejä lukea jatkossa "sillä silmällä".

Vai onko jollain muistissaan "valitusvirttä" siitä että ysikolmosen kuula olisi ollut liian heikkorakenteinen ja ongelmia olisi tästäsyystä tosielämän jahdissa Suomessa syntynyt (jos jätetään pois alle 16,6g kuulat)? Oman muistini mukaan kaikki esiintuodut ongelmat liittyvät luodin liian hitaasen aukeamiseen.

[vieras mies]

Omalla vaatimattomalla kokemuksella olen päätynyt seuraavanlaiseen ajatelmaan:

.30 väljyisissä luoti tulisi olla hiukkasen parempaa luokkaa, ei välttämättä ihan aina se premium-luoti mutta lähelle kuitenkin. Tällöin saadaan varmuutta luuosumissa etc. "vaativissa" paukuissa ja luoti ei hajoa kuten vanhat hampparit joskus teki. Itse olen käytellyt Megaa (juu, ei ole premium) ja Oryxiä. Näilläkin on pärjännyt, jos vähänkään katsoo mihin kohtaan lasauttaa. Tosin Mega on minulla kestänyt olkavarsiosumiakin kokonaisena. Oryxillä voi tulla eteen tunkeutuminen tai sen puute, etenkin valtasonnia etuviistosta tavoitellessa.

9.3 luokassa olen samoilla linjoilla Lahtisen kanssa. Se on todella niin, että puolet ammutuista hirvistä on vasikoita ja luodin tulisi aueta suhteellisen nopeasti. Kyllähän se vasa toki jää, vaikkei 9.3 mm luoti aukenisi yhtään mutta saattaa huonommasta osumasta mennä vähän matkaa. Semmoinen mutu-tuntuma minulla on, että 9.3 mm luodeista kohtuuhintainen ja toimiva vaihtoehto on taasen Oryx, joka aukeaa nopeasti ja siten sopii jokatyyppiselle elukalle.

Mutta jokaisellahan on omat mielipiteet ja pitää ollakin. Kaikihan me ammutaan mielestämme parhaalla luodilla....

[9.3x622]

Hyvä pohdinta ja olen kyllä samoilla linjoilla, varsinkin tuon jäämäpainon suhteen.
_________________
Polku on kulkijaansa viisaampi. !&%¤# määrä on vakio.

[Vasuri]

Laittamattomasti sanottu! Muutama kommentti:

- toivoisin 9,3:n rinnalla ja osin jopa sijalla yleistyvät myös .358 ja .375 väljyyksiset modernit kaliiperit, joilla on monia etuja 9,3:een verrattuna, esimerkkeinä vaikka 358 Win ja 375 Steyr. Näiden yleistyminen vaatii tietysti Lapuan ja Sakon kiinnostusta asiaan. Tai sitten pitäisi jonkun uuden asepajaviitasen alkaa muuntamaan vanhoja sotaratsuja hirviväljiksi kuten joskus historiassa, tällä kertaa .308:ja .358:ksi !

Suuria hirviä ammutaan tosiaan vähän, ja markkinointi keskittyy tähän, ehkä hiukan tuotesuunnittelukin. Kuitenkin kaliiperiin kuin kaliiperin löytyy sekä vasalle että isolle sopivia luoteja...

... joiden jäämäpaino ei tosiaankaan välttämättä ole 100%! Tämä juttu on just niin kuin Lahtinen sanoo, "too much of a good thing." Raja-arvotarkastelu: pintaan hajoava luoti - huono tulos. Kokovaippaluoti - huono tulos. Optimi on siis jossain tuolla välissä. Eihän 100% jäämäpainosta haittaa ole, jos luoti kuitenkin aukeaa varmasti. Hyötyä siitä on, jos joko pelkää lyijymurusia lihassa tai ymmärtää, että suuri jäämäpaino mahdollistaa ja jopa osin vaatii totuttua kevyemmän luodin käyttämistä parhaan tuloksen saavuttamiseksi! 9,3 millin kuparikuulien pitäisi mielestäni olla reilusti kevyempiä, silloin kupari ei ole haitta vaan etu.

Peuran ja kauriin kohdalla ongelma on vielä selkeämpi, niihin ei kotimaista kuulaa tai ainakaan patruunaa oikein edes tehdä. Kärjistäen meillä tavataan ampua peurat ja kauriit amerikkalaiselle +600kg mooselle (huonosti) optimoiduilla luodeilla.

Toisaalta yksi hirvikuulan ominaisuus, jota ei tarpeeksi arvosteta, on mielestäni hyvä läpäisy. Taas karrikoiden: jos luoti löytyy hirvestä muuten kuin pitkittäin ammutussa laukauksessa, on toiminta ollut mielestäni puutteellista.

Jos halutaan varma aukeaminen ja varma läpäisy, niin se mistä joudutaan sitten ensimmäisenä tinkimään on tuo jäämäpaino, juuri niin kuin L toteaa. Tai sitten mennään superraskas Woodleigh- tai tosi kevyt Barnes X- linjalle.

Tou L:n uusi lähestymisfilosofia kuulostaa siltä, että Nosler Partition on tekemässä comebackin ainakin yhteen ysikolmoseen!

[Veli-Matti]

Hyvää pohdintaa Lahtiselta ja kirjoituksesta on helppo olla samaa mieltä.
18,5 Megaan olin tyytyväinen ja tällevuodelle vaihdoin Naturalikseen josta ei vielä kokemusta tositoimissa. Juuri tuo " kuulopuheisiin perustuva " hidas aukeaminen vasa/peura/kauris kohteessa on mietityttänyt. Voisihan sitä Megaankin siirtyä takaisin mutta olen ajatellut kokeilevani tuota LDumpikuparikankihirvikuulaa kunhan se nyt ysikolmoseen saadaan tehtaan tuutista ulos. Porukassa on paljon noita 7,62 ampujia ja niissä on Naturaliksen toiminta ollut moitteetonta saaliin koosta riippumatta.

[KK]

Kyllähän se on tosiasia että sen mahtisonnin saa nurin vaikka pienoiskiväärillä kun tietää mihin kohti ampuu.Ja noissa nollakaseissa ja ysikolmosissa kyllä välttää kunhan se luoti on se vaadittu puolivaippa!
Itsellä aseena 9.3 ja tänä syksynä luotina ollut naturalis ja hyvin ovat elukat kaatuneet.Myös Normaa ja Sakolaista on tullut kokeiltua ja hyvin on kaikki pelannut. Malttia vaan siihen hommaan niin hyvä tulee. On kyllä totta että itselläkin koiramiehenä helpompaa päästää siihen hyvälle ampumahollille ja tarpeeksi lähelle, kuin mitä tavallisella passimiehellä, joten siinä suhteessa voi tuolla luodin valinnalla kyllä ollakin jotain merkitystä normaalipassimiehen kannalta.

[Vieras]

[9.3x622]

Jos niitä lyijymurusia pelkää lihassa, niin siinä osuma kohdassa voi tehdä puukolla vähän hommia ja siitä huolimatta lihaa kyllä riittää jakoon asti. Kaveri perusti hirviporukan tälle syksylle ja vaati, että Naturalis oli joka ukon aseessa ja juuri tuon lyijymurusten takia. Itse pidän sitä hätävarjelun liioitteluna, koska hän voi jo sairastua aikaisemmin tupakan aiheuttamaan keuhkosyöpään, ennenkuin se lyijy häneen vaikuttaa.
_________________
Polku on kulkijaansa viisaampi. !&%¤# määrä on vakio.

[ar]

Kyllähän se on se .308. On jo legenda kaliiperi ja lähes kaikki hirvet suomesa tapetaan sillä

[Lahtinen]

Jos heräisin pikkujoulujuhlien jälkeen Mr Sakona tai Mr Lapuana, niin marssisin heti luotitehtaalle…


Suuressa päässäni tiedostaisin yllämainitut asiat. Löisin suunnittelumyllyt auki periaatteella, että homma ei tule testaamalla kuntoon vaan itse suunnittelun pitää olla lähtökohdiltaan oikeissa raameissa.

Hahmottelisin luodin nimenomaan 9.3mm väljyyteen.

Pistäisin painoksi ihan piruuttani tuosta 18.5g valtavirrasta poikkeavan 17.9g.

Koska tiedostaisin tuotantolinjojen kompetenssin ja luodintekijöiden ja materiaalitoimittajien ”kanuunaerät” laatuvaihteluineen, tekisin luodista väliseinämällisen.

Profiililtaan luoti olisi pikemminkin pyöreä/tasakärkinen kuin terävä.

Keulaontelo (samoin kuin peräontelokin) olisi täytetty lyijyllä. Keulaontelossa olisi kohtuuohut vaippa ja aukeamisurat. Lyijy olisi kauttaaltaan sidottu juottamalla vaippaan, sekä etu että peräontelossa.


Tämänjälkeen soittaisin markkinoinnin kaverin paikalle ja löisin konjakkipullon auki ja sikaarin huuleen. Prosyyreihin aineellistuisi luultavasti seuraavanlaisia sloganeita, joista olisi vaatimattomuus kaukana:


LAPUA LEKA, 9.3mm ja 17.9g

- Suomalaiseen sorkkaeläinjahtiin suunniteltu kotimainen 9.3mm premiumluoti.

- Lähtönopeudet lyhyemmästäkin piipusta ammuttuna +700m/s

- Optimaalinen ampumamatka 0…130m

- Varma ja johdonmukainen toiminta myös isoimmilla hirviyksilöillä

- Luodin käyttäytyminen optimoitu teuraspainoltaan 20…200kg sorkkaeläimille.

Terminaaliballistiset ominaisuudet:
- Luodin tasakärkisyys iskee jo menopuolella taljaan suuren reiän.
- Kärkiontelo laajenee erittäin nopeasti ilman luuosumaakin, aiheuttaen suurta haavakanavaa jo kauriin ja peurankokoisissa saaliseläimissä.
- Normaaleissa riistalaukauksissa luodin halkaisija on laajimmillaan luodin ollessa vitaaleissa elimissä.
- Upotuksen kasvaessa kärkiontelo kääntyy luodin rungon mukaisesti ja halkaisija pienenee --> Saavutetaan maksimaalinen upotus ja lähes joka ampumakulmasta myös ulostuloreikä riisteläimeen.
- Kaksionteloisella rakenteella saavutetaan minimissään 70% jäämäpaino myös rajuimmissa olkavarsiosumissa ---> Tunkeuma on riittävä kaikille kotimaan riistaeläimille kaikissa tilanteissa.


Uuden suunnittelun lähtökohtana on ollut rakentaa 9.3mm väjyyteen metsästysluoti, joka antaa kohteeseen ammuttuna selkeät osumamerkit riippumatta siitä onko kyseessä kauris, peura tai alueen valtasonni. Selkeiden osumamerkkien seurauksena paikkolaukausten tarve vähenee.

Luoti laajenee varmasti aina ja tekee maksimaaliset vauriot vitaaleille alueille.

Luodin toiminta on optimoitu siten, että kohteeseen syntyy lähes kaikista ampumakulmista selkeä sisäänmeno- ja ulostuloreikä ---> Kohde kaatuu aisteihavaittavalle etäisyydelle passipaikasta ja jäljitys on helppoa runsaan verenvuodon johdosta.

Luodin jäämäpaino on kaikissa tilanteissa vähintään 70%.

Mr Lapua suosittelee luotia ysikolmosmetsästäjille, jonka saaliskirjoon lukeutuvat eläimet kauriista suurimpaan hirveen. LEKAlla ammutulla eläimellä on lyhyt pakomatka ja runsas verenvuoto, nykypäivän sulanmaan seuruejahdeissa ammutun saaliin etsiskelyyn ei kulu ylimääräistä aikaa, vaan ammuttu eläin löytyy läheltä selkeän ja helpostiseurattavan verijäljen päästä.

[onellinenhirvimies]

Eikait sitä tarvi olla varsinaisesti mikään renesanssin yleisnero,että ymmärtää sen jotta mitä pienempi/keveämpi/nopeampi kaliberi on niin sitä kestävämpi kuula täytyy olla.

[latvalaturi]

Mites olis Norman 9,3:een lataama 16,2g Swift A-Frame?
Lähtöjä 800 m/s. Luulis hirvien kuolevan. Onkohan kukaan kokeillut?
Siinähän yhdistyy 30-06:n nopeus ja 9.3:n iso halkaisija.

[Vasuri]

A-Frame on varsin lähellä tota Lapuan Lekaa! Hiukan pehmeämpi sais vain olla...

[Vieras]

lahtinen & kumppanit,mielenkiintoista juttua. Juuri tuollainen luoti on pyörinyt mielessä pitkän aikaa. Voi kun saisi valmistukseen. Mitä mieltä olette 18.5g HH:sta. kaipaisin kipeästi kokemusperäistätietoa siitä.

Tuli tossa vaan mieleen, että saisi Sako tehtyä tohon HH sen väliseinän. Siinä olisi varmasti huippuluodin alkua jo pitkälle ja siihen vielä veneperä vaikka painonkustannuksella niin olisi sopivasti etupainoinenkin jos sattus käymään risuun.

30 kal. sakolta tuli uusi luoti jossa lyijykärki oli enemmän suojattu kuin vanhassa HH:ssa ja luoti on veneperäinen. Samanlainen 9.3:seen väliseinällä.........uskoisin, että olisi premium-luokan luoti. Paino voisi olla jotain 17.5 - 18.5 g.

käykää kommentoimassa patruunat ja jälleenlataus otsikon alla olevaan keskusteluun 9.3 18.5g HH hirvelle

[Lahtinen]

Itse pidän putkessa tätänykyä tuota CDP kuulaa, joka lienee toiminnaltaan Barnesin X:n ja Noslerin Partitionin välimuoto.

Ainakin oman järkeni mukaan, jos ysikolmosen kuulalle laitetaan lähtöjä 800m/s niin tietty ysikolmosen perusidea vesittyy. Osumanopeudet noilla yleisillä parinkymmenenmetrin holleilla ovat ehkä turhankin ravakoita.

Ainakaan itse en usko kotimaisiin valmistajiin sikäli, että ne pystyisivät tekemään nopeasti aukeavaa luotia ysikolmoseen ja taattua hallittua jäämäpainoa massavalmistuksena ilman huonoja eriä. En ennen kuin luodeissa on tuo väliseinä…

Itse ampuisin kernaasti ylläspeksailtua kotimaista luotia, jos sellaisia olisi saatavilla. Nykyisistä myynnissäolevista kotomaisista ei oikein mikään houkuttele.