Viranomainen valvoo...täällä ja nyt

[Väiski]

Moikka,

Oletteko ikinä ajatellu et jos joky näistä meidänkin asioista päättävä henkilö joskus vaivautuis lukemaan mitä täällä kirjoitetaan. Noh, suurin osa olis noita Mosin-Nagant/hirvilatinki/pennillä piekkari/eipäs-juupas -juttuja, mutta kyllähän täällä kirjoitetaan myös ihan asiaakin. En tiedä olisiko asialla mitään vaikutusta, mutta välillä tuntuu kun noita säädösmuttereita kiristellään että jollain on joko kusta päässä tai sitten päättäjät ovat vain täydellisen irtautuneita todellisuudesta ja käytännöstä, voisivat saada ehkä hieman uutta perspektiiviä päätäntöön.

Toisaalta Suomalaista virkamiestä ei kiinnosta, koska hän itse harrastaa jotain muuta, niin ei tarvitsekkaan kiinnostaa...ja lisäksi kun duunista ei käytännössä voi saada potkuja ja palkkakin tippuu sen kuuluisan junan vessan toiminnan varmuudella, niin mikäs ihme se laittaisi ottamaan asioista selvää. Päätöksen tekoon riittävä argumentti on jonkun toisen pölyisen virkamiehen lausunto asiasta...joka myöskään ei tiedä asiasta mitään, mutta ei se haittaa...Voihan sitä ainakin sitten sanoa että kuuli kyllä asiantuntijaa ennen päätöksentekoa... Ja homma rullaa!!! Lisäksi omat tunteet näyttelevät isoa roolia ei objektiivinen ja kriittinen ajattelu. "Joo kyllä se niin on että nämä joutavat kyllä pannaan, se on kyllä ainoa viisas ratkaisu. Eihän nyt näillä kukaan tervejärkinen mitään tee"

Press: Herra Presidentti, eräiden arvioiden mukaan nämä kisat olisivat voitu järjestää murto-osalla nyt käytetyistä rahoista. Mihin menivät puuttuvat miljoonat?

Kekkonen: Käsittääkseni Sorsan taskussa...kyllä ne siellä pitäisi olla...mitä Sorsa tossa rehvasteli, että.....

Sorsa: Meillä oli asetettu tietyt budjetti raamit joiden puitteissa me toimimme.

Press: Herra Presidentti, miten te luonnehtisitte käytännön järjestelyitä? Asiantutijoiden mielestä järjestelyt olivat monin paikoin puuttelliset.

Kekkonen: Ööö...

*Sorsa kuiskaa* : Kravatti...kravatti!

Kekkonen: Nanso.

*naurua*

*Kekkonen kuiskaa* : Joko lähdetään Leningradiin ampumaan villisikoja?
_________________
The difference between a Socialist and a Communist? Socialist doesn't have all the guns yet.

[E_h_e]

Kiinan Keisari K´ang -Shi:

"Virkamiehenä olemisen sisältö ei ole muuta kuin tämä:
Ole sydämessäsi suora ja rehellinen,
suhtaudu hallintotyöhön vakavasti,
älä aiheuta tarpeettomasti hankaluuksia ja katso,
että muut virkamiehet ja ihmiset rakastavat sinua kuin äitiä.
Tätä merkitsee olla hyvä virkamies!"
_________________
Errare humanum est

[E_h_e]

Suomen laki- kirja: "Muutamia yleisiä ohjeita, joita tuomarin tulee tarkoin
noudattaa" Olaus Petri (1493 - 1552):

Muutamia yleisohjeita, joita tuomarin tulee tarkoin noudattaa
Tuomarin pitää ensin ajatella, että hän on Jumalan käskynhaltija ja että se
virka, jota hän hoitaa, ei ole hänen omansa, vaan Jumalan; jonka tähden
tuomiokin, jonka hän julistaa, on Jumalan tuomio, koska se julistetaan Jumalan
virassa ja Jumalan puolesta, niin että se tosiaankin on Jumalan tuomio eikä
ihmisten. Tuomarille on siis tärkeä asia, että hän huolellisesti valvoo, ettei
Jumalan puolesta tee väärää tuomiota, jolla hän tuomitsee itsensä
ijankaikkiseen kadotukseen, koska hän kääntää väkivallaksi ja vääryydeksi
Jumalan tuomion ja käskyn, jonka Jumala on oikeudeksi asettanut. Mutta jos hän
tahtoo oikein tuomita ja tarkoin parhaimman ymmärryksensä mukaan tutkii
oikeutta, eikä kuitenkaan ymmärtämättömyytensä tähden osaa oikeaan ja siis
julistaa väärän tuomion, niin se olkoon hänelle joksikin puolustukseksi, että
hän ei vakain tuumin, vaan vastoin tahtoansa tapaturmasta on tullut väärin
tuominneeksi, ja jos siitä on rangaistus tuleva, niin se pitää olla
tapaturmasakko.
1.Koska tuomarilla on Jumalan käsky tuomita oikein, niin on hänen kaikin voimin
pyrkiminen tietämään mikä oikeus on. Sillä niinkuin se ei kelpaa saarnaajaksi,
joka ei tiedä, mitä raamatussa on kirjoitettuna ja mikä sen perustus ja
tarkoitus on, samoin se ei kelpaa tuomariksi, joka ei tiedä mitä laissa on ja
mikä sen perustus ja tarkoitus on ja miten niitä on käytettävä. Ja sentähden ne
ovat vaarassa ja tekevät ilmeisesti väärin, jotka lähettävät tuomareiksi
sellaisia, joilla ei ole ymmärrystä. Sillä miten ne voivat oikein tuomita,
jotka eivät tiedä, mikä oikeus on? Ja niiden, jotka sellaisia ymmärtämättömiä
lähettävät tuomareiksi, pitäisi pelätä tulevansa tosiaan osallisiksi niihin
vääriin tuomioihin, joita tulee julistettavaksi. Ne ovat myös itse vaarassa ja
saattavat itsensä onnettomuuteen, jotka ottavat tuomarin viran toimittaaksensa
eivätkä kuitenkaan voi sitä täyttää.
2. Samoin tulee tuomarin myös ajatella, että niinkuin hän itse on Jumalan
käskynhaltija, niin myös kansa, jota hänen on tuomitseminen, on Jumalan oma,
niin että hänen pitää Jumalan käskyllä eikä omalla käskyllänsä tuomita Jumalan
kansaa eikä omaa kansaansa. Sentähden hänen pitää Jumalan kansaa niin tuomita
kuin hän itse tahtoo vastata hänen edessään, jonka oma kansa on.
3. Samoin hänen myös tulee muistaa tuomarinviran olevan asetetun yhteisen
kansan hyödyksi eikä tuomarin omaksi hyödyksi, ja sentähden hänen pitää sitä
hoitaa yhteiselle kansalle eikä itsellensä hyväksi, vaikka siitä hänelle
itselleenkin on hyvää, kun hän sitä oikein toimittaa. Kuitenkin tulee hänen
virassansa tavottaa yhteistä hyvää eikä omaansa. Sillä tuomari on yhteisen
kansan tähden eikä yhteinen kansa tuomarin tähden.
4. Ja siitä, mitä nyt on sanottu, voipi selvästi havaita, että ne ovat vaarassa
Jumalan edessä, jotka ajavat kaikkea lakia niinpäin, että saisivat suuret
sakkorahat; sillä laki ei ole annettu sakkojen, vaan oikeuden tähden,
yhteiselle kansalle eduksi ja hyödyksi, eikä laittomaksi verottamiseksi,
vahingoksi ja turmioksi. Ja ne voudit ja käskynhaltijat, jotka vain kokevat
vetää herroilleen suuria sakkorahoja, ne ovat herrainsa vahingollisia
vihollisia. Sillä se, mikä näin vääryydellä kootaan, vetää pois kaiken sen,
minkä herra itse on oikeudella koonnut. Ja sentähden herralla ei ole ketään
niin vahingollista vihollista kuin sellaiset hänen omat voutinsa ovat; sillä
yksi vääryydellä saatu raha vetää myötänsä pois kymmenen oikeudella saatua. Ja
sentähden ei kukaan saata tehdä herrallensa suurempaa vahinkoa kuin se, joka
antaa herran tavarahuoneeseen tulla väärää sakkorahaa, sillä hän vetää myötänsä
ulos kaiken oikeudella kootun tavaran, joka siellä sisällä on, ja niinkuin on
tapa sanoa: lujat pitää lukot olla, jotka vääryydellä saadun rahan varjelevat;
ja mitä synnillä saadaan, se murheella menetetään. Syy siihen on se, että koska
Jumala, joka on tuomarinviran asettanut, näkee ruvettavan sitä niin väärin
käyttämään, että pyydetään omaa hyötyä sillä, millä pitäisi yhteisen kansan
hyötyä pyydettämän, ja sitä, millä väkivaltaa pitäisi estää, käytetään
väkivallan tekemiseen, niin sallii hän sen kääntyä siksi, että meille tulee
suurin vahinko siitä, josta luulemme olevan itsellemme hyötyä; ja se on
ahneutemme oikea palkka. Ja niin Jumala nostaa meille sodat ja metelit tai
muita vahingollisia rasituksia, joissa sekä oikeudella että vääryydellä saatu
tavara menetetään; ja se onkin oikein; kun me teemme väkivaltaa niille, joita
meidän pitäisi suojella, ja vedämme siten rahaa itsellemme, niin tulee niitä,
jotka vuorostaan tekevät meille väkivaltaa, niin että se on väkivallan pakosta
annettava pois, mikä väkivallalla on koottu.
5. Joka ei tätä tahdo uskoa, hän saapi kokemuksesta sen kyllä havaita. Jumala
ei salli väkivallan jäädä rankaisematta, varsinkin kun sitä harjoittavat ne,
joiden virkansa puolesta pitäisi sitä estää. Sentähden kukin herra katsokoon
tarkoin eteensä, kenen hän käskynhaltijaksi tahi voudiksi lähettää, ja hänen
sopii hyvin sanoa hänelle: mene ja ole minulle uskollinen ja kuuliainen, äläkä
anna käsiini tulla mitään vääryydellä saatua rahaa tahi sakkoa, sillä siten
sinä teet minulle vahinkoa. Ja tämä olkoon nyt sanottu niistä, jotka lakia
vääntelevät saadaksensa sakkorahaa, tehden monelle köyhälle väkivaltaa ja
vääryyttä; mutta laillisista ja oikeista sakkorahoista tämä ei ole sanottu eikä
ymmärrettävä.
6. Tuomarin pitää tarkasti tuntea laki, jonka mukaan hänen tulee tuomita, sillä
laki pitää hänellä olla ohjeena.
7. Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhteiseksi hyödyksi, ja
sentähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enään ole laki, vaan vääryys,
ja on hylättävä.
8. Hyvä ja älykäs tuomari on parempi kuin hyvä laki, sillä hän voipi asetella
kaikki kohtuuden mukaan. Mutta missä paha ja väärä tuomari on, siinä ei auta
hyvä laki mitään, sillä hän vääntää ja vääristelee sitä oman mielensä mukaan.
9. Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden
tähden, joka laissa on, se hyväksytään.
10. Kaikkea lakia on älyllä käytettävä, sillä suurin oikeus on suurin vääryys,
ja oikeudessa pitää olla armo mukana.
11. Ei laki hyväksy kaikkea, mitä se ei rankaise, sillä ei lakikirja saata
kaikkia rikoksia luetella.
12. Tuomari ottakoon kaikessa laissa vaarin siitä, mikä lainsäätäjän tarkoitus
oli; muutoin sitä käytetään väärin ja väännetään toisaalle kuin lainsäätäjän
mieli oli.
13. Yhteisen kansan hyöty on paras laki; ja sentähden mikä havaitaan yhteiselle
kansalle hyödylliseksi, se pidettäköön lakina, vaikka säädetyn lain sanat
näyttäisivät toisin käskevän.
14. Maantapa, kun se ei ole kohtuuton, pidettäköön lakina, jonka mukaan on
tuomittava.
15. Paha tapa älköön ketään auttako, se on: ei kukaan voi asiaansa sillä auttaa,
että sanoo monta olevan, jotka tekevät samoin kuin hän on tehnyt, koska se,
mitä hän tehnyt on, havaitaan olevan vastoin lakia.
16. Yleisiä sananlaskuja pidetään usein lain arvoisina, ja ne ovatkin lakia,
sellaiset kuin tässä seuraavat:
1.Joka ottaa taataksensa, se ottaa maksaaksensa.
2. Heristys on sakoton, ei kuitenkaan kaikin paikoin.
3. Vihamies ei kelpaa todistamaan.
4. Välipuhe purkaa lain.
5. Väärin saatu ei ole saatua.
6. Pahaa älköön pahemmalla parannettako.
7. Älköön kukaan olko tuomarina omassa asiassansa.
8. Yhden puheiden mukaan älköön ketään tuomittako.
9. Kunniaton mies ei kelpaa todistamaan.
10. Joka lyö, hän rikkoo.
11. Mieli- tahi väkivalta ei ole maanoikeus.
12. Ei kaikki ole totta, joka on toden näköistä.
13. Ystävänsä puolta kukin pitää.
14. Mitä mielellään suo, sitä mielellään todistaa ja puolustaa.
15. Lain mukaan eikä lyöden on toisten kanssa oltava.
16. Jolla ei ole tavaraa, kärsiköön ruumiinrangaistuksen.
17. Tunnustettu asia on todistetun veroinen.
18. Tehtyä työtä ei saa tekemättömäksi.
19. Millä joku rikkoo, sillä myöskin parantakoon.
20. Tuntemattoman miehen todistus ei kelpaa.
21. Joka vapauttansa väärinkäyttää, on omansa sen menettämään.
Ja monta muuta sellaista selvää ja yleistä sananlaskua pidetään tavallisesti
lakina, niin että niiden mukaan sopii tuomita. Sillä sellaiset yleiset
sananlaskut ovat niinkuin muut ohjeet perustuksena, joista laki on johdettu, ja
tuomarin tulee ne tietää.
17. Mitä kuningas kohtuuden mukaan tahtoo, se on lakina pidettävä, niin myös se,
mihin yhteinen kansa suostuu.
18. Se tekee lakia vastaan, joka tekee lain tarkoitusta vastaan, vaikka hän
näyttäisikin tekevän lain sanain mukaan: ja sellaista tapahtuu usein täällä
Ruotsissa, jossa lakia väännetään, sakkorahoja tavottaen, huolimatta lain
säätäjän mielestä; ja väkivalta ja kateus tässä paljon tekee.
19. Kaikki laki on asetettu oikeuden ja kohtuuden eikä sakkorahain tähden.
Sillä sakkoraha on niille rangaistukseksi, jotka lain rikkovat; mutta laki
tahtoo ennemmin olla rikkomatonna kuin rikottuna, ja soisi, ettei sakkorahaa
ollenkaan tarvittaisi.
20. Missä säädettyä lakia ei ole, siinä on kohtuullista maantapaa lakina
pidettävä ja sen mukaan tuomittava.
21. Yhtäläiset rikokset vaativat yhtäläisen rangaistuksen, ja sentähden ei ole
katsottava sitä, onko joku rikas vai köyhä, vaan toinen on rangaistava niinkuin
toinenkin, kun rikokset ovat yhtäläiset.
22. Tuomarin pitää sävyisästi puhutella niitä, jotka tulevat Oikeuden eteen;
muutoin luullaan, ettei hän tuomitse oikein, ja sellaisen luulon saapi se, jota
pahoin puhutellaan. Sillä tuomarin eteen ei tulla toruttavaksi tahi pahoin
puhuteltavaksi, vaan oikeutta etsimään. Mutta jos niin on, että jompaakumpaa
riitapuolta tarvitsee sanoilla nuhdella, niin se tehtäköön, kun asia on
tutkittu ja tuomio julistettu, mutta ei ennen.
23. Tuomari älköön Oikeudessa istuessansa kumpaankaan riitapuoleen vihastuko,
sillä viha estää häntä harkitsemasta, mikä asiassa on oikeus.
24. Tuomari älköön olko pikainen tuomitsemaan, ennenkuin on asian tarkoin
miettinyt; sillä pikainen tuomio on harvoin hyvä ja oikea.
25. Tuomarille ei mikään ole niin suuresti tarpeellinen kuin äly, niin että hän
tietää milloin hänen on oltava lain puolesta ankara, milloin lempeä, sillä
kaikki rangaistus pitää olla parannukseksi, ja rangaistus pitää, jos
mahdollista, olla sellainen, ettei se estä rangaistua parantamasta itseänsä,
niinkuin käy niille, jotka ovat varastaneet: heidät asetetaan kaakin juureen,
korvat leikataan pois ja heidät karkoitetaan kylästä. Jos sellaiset ihmiset
pakenevat pois vieraille maille, missä ei kukaan heitä tunne, ja sitten
tahtovat parantaa itsensä ja elää siivosti, niin heitä ei koskaan uskota, ja se
rangaistus on rangaistulle esteenä, ja hän tulee siitä epätoivoon ja entistä
pahemmaksi; ja sentähden olisi ollut parempi, jos hän heti olisi henkensä
menettänyt. Samoin käypi myös porttojen, jotka kaakin juureen asetetaan ja
karkoitetaan kylästä, että kun he ennen ovat huoruutta harjoittaneet yhden tahi
kahden kanssa, niin he sitten tulevat joka miehen huoraksi; eikä se ole
parannukseksi, vaan sellaisilla rangaistuksilla annetaan heille aihetta tulla
entistään pahemmiksi. Sentähden tulee tuomarin sellaisissa asioissa menetellä
älykkäästi, ettei pahaa tehtäisi kahta pahemmaksi; mutta laki vaatii aina
parannusta ja parannukseksi sitä on käytettävä.
26. Tuomari älköön olko pikainen tuomitsemaan, niin että jonkun kunnia ja hyvä
maine tulee loukatuksi; ja sentähden ne tekevät sangen pahoin, vieläpä suuren
vääryydenkin, jotka saattavat jonkun kunniallisen ja hyvämaineisen miehen tahi
naisen julkiseen huutoon ja pahaan maineeseen, ja pakottavat hänet laillisella
valallansa puhdistautumaan, saadakseen siten sakkorahaa, vaikka heillä ei ole
mitään syytä häntä näin soimata. Sellaiset tuomarit tekevät vastoin virkaansa
ja tehtäväänsä. Sillä tuomarin virka on sellainen, että hänen aina pitää olla
alttiimpi auttamaan kuin sortamaan, suojella toisen kunniaa ja hyvää mainetta,
eikä turmella sitä, ellei asia ole perusteilla ja todistuksilla niin julkiseksi
tullut, ettei mikään suojeleminen voi auttaa. Ja sentähden se on kirottu asia,
jonka Jumala on kovasti rankaiseva, kun niin etsitään sakkorahaa, että
kunniallisen miehen hyvä maine, arvo ja kunnia siten tulevat turmelluiksi. Ja
sellaista ei hyväksy Ruotsin laki, joka ei salli, että ollaan pikaisia uskomaan
sitä, mikä koskee toisen kunniaa ja arvoa tahi henkeä, ellei siihen ole kuuden
miehen todistusta. Josta selvästi havaitaan, ettei laki tahdo uskottavaksi
jokaista tyhjää huhua, joka nostetaan; sentähden se siihen niin monta
todistajaa määrää.
27. Se on julkinen vääryys ja voipi paljon pahaa vaikuttaa, kun tuomari tyhjän
puheen ja huhun tähden saattaa tahi pakottaa jonkun valallansa puhdistautumaan,
ellei siihen ole muuta aihetta; sillä vihamies saattaa pian, kateudesta ja
ilkeydestä, panna toisesta pahan huhun liikkeelle. Ilmeisesti ja
silminnähtävästi myöskin havaitaan, kuinka usein moni väärä huhu tulee
liikkeelle ja leviää lavealle. Jos ne heti valalle vaadittaisiin, joista
sellainen huhu nostetaan, niin tehtäisiin heille suuri vääryys; ennemmin olisi
huhun nostajaa syytettävä ja vaadittava sitä todeksi näyttämään.
28. Tuomarin ei pidä helposti eikä ilman pakkoa laskea ketään puhdistusvalalle,
vaan koettakoon muilla neuvoin sovittaa riidassa olevat. Sillä on peljättävä,
että missä usein vannotaan, siellä vääriäkin valoja usein tehdään, jota
tuomarin tulee estää, varsinkin täällä Ruotsissa, jossa ollaan sangen
taipuvaisia vannomaan.
29. Jos kantajalla ei ole kanteeseensa mitään perusteita tahi todistuksia eikä
aiheitakaan, niin on vastaajan kieltäminen yhtä hyvä kuin kantajan kantaminen,
ja valalle älköön vaadittako. Mutta jos kantajalla on jokin peruste, todistus
tahi aihe taikka yksi todistaja puolellansa, niin on hänen kanteellansa
suurempi voima kuin vastaajan kieltämisellä, ja silloin hän saapi hänet valalle.
Ellei niin ole, tehdään vastaajalle vääryyttä, jos hänet valalle velvoitetaan;
sillä hänen ei ole pakko heti valallansa puhdistautua, kun häntä jostakin
syytetään tahi soimataan, ellei kantajalla ole puolellansa puolta todistusta,
jolloin hän saapi hänet valalle. Mutta jos kantajalla on täysi todistus ja
peruste siihen, josta hän vastaajaa syyttää, niin vastaaja ei joudu valalle;
sillä vastoin selviä perusteita ja todistuksia älköön ketään valalle laskettako,
vaan tuomittakoon asiaan syypääksi. Mutta siitä, mistä häntä puolilla
todistuksilla syytetään, hän saapi valallansa puhdistautua.
30. Jos kantajalla ei ole kanteeseensa muuta perustetta kuin se, että hän
tahtoo valallansa vahvistaa olevansa oikeassa, niin sellaisella valalla hän ei
saa vastaajaa valalle; sillä valaa älköön tehtäkö vastoin toisten valaa; eikä
vala (koska se tässä on puheena) saa olla kantajan puolella, vaan vastaajan.
Valalla saapi vastata, mutta ei kantaa; älköönkä kukaan vannoko itsellensä
rahaa.
31. Jos jotakuta syytetään jostakin valtiorikoksesta tahi muusta törkeästä
rikoksesta, joka koskee henkeä tahi kunniaa ja arvoa, ja sellaista todistusta
ei ole, että hänet voidaan syypääksi tuomita, eikä hän itse voi valallaan
puhdistautua, niin lakikirja määrää asetettavaksi kaksitoistamiehisen
lautakunnan; jos he hänet vapauttavat, olkoon hän vapaa, jos tuomitsevat
syypääksi, olkoon syypää. Mutta välistä on asia niin epäselvä, että lautakunta
sanoo, ettei se saata vapauttaa eikä syypääksi tuomita, ja asia ei siis tule
entistä edemmäksi. Vaan se ei ole oikein sanottu, sillä jos he eivät saata
häntä syypääksi tuomita, niin on hän kyllä vapaaksi sanottu ja irti päästettävä,
koska se, jota ei voida syypääksi tuomita, on oleva vapaa. Ja mikä oikeus se
olisi, jos kidutettaisiin ja vaivattaisiin sitä, jota vastaan ei voida mitään
todeksi näyttää. Aina oltakoon myöskin taipuvaisemmat auttamaan kuin sortamaan.
Kaikessa oikeudenkäymisessä on siis yleisenä ohjeena pidettävä, että jos asiat
ovat niin hämärät, että totuutta ei voida saada ilmi, niin on syytetty
päästettävä irti, vaikka hän olisikin rikkonut; sillä on parempi päästää
syyllinen irti kuin syytöntä kiduttaa ja vaivata. Tuomari älköön vaivatko
ketään, ellei hänellä ole julkisia perusteita ja todistuksia puolellansa; jos
hän toisin tekee, niin se on väkivaltaa ja vääryyttä; ja siitä hänelle ei hyvä
tule.
32. Koska meidän kansa täällä Ruotsin valtakunnassa on sangen taipuvainen valaa
tekemään, niin olisi kohtuullista, että tuomari kysyisi valamiehiltä, mihin
syihin he valansa perustavat ja ovatko he itse olleet läsnä ja tietävätkö hänet
syyttömäksi, vai onko heillä muita aiheita, jotka he voivat valallansa
vahvistaa; ja tuomari älköön suinkaan olko pikainen sallimaan jonkun tulla
esiin vannomaan, ellei ensin ole tutkinut hänen olevan sellaisen, että hänet on
valalle laskettava.
33. Jos vastaajalla on kelvollisia todisteita tahi todistajia puolellansa,
joilla hän voi kumota syyttäjän kanteen, niin on väärin lisäksi vaatia häntä
puhdistusvalalle; sillä hänen pitää saada todistajat ja todisteet hyväksensä,
jos ne ovat kelvolliset ja tuomari voi ne hyväksyä. Mutta jos perusteet eivät
riitä, vaaditaan hänet valalle. Joka ei voi itseänsä puolustaa perusteilla ja
todistajilla, puolustakoon itsensä laillisella valalla.
34. Jotka puhdistusvalan toisen puolesta tekevät, heidän tapansa on vannoa
tällä tahi muulla samanlaatuisella tavalla: niin totta Jumala minua auttakoon,
kuin hänen valansa on oikea, eikä väärä. Sellainen vala on vaarallinen, ellei
paremmin tunneta asiaa; ja peljättävä on, että monta väärää valaa tehdään,
joilla Jumalaa suuresti vihoitetaan, jota tuomarin pitää estää. Sentähden
pitäisi valantekijäin vannoa tällä tahi muulla samanlaatuisella tavalla: niin
totta Jumala minua auttakoon, kuin minä, niiden syiden ja aiheiden perusteella,
jotka minä tässä asiassa tiedän, ja sen perustelun nojalla, jota minä tämän
ihmisen kanssa olen pitänyt, uskon hänen valansa oikeaksi, enkä vääräksi. Ja
niin saattaisivat valantekijät vannoa oikein eikä väärin, vaikka syytetty itse
olisikin väärin vannonut; ja niin on parempi, että Jumalan viha tulee siten
vähemmäksi, että yksi on väärin vannonut, kuin että moni vannoisi väärin. Koska
siis kuusi tahi kaksitoista enemmän tahi vähemmän rehellistä ja luotettavaa
miestä on vannonut uskovansa syytetyn olevan syyttömän, niin tuomitkoon tuomari
sellaisen rehellisten miesten uskon nojalla hänet vapaaksi, joten tuomio
perustuu sen omaan valaan, joka puhdistusvalan tekee, ja niiden uskoon, jotka
hänen kanssansa vannovat, ja siinä olkoon tuomarille täysi syy ja perustus
tuomita hänet vapaaksi. Ja jos tällaisessa tilassa tehdään väärä vala, niin ei
kukaan tule valapatoksi, vaan ainoastaan se, joka oli rikokseen syypää, ellei
voida todeksi näyttää, että joku hänen valakumppaneistansa tiesi hänet
syypääksi, jolloin hänkin (jos niin on) on valapatto ja rangaistava.
35. Jokaisella tuomiolla pitää olla selvät perusteet ja todistukset tukena,
sillä tuomari älköön mitään tuomitko muutoin kuin perusteiden ja todistusten
mukaan. Jos kantaja ei voi mitään todeksi näyttää, niin on vastaaja vapaa;
sillä kantajalla pitää olla kanteeseensa perusteita ja todistuksia.
Tekoja ei pidä aina tuomita niinkuin ne tehdyt ja tapahtuneet ovat, vaan on
katsottava, missä aikomuksessa ja mielessä ne on tehty. Tekoa tuomitessa on
tekijän aikomusta katsottava, onko se tehty vakain tuumin, vai ei. Ja sentähden
ei aina voida sitä varkauteen syypääksi tuomita, joka toiselta jotakin salaa
ottaa, sillä saattaa tapahtua, että hän on ottanut epähuomiosta ja luullut
omakseen sitä, mikä ei hänen omaansa ollutkaan, tai muuta sellaista; taikka
että joku varastaa ilkivaltaisuuden ja toinen oikean köyhyyden tähden. Ei
ketään saada varkauteen syypääksi, ellei hän tieten taiten ole salaa toiselta
ottanut hänen omaansa. Niin on kaikissa muissakin asioissa, että on enemmän
katsottava aikomusta ja mieltä kuin itse tekoa.
36. Koska täällä Ruotsin valtakunnassa usein tapahtuu, että kahden riidellessä
ja toruessa toinen sanoo toista varkaaksi tahi muuksi sellaiseksi, ja siksi
että se, jota siksi sanotaan, haastattaa soimaajan käräjiin tahi Oikeuteen,
sanoen soimaajan väittäneen hänen varastaneen tahi tehneen muuta sellaista ja
tahtovan häntä siten vahinkoon, että hän joko kärsisi saman rangaistuksen tahi
menettäisi kunniansa, niin pitää tuomarin menetellä taitavasti ja tehdä erotus
soimaussanan ja täyden herjauksen välillä; on aivan toista, kun vihoissaan ja
pikaisuudessa sanoo jotakuta varkaaksi tai muuksi sellaiseksi, ja toista, kun
pahansuonnista vakain tuumin koettaa laissa häntä siihen syypääksi todistaa.
Koska rikos ei ole yhtäläinen, niin älköön rangaistuskaan olko yhtäläinen.
Tuomarin on myös tarkoin tutkittava, onko se herjaussanaksi katsottava vai ei,
niinkuin siitä lakikirjassa puhutaan.
37. Tuomari älköön salliko mitään sopimattomia todistuksia, sillä niissä
tehdään usein väärät valat, ja tutkikoon, ovatko ne puolustavia todistajia vai
vihamiehiä, taikka onko heillä sellaisia todistuksia tahi perusteita, kuin olla
pitää, taikka ovatko he valapattoja tahi kunniansa menettäneitä, taikka onko
todistaja niin tunnettu, että joku tietää hänen uskottavaksi, vai eikö; jos
sellaisia vikoja on, ei todistusta katsota kelvolliseksi. Älköön myös kukaan
todistako omassa asiassansa, ellei hän todista itseänsä vastaan, sillä silloin
se on tunnustettu asia.
38. Älköön ketään tuomittako sellaisen tunnustuksen nojalla, jonka hän on
kidutettu ja kiusattu tekemään, sillä sellaiset tunnustukset ovat tavallisesti
väärät, ja usein tapahtuu, että moni kidutuksen tähden, jota kärsii, tunnustaa
sen, mikä ei koskaan ole totta ollut eikä tapahtunut; ellei niin ole, että
sellaisesta tunnustuksesta havaitaan ne perusteet, joiden mukaan kyllä sopii
tuomita. Ja siihen tarvitaan suuri taito, miten sellaista kiduttamista ja
vaivaamista on käytettävä, ettei tuiki syytöntä kidutettaisi ja vaivattaisi; ja
on ilmeistä väkivaltaa, kun piinapenkeillä ja muilla sellaisilla
kidutusneuvoilla kiusataan, ja parempi olisi jättää ne pois, koska niillä niin
usein vääryyttä tehdään. Sitä ei siis saa tapahtua, paitsi valtiorikoksissa ja
tappoasioissa; ja sentähden useat voudit tekevät väärin, kun niin
taitamattomasti pakottavat niitä tunnustamaan, jotka he ovat kiinniottaneet, ja
heti saman tunnustuksen jälkeen, olipa se oikea tahi väärä, toimittavat heidät
rangaistaviksi sen mukaan joko ruumiin tahi rahan puolesta, sanoen heidän
tunnustaneen tekonsa, vaikka he sittemmin kidutuksesta päästyänsä sen kieltävät.
Kun sellaista tapahtuu, niin se tapahtuu enimmiten rahan tähden ja on ilmeistä
väkivaltaa ja vääryyttä, jota herrain ei pitäisi sallia.
39. Monella on myös se käsitys, että kun hänen tuomionsa kumotaan, se loukkaa
hänen kunniaansa, ja siitä johtuu usein, että moni, puolustaen tuomiotansa,
sanoo tahtovansa puolustaa kunniaansa; mutta sellainen puhe tulee
ymmärtämättömyydestä. Kun tuomari tuomitsee parhaan ymmärryksensä ja hänelle
esiintuotujen perusteiden mukaan, niin hän on syytön. Jos asia sitten tulee
ymmärtäväisemmän tuomittavaksi ja parempia todisteita tuodaan esiin ja jos
sitten toisin tuomitaan, niin hän sen kyllä voinee kärsiä, eikä se ole hänelle
häpeäksi. Mutta jos hänen havaitaan lahjain ja antimien, puolenpidon tahi
ystävyyden tähden julistaneen väärän tuomion, niin vähän on hänen kunniansa
siitä hyötynyt. Jos jokin epäiltävä asia tulee esiin, josta ei kaupunki- eikä
maalaissa ole mitään kirjoitettu, eikä myöskään maantapaa ole, jonka mukaan
sopisi tuomita, niin etsittäköön taitavain miesten neuvoja, ja tuomittakoon
parhaan ymmärryksen ja omantunnon mukaan, jotta asia tulisi ratkaistuksi, sillä
tuomarinvirka on asetettu riitojen ratkaisemista varten.
40. Jos asia on hämärä, niin pitää olla taipuvampi auttamaan syytettyä kuin
syyttäjää; vaaran kärsijä saakoon hyödyn, ja hyödyn saaja kärsiköön vaaran.
41. Kaikissa asioissa pitää tuomarin ensin tietää, mikä nimi asialle on
annettava, onko se rauhavalanrikos, varkaus, tahallinen tahi tapaturmainen
haavoitus tahi miksi muuksi sitä katsottaneen, mikä tehty on, ja sitten
tuomittakoon sen mukaan kuin asia on tapahtunut.
42. Joka ei pysy laintekijän ajatuksessa, hän vääntää lakia, ja se on vastoin
neuvonantajain valaa, jossa luvataan olla lakia väärentelemättä. Ei kukaan voi
antaa toiselle suurempaa oikeutta, kuin hänellä itsellänsä on; ja siis ei lapsi
voi periä suurempaa oikeutta kuin vanhemmilla oli, eikä kukaan saata antaa
toiselle suurempaa valtuutta kuin hänellä itsellänsä on.
43. Ja tämä olkoon nyt sanottu tuomareille vähäiseksi ohjaukseksi, ja
myönnettäneen kyllä todeksi, että kun näitä ohjeita noudatetaan, niinkuin
oikeutta myöten on tehtävä, niin sakkorahat vähenevät ja Jumalan viha myös
vähenee, ja oikeus ja kohtuus yhteisessä kansassa enenee, ja se onkin tärkeämpi.

Ei väärä sakko yhtäkään tee herraa rikkahaksi, Mut laki sekä oikeus on Herran
kunniaksi.
_________________
Errare humanum est

[Paavo]

Ohittiko jo Kaken pisimmän viestin.

[App]

ehe ei noita sun copy-pasteja jaksa aina lukea.

[Mika82]

Jos joku jaksaa lukea tuon viestin alusta loppuun asti niin ilmoittautukoot.

[Solifer]

Valitettavasti fakta-argumentit eivät pure täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella luotuun virkamiehen mielipiteeseen.

Voidaan vaan kuvitella mikä haloo tulee seuraavaksi FN 5.7mm pistooleista. Millään aselain tekstillä niitä ei voi kieltää suoraan mutta seuraavat argumentit tulemme kuulemaan:

Kokovaippaluotiset patruunat on suunniteltu lävistämään kevyet suojaliivit. Niitä ei siksi saa myydä muuta kuin Erva-luvilla. Siitä voidaan riidellä koskeeko kielto myös lyijysydämisellä kokovaippaluodilla ladattu patruunaa. Virkamiehen mielestä koskee, aselain lukijan mielestä ei koske. Arvatkaa kumpi mielipide voittaa.

Reikäpäisellä luodilla ladatut patruunat ovat lyhyissä käsiaseissa aina Ervoja. Niihin taas ei tulla myöntämään lupia.

-> FN 5.7 ja HK:n 4.7mm patruunaa ampuvat pistoolit voidaan kieltää koska kaikki A-tarvikkeet niihin on kiellettyjä tai ainakin "ne pitäisi kieltää." Sillä että kaupasta saatava 9mm FMJ KP-lataus pistoolista ammuttuna läpäisee samat kevytliivit lähietäisyyksiltä ei anneta häiritä muutoin loogista kieltopolitiikkaa jolla sallitaan 9mm pistoolit ja kielletään 5.7mm pistoolit. Samalla logiikalla sallitaan 7.62X39 ja 5.56X45 kaliperiset karbiinit ja kielletään 9X19 karbiinit.

Varmuuden vuoksi 5.6mm eli .22Lr-pistoolit saavat Iltapäivälehdistössä saman "cop killer"-statuksen olleen vieläkin hirvittävämpiä aseita koska ne voi helposti vaimentaa.

Sitten seuraavassa Iltalehdessä on Matin vankilaloman sekoiluista 6 aukeaman juttu värikuvin ja voidaan taas alkaa keskittyä oleellisiin asioihin

[E_h_e]

44 § Hankittavaa ampuma-asetta ja aseen osaa koskevat edellytykset

Uusi Ampuma-aselaki perusteluineen 1998, sivut 129-132, sieltä löytyvät tarvittaessa lupaviranomaisen perustelut ennustamallesi linjaukselle.

Aselain lukijan olisi syytä tulkinta erimielisyyksien syntyessä tutkia ampuma-aselain perusteluja. Niitä tutkivat tarvittaessa myös hallinto-oikeudet ja Korkein Hallinto-oikeus, jos joku hylätyn ampuma-aselupahakemuksensa sinne valittamalla vie.
_________________
Errare humanum est

[Solifer]

:Varmuuden vuoksi 5.6mm eli .22Lr-pistoolit saavat Iltapäivälehdistössä saman "cop killer"-statuksen olleen vieläkin hirvittävämpiä aseita koska ne voi helposti vaimentaa.

:Sitten seuraavassa Iltalehdessä on Matin vankilaloman sekoiluista 6 aukeaman juttu värikuvin ja voidaan taas alkaa keskittyä oleellisiin asioihin

No Matti pääsi ehdonalaiseen ja sitä lystiä kesti peräti 103,5h lehtitietojen mukaan. Sitten pääsi jo lepäämään laitokselle.'

Äänenvaimentimista ei ole vähään aikaan ole ollut muuta juttua kuin että Bomber-kuskien äänenvaimentimien poistoista on jaeltu sakkoja.

Ehkäpä kivääreihin pitäisi määrätä vaimentimet pakollisiksi.

[finlander]

Pitäisi varmaan taas kirjoittaa jonnekin muualle, mutta koettakaa kestää linjasta lipsuminen.

Kuinkahan yleisiä ajatukset tyyliin "Ei kukaan tervejärkinen halua aseita omistaa" aseharrastusta yleisesti tuntemattomien kansalaisten keskuudessa ovat? No, tämä tuli mieleen kun suomi24:sta selailin, ja tiedä sitten sen keskustelun laadusta, mutta kuitenkin ilmeisesti näinkin ajattelevia on. Ja olihan siellä näitä jotka haluaa kannabiksen laillistamista ja aselupien saannin kiristymistä.

Edit: Tiedättekö miksi amerikkalaisen Brady Campaignin mukaan pistoolikahvalla varustetut aseet pitäisi kieltää? "Pistoolikahvan tarkoituksena on helpottaa aseella ampumista ammuettaessa lonkalta ja ammuettaessa yhdellä kädellä". Sepä onkin mainio peruste kieltää ne, vaikka toki asia noinkin ehkä on.

Toinen mainio on tämä: "Aseet joissa on äänenvaimenninkierteellä varustettu piippu tulisi kieltää, koska vain salamurhaajat tarvitsevat vaimentimia, kunniallisella urheiluampujalla ei ole mitään käyttöä vaimentimelle.".