Vanhan koiran rasittaminen

[santeri]

[Oskari]

Meillä yksi edesmennyt koiravanhus jolla oli kanssa kaikenmoista vikaa ja allergiaa ei voinut kaikkea syöttää.
Makaroonista saataa tulla iho-oireita kun se vehnä tuntuu olevan koiralla allergiaa laukaiseva aine.
Monista valmisruuistakin näyttä olevan jätetty pois vehnä...

[Hector]

Tässä 12v harmaa urokseni 5. hirvi kuudesta tälle syksylle. Tänäänkin se teki kovaa työtä ja työmatkaa tuli reilusti kun hirvet törmäs passimiehiin ja ottivat kunnon lenkin. Tämänkin jälkeen teki hyvää hakutyöskentelyä toisessa maastossa ja otti haukun mutta oli väärän sortin hirveä.
Porukalla ihmetelty miten se jaksaa noin hyvin. Mutta saas nähdä milloin tilttaa.

[Homer]

[Kettu]

On lohduttavaa lukea teidän viestejänne. Eilen kuoli minulta koira. 11 vuotias seropi. Vanhuuden oireita oli jo 1,5 vuotta. To-pe yönä se otti ajoon jotakin ja juoksi tunnin suoraa huutoa. Kotiin tullessa se oli ihan ok. Kuuden aikaan perjantaiaamuna se meni pihalle ja jokeen sen näköisenä, että joku olisi sen pieksenyt. Koko päivänä se ei syönyt mitään. Vettä joi ja oksenteli. Perjantaina päätettiin, että jos koira ei tokene lauantaihin mennessä, niin eläinlääkäri kutsutaan lopettamaan. Yön se köpötteli tuskaisen näköisenä joessa ja lähitienoilla. Meistä oli aina jompi kumpi sen seurassa. Lauantai aamuna se näytti paljon paremmalta. Mutta iltapäivällä se alkoi hieman vingahtelemaan ja halusi ulos. Päästin sen ulos ja se meni lepäämään etupihalle. Laski päänsä etujalkojen varaan. Pari kertaa katsoin ja se näytti nukkuvan. Lopulta tajusin, että kaikki ei ole ok ja kutsuin sitä. Se ei enää reagoinut. Hengitti vain hiljaa. Soitimme eläinlääkärin lopettamaan sen, mutta koira ehti kuolla ennen kuin eläinlääkäri ehti paikalle. Hautasimme koiran tontillemme. Tuli iso tyhjä kohta elämään.

[Hector]

[Niemands]

otan myös osaa menetykseesi

[Tikkamies]

Tuo ottaa !&%¤#"! koville . Tiedän kokemuksesta. Ajokoiran tapaturmaisesta kuolemasta on omalla kohdalla aikaa jo pari vuotta mutta vitutus on sanoin kuvaamaton edelleen. Isäukon vanhan 16v harmaan jouduin kevättalvella käyttämaan piikillä ja se vasta ahdisti pitää koiraa kiinni kun lääkäri etsi suonta jalasta.Oli vielä siinä kunnossa että olis syöny lääkärin jos ois sallittu. Kasvain oli tosin puhjennut mutta koira ei suostunut edes nukahtamaan normaali satsista ainetta vaan piti lisätä vielä kahdesti.
_________________
Eräelämä on oikeaa elämää.

[Kettu]

Kummasti sitä ihminen kiintyy koiraansa. Yksilöllistähän tuo tietenkin on. Alkuperäiseen aiheeseen sanoisin, että kyllä sen koiran täytyy saada loppuun asti toteuttaa viettiään niin paljon kuin se vain itse haluaa ja jaksaa. Omalla koirallamme tuo kävi kyllä juuri niin kuin pitikin eli melkein suorilta jaloilta lähti. Silti painaa vieläkin tuo juttu. Keväällä olisi uutta koiraa hakusessa. Ehkä sitten vähän helpottaa.

[Helli]

Meillä on kohta 12-vuotias ajokoiranarttu, joka käy vielä noin kerran viikkoon metsällä. Koiralla näyttäisi olevan rautainen kunto, jaksaa hakea ja ajaa, eikä ole reissun jälkeen moksiskaan. Ollaan vain pidetty huoli, että ei suoraan vauhdista oteta autoon makaamaan, vaan palautellaan ja illallakin kävelytellään vähän ja hierotaan lihaksia. Muina kuin metsäpäivinä sitten käydään kävelylenkeillä ja jos tulee pitempiä taukoja, tehdään pari kertaa viikossa 5-10km pyörälenkki. Muori on onneksi ollut niin järkevä, että tulee ajolta pois kutsuttaessa tai jos väsyy liikaa.

Kyllä minäkin soisin tälle muorille lähdön vaikka suoraan ajosta, on se niin selvästi sen elämän tarkoitus. Vaikkakin tuo jo sohvalla olosta taitaa nautiskella melkein yhtä paljon

[Tikkamies]

Oma ajokkini lähti komealla tavallla jos niin nyt yleensä asian voi ilmaista.Täydessä ajosta juoksi risun suoraan pumpuunsa . Oli äänestä ja jäljistä päätellen juuri ottamassa rusakkoa kiinni kun kurvi meni pitkäksi risukon puolelle.Tuo on mielestäni komea lähtö kun ei joutunut kärsimäänkään yhtään.
_________________
Eräelämä on oikeaa elämää.

[nippon1]

Jotenkin se tuntuu paljon lohdullisemmalta, jos koira ns. saappaat jalassa kaatuu. Minulta kuoli viime kesänä 12v laika sokeritautiin, nosti edellisen syksyn hirven kaadon ihan uuteen arvoon. Ei sitä arvannu, ihmettelin kun se pulskistu vaikka oli liikkua. Oli erityisen väsyny mettäpäivän jälkeen, arvelin että vanhuus ei tuu yksin. Pääsi se hirvi kenkäisemäänkin hieman, kun oli tossu hidastunut. Arvelin lisätä liikuntaa kesällä, mutta veinkin lääkäriin juhannuksen tienoilla kun se joi niin hemmetisti. Diagnoosihan tuli ja olis ollu sairaalareissu eessä. Kaksi vuotta sillä olis saattanu tienata, mutta silkkaa kidutustahan se olis tuon luontoiselle koiralle ollut maata sairalassa. Meinasihan se ääni tieten särähtää kun tuommosia asioita täytyy päättää.
_________________
Rauhasa hissun kissun

[riistarosvo]

Meillä yleensä ajava koira on hengis kolomisen vuotta sitte se on auton alla yleensä, kinnasvärkit nyt ei tietysti elä niinkää pitkään.