Yksin hirveä pyytäjälle vinkkejä

[yksinpyytaja]

Olisiko täällä antaa vinkkejä yksin hirveä pyytävälle? Houkuttelu onnistuu jo jotenkin mutta siis tarvitsisi tietää ihan alkeista että miten toimia kun lähtee yksin kävelemään metsään. Miten huomioida tuuli esim?

[late2]

Kerro vähän lisää. Millaisia hirviä tähtäimessä ? Millainen "metsä" ? Nimim. akpoika jahtaa aika tunturissa mutta taitaa tietää asiasta jotain, http://akpojanblogi.blogspot.fi/2017/

[yksinpyytaja]

Uroshirvet nyt ensimmäisenä kiikarissa. Tietysti myös vanhat naaraat. Metsästän havupuualueen yläpuolellla mutta en tunturissa. Maasto on monipuolista, jänkää koivikkoa ja vähän jokia.

[late2]

Tästäkään nimenomaisesta aiheesta en tiedä oikeastaan mitään mutta aavistan että kiimalla on suuri merkitys sonnien löytymiseen. Sopivaan aikaan, sonnithan uhoo ja kusee pitkään mutta sitten kun on märkää natua tarjolla niin siellä on sonneja. Mut mulla ei ole tietoa koska tuo aika on siellä päin. Natut ja vasaporukat syö joka päivä, syömisjäljistä voi päätellä missä niitä on, jos on tuoretta syömäjälkeä niin eivät ole kaukana päivämakuulla. Siinä on sitten sonneja tai ei. Sonnilla on suuret korvat, ja luulot itsestään, aika maltillinen mähkäsy riittää. Jos löytää paikan jossa edes epäilee että on natu niin alatuuleen mähkimään, saa liikkuakin ja tehdä ääntä, kannattaa kuitenkin muistaa että metsän elävät pysäytyy vähän väliä kuuntelemaan. Jos jalka nousee niin päivän aikana kannattaa kierrellä potentiaalisia syömäpaikkoja ja katsella jälkiä, alatuulesta, sonnimaisen satunnaisesti ja mähkien välillä. Kusikuoppiakin kannattaa katsella mutta itse olen ainakin ymmärtänyt että se on alkukiimajuttuja, kun kerätään kierroksia odotellessa että natut tulee kiimaan.

[late2]

Ehkä semmonen vielä että ainakin täällä etelässä hirvelle maistuu ensin paju kuin koivu, eli ruokailevia hirviä luulis löytyvän jostain purojen ja teiden läheltä, missä on pajuja. Ja vaikka kirjoitin että hirvet on syönnösten lähellä se ei ole ihan täyttä totta, hirvet yleensä kuljeskelee syödessä, yhdestä pajupuskasta ei maha täyty. Tuollainen on varmaan mielenkiintoista jahtia.

[iivariiso]

Paikallistuntemus auttaa tässä hommassa paljon. Hirvet ruukaa oleilla samoilla alueilla vuodesta toiseen. Toki varsinki kiima-aikaan liikkuvat paljon. Jälkiä, makuuksia, uusia kusikuoppia ja kelomispuita jos tuoreeltaan löytyy niin aina tilanteen mukaan.

Tuuli on tärkeää ottaa huomioon eli hirvi ei saa haistaa sinua. Jos hirvi on jo vainunnut ja lähtenyt karkuun niin niitä jälkiä on melkein turha sille päivää lähteä kuoraamaan. Jos kuitenki pääset nokatusten hirven kanssa niin vältä sivuliikettä sen se huomaa heti. Hirvellä täytyy toteutua kahden aistin ärsyke että se pakenee heti. Todennäköisesti se on kuullut sinut jo paljon ennemmin kuin näet sen. Tästä syystä mikäli tuuli on sinun kannalta hyvä niin pyri kulkemaan mahdollisimman suoraan varsinkin jos pyrit lähemmäs tietohirveä. Tässäkään jahtimuodossa ei voi ampua ensimmäiseen vilaukseen eli joudut varmistamaan että naaraalla ei ole vasaa perässä tai puskassa piilossa.

Kutsumiseen riittää kun opettelee naaraan kontakti- ja kiimaäänen sekä uroksen äänen. Kahdella ensimmäiselläkin pärjää jo varsin hyvin. Eikä tarvi olla juuri oikean kuuloinen ääni tuntuvat tulevan huonommallakin äänellä. Katsele joku hieman korkeampi paikka että hajut menis vähän kauemmas. Eikä haittaa jos varuiksi olisi joku isompi puu jota kiertää.

Juuri nyt hirvet viihtyy tällä omalla pyyntialueella kuivissa maissa ja vaaroissa syömässä sieniä. Kiima ei ole vielä ole täällä alkanut mutta kelovat jo sarviaan.

Ja liiku rauhallisesti. Kiireellä pilaat koko homman. Hirvi jää monesti katsomaan tulijaa kun tarpeeksi rauhallisesti liikkuu. Utelias eläin kun on. Ainakin itellä hyvä merkki turhasta vauhdista on hiki. Kovakuntoisilla toki pitää pystyä vauhtia hillitsemään muilla keinoilla.