Lyly Rajalan/Petri Salon kirjallinen kysymys....

[admin]

.... asealan uudesta valvontamaksusta ja ministeri Kari Rajamäen vastaus siihen.

KK 53/2005 vp - Lyly Rajala /kok ym.

KIRJALLINEN KYSYMYS 53/2005 vp

Asealan uusi valvontamaksu
Eduskunnan puhemiehelle

Sisäasiainministeriön poliisiosaston arpajais- ja asehallintoyksikkö lähetti asealan liikkeenharjoittajille 11.1.2005 päivätyn kirjeen "Asealan elinkeinoharjoittajia koskeva valvontamaksu ja lupamaksujen muutokset". Em. yksikkö on koottu entisen teknisen tarkastuskeskuksen raunioille.

Nyt sisäasiainministeriö on antanut oikeuden tälle perustetulle yksikölle periä valvontamaksua asealan liikkeenharjoittajille 1.1.2005 lähtien suoritettavista poliisiviranomaisen vuosittaisista asekirjanpidon, myymälän ja varaston tarkastuksista. Valvontamaksu koskee myös asekorjaamo- ja -pajayrittäjiä. Ministeriön kirjelmän mukaan asealan yrittäjät ovat velvollisia korvaamaan poliisiviranomaisen tarkastuksista aiheutuvat kulut, jotka perustuvat tähän uuteen asetukseen (1254/2004).

Näitä tarkastuksia suorittaa poliisihenkilö, joka on kyennyt suoriutumaan näistä vähäisistä tarkastustehtävistä muiden töidensä ohella, yleensä alkuvuodesta. Mainittakoon, että esimerkiksi terveystarkastajan ja paloviranomaisten tarkastuskäynnit ovat ilmaisia.

Pahimmissa tapauksissa tarkastusmaksut nousevat jopa tuhanteen euroon. Tämä valvontamaksu on niin korkea, että tulevaisuudessa se voi koitua monen pienen asealan yrityksen yritystoiminnan loppumiseen. Aikaisemmin lääninhallitukset paikallispoliisin voimin kykenivät tarkastamaan asealan yrittäjien asekirjanpidot maksutta normaalissa järjestyksessä ja normaaliin tapaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten tämä asealan tarkastustoimi on yhtäkkiä tullut maksulliseksi, onko asehallintoyksikön perustaminen ollut tarpeellista ja mitä hyötyä siitä on ollut ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä pienten asealan yritysten aseman turvaamiseksi?

Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2005
Lyly Rajala /kok
Petri Salo /kok



Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lyly Rajalan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 53/2005 vp:

"Miten tämä asealan tarkastustoimi on yhtäkkiä tullut maksulliseksi,
onko asehallintoyksikön perustaminen ollut tarpeellista ja mitä hyötyä siitä on ollut ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä pienten asealan yritysten aseman turvaamiseksi?"

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sisäasiainministeriön 21.12.2004 antamaan maksuasetukseen (1254/ 2004) sisältyy säännökset poliisin erityislainsäädännön perusteella suorittamasta elinkeinovalvonnasta aiheutuvien kustannusten perimisestä valvonnan kohteilta. Valvonnan maksullisuus perustuu ensisijaisesti valtion maksuperustelain (150/1992) 4 §:n 1 momentin 5 kohtaan. Sen mukaan viranomaisen harjoittaman muun toiminnan (kuten valvonta- ja tarkastustoiminta) tulee olla maksullista, jos toiminta on seurausta vastaanottajan toimenpiteistä, eikä maksuttomuudelle ole perusteltua syytä. Suoritteen tulee olla edellä mainitun lain 4 §:n 2 momentin mukaan maksullinen etenkin silloin, kun sen tuottaminen liittyy vastaanottajan taloudelliseen toimintaan. Se, että valvontamaksua ei ole aikaisemmin ase-elinkeinonharjoittajilta peritty, on ollut poikkeuksellista, koska useat muut vastaavanlaisia valvontatehtäviä suorittavat viranomaiset ovat perineet valvonnasta aiheutuneet kustannukset valvonnan kohteilta. Poliisin maksupolitiikkatyöryhmä on raportissaan (poliisin ylijohdon julkaisusarja 3/2004) ehdottanut valvonta-, tarkastus- tai muista vastaavista suoritteista aiheutuneiden kustannusten perimistä toiminnan kohteilta.

Valvonnasta aiheutuvina kustannuksina on valvontamaksua määriteltäessä pidetty toiminnasta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Poliisilaitokset suorittavat valvontaa muun muassa ampuma-aselain 116 §:n perusteella omien kihlakuntiensa alueella vuositarkastuksissa. Arpajais- ja asehallintoyksikkö valvoo, kehittää ja ohjaa poliisilaitosten suorittamaa tarkastustoimintaa. Valvonnan kehittäminen tapahtuu yhteistyössä poliisilaitosten kanssa. Valvonnasta aiheutuvia kustannuksia ovat sekä poliisilaitosten että arpajais- ja asehallintoyksikön valvonnasta aiheutuvat henkilöstökustannukset sekä valvonnan kehittämisestä ja ohjauksesta aiheutuvat kustannukset.

Valvontamaksujen määrittelyssä on valvontatoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi otettu huomioon kustannusvastaavuuden ohella myös se, että maksun suuruus olisi kohtuullinen elinkeinonharjoittajan toiminnan laajuuteen verrattuna.

Valvontamaksun suuruus on porrastettu asealan elinkeinonharjoittajan
toimintojen mukaan niin, että jos elinkeinonharjoittaja harjoittaa useampaa toimintaa, otetaan maksun määräytymisen pohjaksi kallein toiminto ja muista toiminnoista lisätään aina puolet maksusta. Pelkästään patruunakauppaa harjoittavan elinkeinonharjoittajan on maksettava puolet (80 euroa) kaupan harjoittamisen maksusta (160 euroa). Korjaus- ja muuntamistoimintaa harjoittavalta ei peritä erikseen maksua tuosta toiminnasta, jos yritys harjoittaa myös kaupallista ampuma-aseiden, aseen osien tai patruunoiden valmistamista samassa toimipaikassa. Valvontamaksun suuruus on silloin kun yrittäjä harjoittaa kaikkia asealan elinkeinotoimintoja (kauppa, valmistaminen, korjaus ja muuntaminen, ampumaradan pitäminen, käyttöön kouluttaminen) yhdessä
toimipaikassa 320 euroa.

Arpajais- ja asehallintoyksikkö aloitti toimintansa vuonna 2002. Yksikölle
keskitettiin sisäasiainministeriölle kuuluvat ampuma-aseiden kaupallista
tuontia, vientiä, kauttakuljetusta ja siirtoa Suomesta ja Suomeen koskevat luvat, lääninhallituksille kuuluneet asealan elinkeinoluvat, hyväksynnät vastuuhenkilöiksi, hyväksynnät asekeräilijöiksi sekä erityisen vaarallisen ampuma-aseen hankkimisluvat. Yksikkö toimii myös ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden tarkastuksesta annetussa asetuksessa (656/1982) tarkoitettuna tarkastuslaitoksena. Yksikölle on myös siirretty valtiolle tuomittujen ja luovutettujen aseiden hallinnointi ja käsittely sekä omistajan lukuun myytävien aseiden myynti vuoden 2004 alusta. Tämänhetkisten tietojen mukaan vuoden 2004 aikana on poliisin haltuun luovutettu noin 8500 luvatonta ampuma-asetta sekä räjähteitä noin 70000 kappaletta (n. 4900 kg).

Arpajais- ja asehallintoyksikkö toimii aseasioissa poliisilaitoksia ohjaavana viranomaisena ja toimii yhteistyössä muun muassa puolustus- ja ulkoministeriöiden kanssa. Yksikön tavoitteena on muun muassa toimia poliisin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2005-2009 tavoitteeksi asetetun hallussapitolupien lupakäytäntöjen yhtenäistämiseksi niin, että poliisilaitokset noudattaisivat keskenään samanlaisissa asioissa samanlaista käytäntöä ja että ampuma-aselain soveltaminen olisi yhdenmukaista. Yksikön toimivaltaan kuuluvissa valvonta- ja lupa-asioissa noudatetaan jo nyt yhdenmukaisia ratkaisulinjoja keskenään samanlaisissa asioissa ja kohdellaan
luvanhakijoita ja luvanhaltijoita ja muita asiakkaita tasapuolisesti.

Arpajais- ja asehallintoyksikön organisatorinen asema tarkastellaan
rahankeräyslain valmistelun ja toisaalta poliisin tekniikkakeskuksen
alueellistamiseen liittyvän täytäntöönpanon yhteydessä.

Yksikön suorittaman valvontatoiminnan yhteydessä on havaittu, etteivät useat poliisilaitokset ole suorittaneet aseliikkeiden vuosittaisia tarkastuksia säännöllisesti eivätkä luvanhaltijat ole ilmoittaneet toiminnan
harjoittamisessa tapahtuneista muutoksista lupaviranomaiselle. Arpajais- ja asehallintoyksikön suorittamassa aseliikkeiden valvonnassa on tullut ilmi paljon valvonnan puutteellisuuden aiheuttamia epäselvyyksiä ja myös ampuma-aselain vastaista toimintaa.

Yksikkö on järjestänyt vuosittain neljä ase-elinkeinonharjoittajan
vastuuhenkilön koetta. Kokeen suorittaminen on eräs edellytys vastuuhenkilön hyväksymiselle. Näin uusien elinkeinonharjoittajien vastuuhenkilöiden ammattitieto on kasvanut ja elinkeinotoiminnan asianmukaiselle hoitamiselle on paremmat edellytykset kuin aikaisemmin.

Yksikön tavoitteena on lisätä aseturvallisuutta valtakunnassa toimimalla
yhteistyössä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Asealan
elinkeinonharjoittajille, uusien lupien hakijoille ja sidosryhmille annetaan
ohjausta ja neuvontaa elinkeinonharjoittamiseen ja muihin yksikön toimivaltaan liittyvissä asioissa, jotta asealan elinkeinotoiminnan harjoittamisen yleiset ja erityiset edellytykset paranevat sekä yleinen järjestys ja turvallisuus säilyvät.

Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2005

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki