Vahinkoeläimet vahingollisiako???

[tetri]

[Kettu]

[suoranta]

Supikoira on paikoin vahingollinen ja paikoin ei. Kannan suuruus vaihtelee huimasti. Supikoiran yleisyys on ratkaiseva tekijä. Parhailla ravintopaikoilla supikoiria on paljon ja siellä kannan metsästäminen on tarpeen.

Saalistajana supikoira on onneton, ehkä saa pienen jäniksen pojan kiinni, mutta muuten ei juuri pikkujyrsijöitä ihmeempiä otuksia saa kiinni. Munat maistuu kyllä.....Eli lintujen lisääntymisaluilla supi on vahingollinen ja mitä tiheämmällä lisääntymisaluueella eli lähinnä vesilintujen pesät vesistöjen rannoilla ja fasaanien pesät kuusikoissa. Ja ovathan linnunpojat muutaman päivän melko avuttomia taapertajiakin.

Supikoira on talviturkissaan nätti elukka, totta kai haaskakytyllä ammun supikoiran. Supikoiraa voi metsästää monella tavalla ja jahdista voi myös nauttia, typerien velvollisuusperiaatteiden sijaan.

Metsästystapojahan on
-pysäyttävä koira(tai tappava koira)
-luolametsästys lähinnä koiran avulla
-loukkupyynti
-haaskapyynti
-kulkureiteillä kyttääminen
-jäljitys ilman koiraa
-houkuttelu
-muun metsästyksen ohessa tapahtuva pyynti

[kuhna]

Onko nyt tieteellistä tutkimusta ja näyttöä kuinka vaarallinen supi on pienriistalle. Vai onko se myytti.
Myytinmurtajathan voisivat tehdä "viikset väpättäen" ohjelman supien myyttisyydestä.
_________________
Ammuin ohi !

[Kettu]

[**RIP**]

[kuhna]

Muistaakseni joku on luonnut niin pienpedot kuin vesilinnut sopusointuun keskenään. Harmi kun tämä taho ei ole täällä kuulemassa kunniaansa.
_________________
Ammuin ohi !

[remari1]

mutta kas kun supia ja minkkiä ei valitettavasti suomenluontoon ole alunperin luotu.se asia on tuonut niihin sointuihin tiettyjä säröjä
tästä "istuttamisesta" löytyy aikasta paljon esimerkkejä maailman mannuilta ja tulokset eivät ole kovinkaan imartelevia...
vois sanoo et kesän turhin viestiketju mutta kuluuhan se kesä näinki

[Kettu]

[Kettu]

Koska kuhna lienee nimensä mukainen, niin laitetaan nyt se linkin sisältö vielä tänne. Jos ei sitä jaksa lukea, niin katelkoon vaikka telkkaria sitten.

Tämä ympäristökeskuksen linkki siis: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=100872&lan=fi

sisältää seuraavaa (lopussa on myös yhteystiedot asiaa tutkineisiin tahoihin, niin kuhna voi ihan itse vaikka kysyä tutkijoilta lisäinformaatiota):

---------------
Pienpetojen pyynti parantaa huomattavasti lintuvesien poikastuottoa

Minkin ja supikoiran tehopyynnin vaikutuksia pääkaupunkiseudun kosteikkojen vesilintujen poikastuottoon on selvitetty kattavilla lintulaskennoilla vuosina 2002-2004. Vierasperäisten pienpetojen tehopyynnistä saadut tutkimustulokset osoittavat tehopyynnin olevan tehokas tapa parantaa vesilintujen poikastuottoa. Nokikanapoikueiden määrä paria kohden jopa kaksinkertaistui tutkimusaikana. Tutkimustulokset ovat niin rohkaisevia, että on perusteltua ottaa vierasperäisten pienpetojen pyynti laajemminkin yhdeksi luonnonsuojelualueiden hoitokeinoksi.

Vesilintujen pesimämenestystä seurattiin Espoon Laajalahdella ja Suomenojalla, Helsingin Vanhankaupunginlahdella ja Sipoon Östersundomin lintuvesillä. Pyynnin ja petoseurannan ovat hoitaneet metsästysseurat. Vesilintujen seurantaan osallistuivat Suomen ja Uudenmaan ympäristökeskukset sekä Helsingin ja Espoon kaupungit. Aineiston analysoinnin ovat tehneet Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto.

Lintuvesien supikoirakannat tiedetään tiheiksi, mutta kannan suuruus yllätti silti tutkijat ja metsästäjät. Vajaan kahden vuoden aikana lintukosteikoilta on pyydetty yhteensä 295 supikoiraa ja 27 minkkiä. Suuri saalis osoitti, että lintuvesien hoitoon tähtäävä petopyynti pystytään huolellisella suunnittelulla toteuttamaan kaikilla Suomen lintuvesillä tehokkaasti.

Supikoiran osalta pyynti onnistui erittäin hyvin. Supikoirien raju vähentäminen Laajalahdella ja Vanhankaupunginlahdella on nostanut haapanan, sinisorsan ja nokikanan poikueiden määrää. Petopoistovuosina haapanapoikueiden määrä paria kohden kasvoi 18 %, sinisorsapoikueiden 22 % ja nokikanapoikueiden peräti 100 % verrattuna vuoteen 2002, jolloin petopoistoja ei vielä tehty. Tukkasotkan kohdalla poikuemäärä paria kohden sen sijaan hieman laski petopyyntivuosina.

Pienpetojen pyyntivuodet (v. 2003-2004) olivat huonoja vesilintujen poikastuottovuosia Etelä-Suomessa, koska loppukeväiden sääolot olivat molempina vuosina kylmät. Sääolot huomioiden saatu tutkimustulos osoittaa selvästi pyynnin positiivisen vaikutuksen vesilintujen pesimämenestykseen. Tätä tulosta tukee myös koepesäkokeet, jotka osoittivat pesätuhojen olevan suurempia niillä alueilla, joilla oli paljon supikoiria.

Supikoira ja minkki tuhoavat vesilintujen lisäksi suuren joukon muidenkin kuin riistalintujen pesiä. Pyynnistä ovatkin hyötyneet mm. kahlaajat ja jopa petolinnut. Vanhankaupunginlahdella töyhtöhyypät ja ruskosuohaukka onnistuivat pesinnässään monen vuoden tauon jälkeen. Minkin osalta pyynti ei onnistunut yhtä hyvin, mikä näkyi myös linnustossa. Vanhakaupunginlahden 20 parin naurulokkiyhdyskunta keskeytti pesinnän todennäköisesti minkin yöllisten vierailujen takia. Minkit aiheuttivat pesätappioita myös telkille ja uuttukyyhkyille.

Vierasperäisten petojen vaikutusta vesilintukantoihin tutkittiin heinäkuussa tehtävien poikuelaskentojen avulla, koska minkin ja supikoiran saalistus kohdistuu lintuvesillä pääosin munapesiin ja hautoviin emoihin.

Metsästäjät osallistuivat hankkeeseen pääasiassa talkooperiaatteella ja tekivät käytännön pyyntitöitä saaliin saamiseksi yhteensä yli 4000 tuntia. Pyyntiryhmät saivat työstään lähes yksinomaan positiivista palautetta ja pyyntilaitteet säästyivät ilkivallalta. Ihmiset ovat selvästi tiedostaneet minkin ja supikoiran vierasperäisen roolin luonnossamme ja niiden vesilinnustolle aiheuttamat vahingot.

Kokemusten perusteella tehopyynnin toteuttaminen pelkästään talkooperiaatteella ei valtavan työmäärän takia ole mahdollista. Mikäli minkkejä ja supikoiria jatkossa aiotaan pyytää lintuvesillä linnuston suojelemiseksi, on tähän hoitotoimenpiteeseen panostettava myös rahallisesti. Kokemusten mukaan pyynnin on oltava jatkuvaa, koska lintuvesille kertyy nopeasti uusia tulokkaita pyydettyjen tilalle.

Pienpetopyyntien järjestämisessä luonnonsuojeluviranomaiset tulevat tekemään myös jatkossa merkittävää yhteistyötä alueellisten riistanhoitopiirien sekä paikallisella tasolla maanomistajien ja met-sästysseurojen kanssa, mikä vähentää epäluuloja luonnonsuojelua kohtaan ja helpottaa myös lintu-vesiensuojeluohjelman toimeenpanoa.

Pienpetojen tehopyynti on otettu yhdeksi tärkeäksi toimenpiteeksi Uudenmaan ympäristökeskuksen käynnistämässä Lintulahdet Life –hankkeessa, jossa hoidetaan ja kunnostetaan EU:n Life Luonto rahaston tuella vuosina 2003-2007 yhteensä 12 Natura 2000 –verkostoon kuuluvaa kosteikkoa Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueilla. Hankkeen tavoitteena on parantaa hoito- ja kunnostustoimenpiteillä kosteikkolinnuston elinympäristöjä ja varmistaa pienpetojen tehopyynnillä, että linnut saavat suojelualueilla riittävän pesimärauhan. Hoito- ja kunnostustoimenpiteillä saavutetut tulokset valuisivat todennäköisesti nopeasti hukkaan, ellei samanaikaisesti vähennetä tehokkaasti pesiä tuhoavia ja poikueita saalistavia supikoiria ja minkkejä.

Lintuvesiensuojeluohjelman toimeenpanoa tehostetaan parhaillaan valtakunnallisesti ja tavoitteena on toteuttaa suojeluohjelmaan kuuluvien kohteiden suojelu kokonaisuudessaan vuoteen 2007 mennessä. Olennaisena osana lintuvesien suojelun toimeenpanoa on myös hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen, joihin pyritään jatkossa liittämään selkeät suositukset pienpetojen tehopyynnin järjestä-misestä.

Lisätietoja

Tutkimustulokset

Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. (09) 4030 0737, 040-5830146, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tulokaspetojen pyynti

Riistanhoidonneuvoja Jarkko Nurmi, Uudenmaan riistanhoitopiiri, puh. 050 3661114, etunimi.sukunimi@riista.fi
Tutkimustulosten hyödyntäminen

Ylitarkastaja Ilpo Huolman, Uudenmaan ympäristökeskus, puh. 020 4903158, 040 5173442, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tiedottaja Sakari Seppälä, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. (09) 4030 0708, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

[hakkelus 91]

Supi ei oo pahin mahollinen se on pieni hävittäjä verrattuna minkkiin. Pahimmista minkin kätköistä eräältä suolta oli löytyny noin 70:nen sorsan jäännökset. Ei ois kiva ku tommonen peto harventas koko järven sorsakannan.