Pankkihirvet

[hylsy]

Näissä niinsanotuissa pankkihirvissä käytetään käsittääkseni kahta eri tapaa
niiden anomisessa eri rhy:issä. semmoiseen tulokseen olen tullut kun olen
metsästäjien kanssa keskustellut.
tapa 1 Anotaan se määrä mikä on laskennallisesti oikein jäävästä kannasta
ja siirretään pankkiin esim.20 prosenttia siltävaralta että kanta ei olekkaan
niin suuri.
tapa 2 Anotaan 20 Prosenttia enemmän kun on laskennallisesti oiken jäävästä kannasta. ja käytetään luvat jos näyttää että kanta kestää ja hirviä on oletettua enemmän.

Minun mielestäni tapa 2 on tämän pankki käytännön idea.
Tällä saadaan joustoa lupakäytäntöön.
_________________
Aina on, joskus ei.

[kova metsämies]

ensi syksynä tulee kyllä älyttömästi lupia ensin annetaan määrätty määrä lupia ne jos saadaan sata prosenttisesti nii annetaan toinen samalainen määrä niin että kaato prosentti jää 85.. Sitä seuraavana syksynä ei sitten ainakaan tule olemaan montaa lupaa jos ensi syksynä tuollalailla tapetaan

[hylsy]

Tämä ei näköjään kiinnosta .hirvimiehiä. ainoastaan viranomaisia . esimerkiksi valtiontaloudentarkastus virastoa
_________________
Aina on, joskus ei.

[V_P_K]

Kiinnostaa, itse epäilen koko pankin toimivuutta. Vrt. esim. kommunismiin: hyvä juttu paperilla, mutta toteutuminen mahdotonta. Toimiva pankki vaatisi hirvenmetsästäjiltä kateuden ja ahneuden unohtamista - lienee haavekuva.

[Kiul]

Itse hieman yhdistelisin tapoja.

Anotaan 10% yli laskennallisesta määrästä. Jaetaan seurueille 90% laskennallisen määrän luvista ja käytetään erotusta, ~20%, pankkina.

Olisi vähän varautumista myös 'ylisuuria' lupamääriä vastaan ja toisaalta joustoa antaa enemmän lupia sinne missä on tarvetta. Vaatii tietysti luvanhakijoiden yhteispeliä ja selviä sääntöjä yhteisluvan osakkaiden kesken. RHY:n kanssa on tietysti oltava asiasta 'yhteisymmärrys', jotta lausunto piirille tukee toimintaa.

[Hirvikoiramies]

[kova metsämies]

Näinhän se oli meilläkiin 2 viikonloppua meni kun ammuttiin varsinaiset hirvet sitten ooteltiin pankkihirviä kuukausi..

[Artsi]

Meillä haettiin yhteisluvalla naapuriseuran kanssa luvat joista 40 oli normaaleja hirvilupia ja 20 pankkilupia jotka sovittiin käytettäväksi kunhan normaalit luvat on ensin käytetty. Kun pari lupaa oli enää jäljellä sovittiin käytettäväksi pankkiluvista yksi per seura sillä elikoita ei metsissä enää paljoa juoksennellut.

[JSL]

Meillä oli yhteislupa alueella pankki käytössä ja pankissa 15 lupaa. Muuten hyvä idea, mut ei toiminu. Hirvitiheys oli jo varsinaisten lupien jälkeen tavoite tasolla n.2 hirveä/1000ha. Eli mun mielestä jahti olis pitäny lopettaa siihen. Meillä on porukassa monta metsän omistajaa jotka vaati että kaikki luvat on käytettävä. No sittenpä ammuttiin loputkin hirvet pois. Lähes kaikki yksinäisiä lehmiä, ku muuta ei ollu. Tosin yks pankkilupa jäi käyttämättä ku loppu toi metsästys aika kesken. Metsän omistaja hirvestäjät perusteli kaikkien hirvien ampumista sillä, että on kuulema noloa jos ei käytetä kaikkia lupia.

[eräweikko]

Meitin yhteisluvassa pankki on ollut käytössä muutaman vuoden. Toimii.
Pankin suuruus on 20 %.
Homma menee näin: yhteisluvan vetäjä kyselee seuroilta kuinka paljon ne haluavat pyyntilupia. Kun määrä on selvillä, lupapomo lisää siihen tuon 20 prossaa.
Pankista kukin seura saa nostaa sitten kun ilmoitettu lupamäärä on ammuttu.
Viime syksynä ei päästy 100 % lupien käyttöasteeseen, mutta se ei saa olla itsetarkoituskaan. Pääperiaate on se, että lupia on käytössä riittävästi.

[hylsy]

Samansuuntaisa havaintoja itsekkin tehnyt. Joissain päin toimii aika hyvin.
Hirvimiehillä vain pitää olla itsekuria, ettei ammuta liikaa, vaan lopetetaan silloin kun ollaan tavoitekannassa. Ja seuranta pitäisi olla useamman seuran
alueelta, ainakin kolmen tai neljän.Ja nämä sopisivat keskenään pankinkäytöstä.Vaikka puhelimilla sen suurempia taukoja pitämättä
ongelmana on tietysti nämä talvehtimisalueet, mutta niistäkin voitaisiin varmasti sopia.
_________________
Aina on, joskus ei.

[eräweikko]

Vaan kuinkas niistä talvehtimisalueista sovitaan? Jahtikauden alussa hirviä ei ole juuri ollenkaan. sitten rupeaa tulemaan ja tulee vielä 15.12. jälkeenkin. Tämä taitaa olla se vaikein asia koko hirvipolitiikassa.
Täälläpäin tiedetään suunnilleen, mistä hirvet tulevat. Ne tulevat jopa parin pitäjän takaa.
Tarkempi tieto pitäisi olla, jotta osattaisiin täsmätorjua vahinkoja. Ei taida olla edes mahdollista.
Pääperiaatteena voitaneen pitää hirvikannan yleistä alentamista ensin alle neljän/1000 ha, sitten siitä vielä esim. kolmeen/1000 ha. Silloinkin vielä talvehtimisalueilla vahinkoja syntyy.

[V_P_K]

Entäs talvehtimisalueiden maanomistajien kohtalo? Pitääkö vain vuodesta toiseen tyytyä kohtaloonsa ja antaa taimikkonsa hirvien appeeksi? Jos taas poistettaisiin talvehtimistihentymät, nousisiko älämölö pienentyneen syys/kesäkannan alueella olevien hirvenoyytäjien taholta?
Oma mielipiteeeni on että verotusta pitäisi suunnitella talvehtimisalueiden talvikannan mukaan, eli pankki käytettäsiin hirvien siirryttyä talvialueille.

[hylsy]

[Paavo]

Varmasti nousisi aluksi aika älämölö, jos talvehtimis alueilla ammutaisiin runsaasti hirviä, voisi jopa käydä niin ettei kesälaitumilla ammuttaisi oleenkaan hirviä. Kuitenkin hirvet oppivat käyttämään talvehtimisalueita, koska se on niille edullista. toistuva metsästys siellä vähentäisi vaeltavia hirviä, joten ajan oloon voitaisiin kantaa lisätä ilman merkittäviä vahinkoja.