ennakon ottamisesta lentävään lintuun

[willeri]

Tämä on sellainen ikuisuuskysymys johon vastaus on yleensä korvien välissä, ja josta on vaikea antaa tarkkoja faktaneuvoja kenellekään, mutta asia kiinnostaa ja puhututtaa vuodesta toiseen. Eli, ennakon ottaminen eri lentotilanteissa lentävään lintuun, miten paljon millekin matkalle ja millaiseen suuntaan.

Eli jos ajatellaan että teeri lentää sivulentoa 30 metrin päässä normaalia lentovauhtia, jossa se välillä liitelee, miten paljon pidät eteen, että tulee täysosuma?

Tai jos lintu tulee 30 metrin korkeudessa suoraan kohti ja ammut sitä linnun ollessa pään yläpuolella.

Itse oon selkeimmin kertonut nuorelle kysyjälle, että "normaalilentoon" sivu tai pystysuunnassa 30 metrin matkalle esim teeri tippuu kun tähtää päähän tai hieman päästä eteenpäin, eli ennakko on tällöin kaulan pituus.

Useimmissa sorsatilanteissa sama sääntö pätee. Ennakosta sanotaan usein, että ei sitä tarvi miettiä, se pitää lähteä selkäytimestä, mutta mielestäni sitä kannattaa miettiä, etenkin, kun riista ei putoa oikeilta ampumaetäisyyksiltä. Jokaisesta hutilaukauksesta kannattaa tehdä pieni analyysi, ja arvioida, mikä meni pieleen.

Eli asiallista keskustelua asian tiimoilta. Joku voi tämän topicin ansioista saada parempia osumia

[Kyttä]

Jos teeri lentää n. 50 km/h = n. 14 m/s ja haulipanoksen lähtönopeus on luokkaa 330 m/s ei pahemmin osumia tule. Tämä nimenomaan jos ennakko otetaan kuljettamalla haulikkoa linnun edessä, jos taas ennakko otetaan ns. swingillä, noilla neuvoilla rupea reppuunkin tulemaan kantamista.
"Kekkosen aikaan" vanhat neuvoivat ottamaan sorsalle hevosen mitan ennakkoa ja telkälle vielä reki perään.

[Vieras]

[Paavo]

Se oli telkälle heinäkuorma.

[Kenai]

Jos käytetään nimimerkin Kyttä antamia arvoja, tarvittavan ennakonhan voi laskea näppärästi, etäisyys : haulien lentonopeus X kohteen etenemisnopeus?

Eli sivulentoon 30 metrin päähän ammuttaessa teertä olisi ennakkoa otettava 30 m : 330 m/s x 14 m/s = 1, 27 m. (pari kolme linnunmittaa?)

Ja sama tilanne pään yli tulevaa ammuttaessa, ylilentokorkeus 10 m:
10 m : 330 m/s x 14 m/s = 0,42 m (1 - 1½ linnumittaa?)

Sitten kun huomioidaan , että hauliparven nopeus tuolla 30 metrin päässä on varmaan hidastunut jonkun verran, ampujan reaktioaika laukaisussa ja hauliparven pituus on venynyt noin metriin, niin 2-3 metrin ennakkokaan ei välttämättä ole liikaa, kun ammutaan täyteen vauhtiin 30 metrin päähän?

Näin siis laskennallisesti.. Käytännössä asiaan vaikuttaa aika moni muukin asia..

Ehkä loppupäätelmänä voisi todeta, että ennakkoa on otettava..

[762-39]

"Itse oon selkeimmin kertonut nuorelle kysyjälle, että "normaalilentoon" sivu tai pystysuunnassa 30 metrin matkalle esim teeri tippuu kun tähtää päähän tai hieman päästä eteenpäin, eli ennakko on tällöin kaulan pituus.
Useimmissa sorsatilanteissa sama sääntö pätee. "

kirjoitti willeri.

Ei osu, ei riitä ennakko. Kymmeneen metriin menee lintu hajalle jos päähän tähtää - pitää ottaa enemmän ennakkoa.

"2-3 metrin ennakkokaan ei välttämättä ole liikaa, kun ammutaan täyteen vauhtiin 30 metrin päähän", kirjoitti kenai.

Samaa mieltä.

[browning]

ainaki toi pari metrii on sorsille riittäny...hyvin on tullu alas
_________________
ei se kaakana oo.ossuu siihen ku ottaapi tarpeheksi ennakkoo

[Mika82]

Juu, minunkin mielestä noilla aloittajan ohjeilla jää kyllä reilusti taakse. Mutta melkolailla perstuntumalla se ennakko pitää ottaa. Alun voi opetella kiekkoja särkien, mutta aivan lopullinen taito tulee sitten aidoissa tilanteissa.

[Maxon]

[Vieras]

Oonpa sitä mieltä että metri lisää ennakkoo joka kymmentä metriä kohti... Lintu lentää yllättävän kovaa, teeri voi lentää parhaillaan jopa 100 km/h, metto ei jää paljon jälkeen ja myötä tuuleen tuleva siivet levällään oleva tavi humputtaaki sitte pikkasen kovempaa...

Juu ja päähän voi tähdätä ku lintu istuu puussa/vedessä... Sillon voi osuakki, muuten menee jälestä jos ei sitte ammu pitkäkaula joutsenia!

[ankkaman]

a) mistä tiedätte että lintu on lennossa 30 metrin päässä eikä esim. 35 m päässä? Matkan eroahan on jo 15 %.
b) miten arvioitte ennakon pituuden kiintopisteettömässä ilmatilassa?
c) entä edelliset kun lintu lentääkin muussa kuin suorassa kulmassa, esim. 30 astetta?
d) entäpä ennakot nisäkäsriistaan?
Mielestäni ainoa oikea tapa on harjoitella radalla eri matkoilta/kulmilta alkuun jonkun kokeneemman kanssa. Tilanteet ovat usein niin nopeita että ei ole aikaa mittailla matkoja tai ennakoita.

[762-39]

a), b) ja c): Vaikea selittää miten tämän ajattelen, mutta matkalla tms. ei ole tavallaan väliä, vaan täytyy vaistolla/selkäytimellä löytää oikea ennakko sen perusteella, miltä teeri "näyttää" kun se lentää.
Onhan tuossa vielä muuttujana linnun lentonopeuskin...

d) nisäkästen ampumiseen senverran että silloin kun jäniksiä oli paljon, ja niitä myös paljon metsästin,"poukkajäniksinä", tuli ampumiseen varmuutta ja itseluottamus oli kova; välillä tuntui että se on ihan sama miten pupu lähtee - vaikka se ehti täyteen vauhtiinkin ja painelemaan "siksakkiaan" risukkoon niin ei kun laukaus perään ja sieltä se löytyi sammalikosta tassut ylöspäin.

Yleensä ottaen, ennakkoa ei osaa sanoa riistalaukauksen jälkeen jos joku heti kysyy "paljonko otit eteen".
Peli on menetetty, jos ampujalla on mielessä että "kaksi metriä eteen" - hän alkaa tähdätä haulikollaan ja mitata ennakkoa silmillään - eikä osu.

Eli ankkaman on oikeassa; harjoitella pitää, ja metsästystilanteessa hommaan tulee lisää muuttujia, jotka opetellaan hallitsemaan.

[willeri]

Ehkä joudun korjaamaan ohjeistustani vähäsen , mutta omalle kohdalleni pitää siis todeta, että osumia on tullut, eli oikea ennakko on selkäytimessä.

30 metrin matkalla piipun leveys ennakkoa on enemmän kuin mitä se todellisuudessa on, eli jos 2 metriä otetaan ennakkoa, ei piippua siirretä kahta metriä ampujasta, vaan suhteessa linnun etäisyyteen. joskus jopa pään eteen tähtääminen riittää.

Tämän 762-39 kanssa olen näissä asioissa samoilla linjoilla.

[Olmi]

762-39 puhuu asiaa.

Tänä syksynä puusta lähtevä metsokukko alas yhdellä laukauksella.Matkaa noin 20-25m, ja paikka erittäin paha, kaikennäköistä risua tiellä. Ei mitään mahdollisuutta mihinkään ennakoiden miettimisiin.Jos olisi ollut aikaa miettiä ennakkoa niin väitän että olisin pummannut.
Ampuminen tapahtui pelkillä vaistoilla ja refleksinomaisesti eli puhdas heittolaukaus.
Metson puustalähdön kuuleminen, aseen nosto samalla varmistin pois, piiput kohti metsoa ja laukaus.Ja aikaa ei mennyt kahta sekuntia enempää.
Pahoissa paikoissa tippuu ainakin minulla paremmin kuin selvissä paikoissa joissa on aikaa ajatella ennakoita.
Haulikolla ei voi millään tähtäillä ainakaan lentoonammunnassa.
Kokemus se on joka opettaa. Toisilla se voi viedä aikaa pidempää ja toiset eivät välttämättä ikinä pääse jyvälle hommasta.

[Over&Under]

No, jos selväksi paikaksi lasketaan se, että sorsa pomppaa suoraan poispäin esim. 15 metrin päästä, on pudotus varma. Siihen ei ennakkoa tarvita ja on aikaa tähtäilläkin. Onko kyseessä lentoonammunta? no, päättäkää itse...
_________________
jepjep...