Hirviyhteislupa ja lupien jako. Millaisia käytäntöjä?

[late2]

[EIVA]

Vuosien mittaan on kantapään kautta opittu että tyhjästä on paha nyhjästä. Esim. täksi syksyksi RHY:mme esitys oli että jokainen luvanhakija/yhteislupa anoisi lupia sen mitä oman alueensa hirvikanta mahdollistaa, ja että RHY:lle kavailtu alueellisen riistaneuvoston vahvistama jääväkanta tavoite toteutuisi. Kaikki hirvitalousalueen RHY:t hakivat lupia sovitusti, joten luvan myöntäjä ei juurikaan tarvinnut tehdä muutoksia RHY kohtaisiin lupamääriin eikä merkittävästi kenenkään hakemuksiin. Riistanhoitoyhdistysten välillä oli kylläkin merkittäviä määrällisiä ja alueellisia eroja, muutaman yhdistyksen alueella luvat jaettiin ha- perusteisesti, kuulema yhteislupa hajoaa ellei systeemiin ensi keväänä tule muutosta. Oman RHY:n alueella sovittiin että jokainen hakija käyttää LUKEN laskuria ja hakee omat lupansa laskurin antamien määrien mukaisesti, lopullisessa lupamäärässä taisi olla parin luvan ero anottuun määrään nähden. Alueiden melkosuuresta jääväkanta erosta johtuen lupia tuli niin että runsashirvisille alueille tuli lupia yli kaksinkertainen määrä heikompiin alueisiin nähden, luulen että ensi vuonna kaikkien alueiden lupamäärät ovat lähempänä toisiaan.

[TTS]

Nykysysteemi voisi toimia, jos Luken arviot ja suositukset olisivat totta, ja luvat kohdennettaisin kannan -ei hehtaarien mukaan.

Yhteisluvista on päättämässä usein hyvinkin maltillisia, tolkun ihmisiä, mutta seuroissa huomion saavat kovimmat huutajat ja näiden vaikutuksesta jääväkanta-arviot esitetään virheellisinä ja lupia vaaditaan rajattomasti. Lisäpontta nämä ahneuksissaan huutajat saavat Luken virheellisiin tietoihin perustuvasta virheellisesta kanta-arviosta.

[EIVA]

Luken tiedot ovat aivan oikeita jos olemme sinne havaintomme oikein kirjanneet. Muutamana vuotena se huuto voi tuottaa tulosta, mutta pian huomataan että niitä hirviä ei olekkaan. Käy kuten naapuri RHY:ssä että luken laskuri näytti seuraavan kevään lupien hakuaikaan 5 hirveä miinusta tuli perinteisesti kovahirvisen alueen kaikille seuroille kaksi laihaa vuotta n. 0.5 lupaa/1000 ha aiemman 2-3 luvan sijaan, luulempa että oppi meni perille tosin kantapään kautta. Tänä vuonna jääväkanta näyttäisi vahvistuvan n. 30 %:lla joten vielä jokunen maltillinen lupavuosi ja kanta on taas ennallaan, ko. vuonna luken antamalla kanta-arviolla pyyhittiin p.....tä ja lopputulos oli tällainen mikä oli kylläkin jo ennakoitavissa että näin tulee käymään.

[tee667]

[quote="TTS"]Nykysysteemi voisi toimia, jos Luken arviot ja suositukset olisivat totta, ja luvat kohdennettaisin kannan -ei hehtaarien mukaan.

Yhteisluvista on päättämässä usein hyvinkin maltillisia, tolkun ihmisiä, mutta seuroissa huomion saavat kovimmat huutajat ja näiden vaikutuksesta jääväkanta-arviot esitetään virheellisinä ja lupia vaaditaan rajattomasti. Lisäpontta nämä ahneuksissaan huutajat saavat Luken virheellisiin tietoihin perustuvasta virheellisesta kanta-arviosta.

Hyvä, että joku kuitenkin tietää totuuden.

[Pohjola]

Voi olla että Luke saa joskus oikeita lukuja, mutta tällä nykyisellä systeemillä ei ole sellaista tietokonetta tai sen pyörittäjää millä tulee tolokkua, mikäli havainnoilla mennään. Lento tukena voi antaa jotain.
Mutta oleellista olis tehdä pian radikaalit muutokset havainto touhuille. Tai en tiedä miten etelässä, mutta pohjosemmassa (vapaan mettästysoikeuden ja isompien vm alueilla) nyky malli on ihan lapsellinen.

Surkein kommentti yleisessä kokouksessa on ollut; uskon ennemmin tutkioihin ja oikestaan muuta en voi kun omaan pohjan sieltä.... kyse oli lentolaskennan luotettavuudesta verraten tutkioiden käppyrät. Kommentti tuli piirin johtotasolta. Kuulosti melkolailla ylikävelyltä. Noh, ehkäpä asia on alkanu kirkastuun....

[tee667]

Olen ihan toisen alan töissäni törmännyt samaan ilmiöön; oma käsitys asiasta suppealla tietomäärällä on paljon luotettvampi kuin laajemmasta aineistosta tehty analyysi.

[Pohjola]

ei kai siinä laajassa mitään jos se olis jotensaki järjestälmistä. milijoona ha ja pyytäjät sikin sokin kukanenki heittää mitä sattuu sieltä täältä.
Olisko homma tai mikään jos edes jaettas alueet mistä kukanenki antaa havainnot ja arvion keskimääräisestä alueen kannasta ja lopuksi arvioidun jäävän kannan. Jokaisella muodostetulle alueelle saatas kuiteski useampi porukka havannon antoon, jolloin vertailua voi tehä missä totuuden mukanen linja menee milläki alueella. Monilla alueilla vois olla lähtökohtana alueella pääsääntöisesti metsästävät seurat joilla myös tuhansia hehtaareja yksityisiä maita. Alueet vois olla jossain 20000-50000ha.

[Nimrod]

Luke käyttää kanta-arvioissaan monia eri lähteitä. Eli hirvimääriä arvioidaan kaatotilastojen, kolarien ja havaintojen perusteella ja lisäksi sitten katsotaan metsätuhoja. Eli kyse on aika monen eri tilaston yhdistelystä. Eli välttämättä nämä hirvitalousaluekohtaiset arviot eivät ole kovin kaukana totuudesta. Sitten taas ongelma on se, että hirvitalousalueet ovat laajoja ja niiden sisällä on voimakastakin painottumista hirvimäärissä.

Oma seurani lähti yhteisluvasta muutamasta eri syystä. Ensinnäkin olimme isona seurana aina se, josta pyöristettiin muille. Systemaattisesti. Muutamassa vuodessa tämä tarkoitti noin kymmentä hirveä. Eli hirvi tai pari vuodessa oli miinusta, että saatiin pienemmille porukoille pyydettävää. Takaisin ei maksettu koskaan. Toinen syy oli se, että minkäänlaisia alueellisia painotuksia luvissa ei käytetty, vaan yhteislupa oli puhtaasti sosialistinen järjestelmä. Täällä 8§ alueella homma meni vielä niin, että miesmäärä veti lupia valtionmaiden suuntaan. Tilanne oli siis se, että meillä oli aina mitä pyytää ja sitten kun saimme homman pakettiin, niin muualla yhteishaussa oli puoliväli. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että meillä oli 15 000 ha alue, jossa oli aliverotusta ja vieressä oli 25 000 ha, jossa oli yliverotusta. Eli systeemi ruokki sitä, että tilanne pysyi tällaisena.

Yksi rasittavimpia asioita tässä yhteishaussa oli lisääntynyt byrokratia, joka nähtiin turhana. Nyt teemme samat asiat kuin yhteisluvassakin, mutta vähemmällä palaveeraamisella ja siinä aikataulussa kuin yhdistys vaatii. Eli työmäärä entiseen on vähentynyt.

Jos nyt muutaman vuoden kokemuksella miettii tätä asiaa, niin aivan vähällä kummalla paluuta yhteislupaan ei seurassamme ole. Eli jos sitä ei varsinaisesti tarvita, niin ei siellä kannata myöskään olla.

[tuhola]

Juuri tuo pienemmille seuroille pyöristys on minusta yksi huono homma. Meillä tässä on käytetty 1,4 lupaa per 1000ha. Naapureissa, joita on 7kpl kooltaan 2000-11 000ha on käytetty keskimäärin 1,8 lupaa per 1000ha. Näistä kahdella suurimmalla seuralla on ollut perusteltua tuo 1,8 luvan käyttö mutta pienimmillä ei koska heidän hirvikanta on alhaisempi jopa kuin meillä. Vaikka siis miten asiaa pyörittäisi. Olemme siis lahjoittanut 5,5 lupaa joka vuosi jo ties montako vuotta nuolle pienille naapureille. Nyt jatkomahiksia on käytännössä kaksi. Joko alamme ampua myös sen saman mitä pienet naapurit joka takaa kannan romahtamisen. Mitä järkeä on säästää jos jokapuolella tikataan säästetyt hirvet nurin heti jos jäljet ilmaantuu? Tai sitten vaan antaa muiden ampua ne mitä tässä yritetään säästää.

Mitäpä siinä jos olisi vaan yksi pieni seura jolle pyöristellään mutta kun niitä on viisi niin niin homma alkaa tuntua.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[Lahtinen]

Itse olen joskus yön pimeinä tunteina pohtinut seuraavaa.

Yhteislupahan on kumminkin vielä kohtuu pieni alue esimerkiksi hirvitalousalueella.

Ja yhteisluvan sisällä luvat jyvitetään seuroille.

Ja monesti seurat vielä jyvittävät sisällään luvat seurueille.

Ja tällä mikrotasolla on sitten monesti variaatiota jahtaajia/hehtaarisuhteessa, jahtimenetelmissä ja niiden tehokkuudessa, alueen hirvitiheydessä jne. Ja varmasti seuraava 10…15v tuo tähän hommaan vielä suuren muutoksen.

Mitäköhän tapahtuisi, jos yhteislupa jättäisikin kaikki hirvet ”pankkiin, jossa ovi auki”. Eli yhteisluvan seurueet ampuisivat lupia siihen tahtiin, kuin pystyvät. Niin kauan kuin lupia käytössä on. Olenkohan ymmärtänyt oikein, että peurojen osalta jotkut yhteisluvat ovat jo tähän malliin menneetkin.

Eli käytännössä nykyään etupainotteisesti pyytävillä porukoilla osuus luvista kasvaisi merkittävästi.

[tuhola]

Sinänsä toimiva ratkaisu jos lupamäärä olisi ns oikea. Mutta nykyään on esim meillä laskennallinen määrä lupia kannan oikealle verotukselle PLUS 30% pankki. Jos nuo pankkiluvat ammuttaisiin joka vuosi kaikki, hirvet kuolisi alueella sukupuuttoon.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[Nimrod]

[Nimrod]

Periaatteessa keskeytysjahti olisi tehokas tapa kohdentaa pyynti sinne, missä on hirviä. Tämä taas ei olisi tasa-arvoista, joka käytännössä tyssää tämän. Peuran kohdalla voi taas toimiakin, sillä sen määrät ovat korkeita jos verrataan kaatomääriä ja peuran suppeaa levinneisyysaluetta.

[overkill]

Paras on kun jakaa vain luvat hehtaarien mukaan niin jokainen seura saa sitä kultaa kalliimpaa kamelin lihaa tasapuolisesti. Ja käytännön metsästyksen kun hoitaa niin että jokainen pyytää aluksi omilla alueilla mutta kun vuosi alkaa läheneen loppuaan niin niiden seurojen kaverit joilla alue on tyhjä hirvistä pääsee "vieraana" metsästämään niille alueille mihin hirvet on keskittyneet. Itse olen ollut lukuisia kertoja tuollaisissa jahdeissa ja homma toiminnut ihan hyvin. Silloin metsästys paine kohdentuu alueille missä on hirvejä ja innokkaimmat pyytäjät pääsee pyytämään niiitä "naapurinkin" lupia omilla alueilla jos hirviä kerran on. Kun pitäähän alueen omat miehet luonnollisesti olla mukana joilla on paikallis tuntemus alueesta.