Petaaminen kiväärin.

[1hunter]

Petaattekos kiväärinne vain lukkorungon alueelta vai laitatteko massan myös patruunapesästä etiäpäin piippuun päin 10-15mm. Vaikutus käyntiin??Vai vaikuttaako vain korvien väliin

[Sämpy]

3-5cm on piipunalta pedattu. Vaikutus korvien välissä varmaan suurempi kuin niissä parhaissa kasoissa Antaa mielenrauhan kun tietää, että petaus on tehty taiteen sääntöjen mukaan eikä kohdistuksenkaan pitäisi suuremmin enää elellä.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[jetset]

Muutamassa aseessa on ollu huima parannus käyntiin petaamalla, avartamalla piippukouru, avartamalla ruuvien reijät ja poistamalla kosketus rautojen takaosasta.
_________________
Laavulla nukkuu parhaiten

[Larry]

Aseeseen on vaihdettu tukki, mutta petausta ei ole tehty. Mitkä merkit käynnissä viittaavat petauksen tarpeeseen, ts. miten voisi asiaa testata? Latauskokeilut ovat kesken ja muuttujia osuntaan on vielä paljon. Kiinnostaisi selvittää parantaisiko petaus käyntiä.

[Sämpy]

Kohdistuspiste vaeltelee tai eka laaki menee reilusti ohi seuraavista voi esimerkiksi olla oireina. Jos on vähän näkemystä asioihin, niin asetta rassailemallakin voi paljon selvitä.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[jetset]

Yksi kokeilemisen arvoinen juttu on roikottaa asetta piipasta pitelemällä ja kolauttaa piippuun ja puihin kämmensyrjällä. Jos kuuluu resonoiva ääni, niin tarvii sepitellä.

Jos rekyylinvastimen ruuvi pohjaa tai vastin koskettaa puissa kolonsa pohjaan, taas tarvii sepittää.
_________________
Laavulla nukkuu parhaiten

[Sämpy]

Jos puu on lahonut rautojen alta esim. ylenpalttisen öljyn töljäämisen vuoksi, niin silloin siinä ei paljon muuta vaihtoehtoa ole kuin kaivaa terve puu esiin ja pedata. Muutenkin raudat voi olla painuneet ja niitä pitää nostaa petausmassan avulla. Jos petipulttien kiristysjärjestys tai kireys vaikuttaa kohtuuttomasti osuntaan tai rautoja irrotellaan usein, niin kannattaa pedata kuin myös silloin jos osumapiste vaeltaa tukin kastuessa/kuivuessa. Myös mielenrauhan saanti on erinomainen syy pedata: jos tuntuu ettei voi luottaa aseeseen kun sitä ei ole pedattu tai uskoo, että epäkäynnin syynä on huono petaus, niin pitäähän se silloin tehdä. Itse kuulun tähän koulukuntaan, tosin jonkunverran harjoitelleena, hyviä neuvoja saaneena ja kohtuuttomasti asiaa pähkäilleenä uskon, etten tee sutta ja sekundaa ja tässä hiljan uusi pyssy sai yhden ratareissun jälkeen pedin alleen ilman sen suurempaa tarpeellisuustutkintaa. Mutta yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että puupeti on parempi kuin huono massapetaus. Jos aseesta pedataan vain rekyylivastin kovalla massalla, niin kun takaruuvia sitten kiristellään eri tiukkuuteen niin puu antaa periksi, lukkoa väännetään luokille ja todennäköisesti ollaan huonommassa tilanteessa kuin ennen petausta.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Sämpy]

Ai niin, se unohtu sanoa, että ta-killan keskustelufoorumista löytyy aika seikkaperäiset Koheltajan ohjeet petauksen tekemiseen. Kun älyää minkälainen hyvä petaus on, niin kyllähän se sitten työkin tekijäänsä neuvoo ja aina sitä keksii jotain uuttakin esim. miten hommassa pääsee vähemmällä loppusiistimisellä ja hikoilulla yleensäkin. Sitten vaan kavereilta ja sukulaisilta pyssyjä lainaan ja kun muutama on töhritty niin kokeilemaan omaa luikkua.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Larry]

Jos tässä vaiheessa kertoisi, että kysymyksessä on Millanin tukki ja heidän tekemänsä upotukset ko. raudoille. He mainostavat, ettei petausta tarvita, mutta itseäni hieman mietityttää...

Täytyy tehdä noita ensimmäisen laukauksen testejä yms. siinäkin on vaan muitakin vaikuttavia asioita kuin petaus (piipun puhtaus aste yms.).

Katsotaan löytyykö sitä mielenrauhaa jossain vaiheessa.

[Sämpy]

Seuraavaksi tietenkin kerrot, että oikestaan ase ei ole kivääri vaan haulikko ja hajotuksia tässä oli tarkoitus vaan testailla...
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Larry]

Heh heh! joo käytännössä hajotuksia on kyllä testattu ja myös panosten pakkaskestävyyttä. Otetaan upotukset sitten keväämmällä.

Piippu on ohut ja ase suht. kevyt (4,1 kg kiikarilla), joten ei sillä paljoa moa:aa parempaa varmaan saa aikaan, mutta pitäähän sitä yritystä olla.

[1hunter]

308 win.iin. vaihdoin tukin ja aluksi peti oli vain lukkorungon alla.Ammuttaessa kuului resonoiva ääni ja huippukäyntiä ei löytynyt. Parhaimmillaan kävi 26mm 5laakia 100m. Lisäsin massaa patruunapesän alle n.20mm matkalle ja just tulin ampumasta. Nyt käynti parani ja parhaimmat kasat oli 21mm 5laakia. Vaan huomasin että joillakin latauksilla kuului suojainten läpi resonoiva ääni ja niin myös kasat levisi niillä laukauksilla 32mm. Ase on ohutpiippuinen cz550 . Loppupäätelmä mielestäni on se että petiä täytyy n. 30mm jatkaa , josko sillä saisi värinät pois. Tuohon tukin petaamiseen lisäisin vielä jotta jos kiinnitysruuveja löysäilee kiristelee ja piippu nousee laskee niin jännityksiä on ja petaus on suoritettava ja jos se on jo suoritettu niin ei taida olla onnistunutta mallia.
_________________
Ampuminen on sitte herkkä laji

[Sämpy]

No jostain muusta sulla ne pärinät johtuu kuin piipunaluksen petauksesta. Ja petaamattomassa aseessa piipun asento kyllä yleensä muuttuu ruuveja kiristeltäessä, paitsi jos piippu on kevyt ja lukonkehyksen sovitus ahdas. Ja jotkut ammattimiehet osaavat jopa pedata niin, että muuttuu asento vielä petauksen jälkeenkin ihan samalla tavalla.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[1hunter]

Täs mun 550 cz.tas ainakin oli hirmu jännitykses lukkurunko ennen petaamista ja niin oli myös pikkuveljessään 527 mallis. Piiput oli kun jousen päällä, eli kun etummaista kiinnitysruuvia löysäsi niin lähes kolme milliä nousi piippu. Nyt ne on niin että ku raudat painaa puihin ilman ruuveja niin istuvat sangen jämptisti paikoilleen ja ruuvien kiristely ei muuta niiden asento mitenkään. Käynti tietenkin petraantui paljon. Toi 527 kävi ennen operaatioita n 30mm läjiä ja nyt parhaimmillaan se käy 10-15mm 100m ja 3 laakia. Toi resonanssi -juttu on kyllä aika mielenkiintonen selvitettävä. Vieläkin epäilen että se piippu värähtää piiskan lailla kun on niin ohut. Kovemmilla latauksilla se värähdys kuului ja 5 laakin kasat meni kahteen ryppääseen.
_________________
Ampuminen on sitte herkkä laji

[1hunter]

Voihan se toki olla että kovemmilla latingeilla ase ei vaan käy ja sen takia tekee 5laakia kahteen kasaan ja resonanssi kuuluu hmmm jostain.
_________________
Ampuminen on sitte herkkä laji