Kettusaaliskuvia

[iisakk1]

Muutamia kuvia kettusavotan turkisosastolta
http://kettusavotta.1g.fi/kuvat/Turkismehtyy/

by: www.peikkoperala.com

[VeturiVille66]

_________________
Pumppaaminen on kivaa.
Asuuhan ne ihmiset iglussakin.
Muija on ihan peräänkatottava...

[iisakk1]

Kiitos. positiivista palautetta on aina mukava saada (ja negatiivistakin kun se annetaan rakentavasti )

Tuonneppa galleriaan sitä kuvamateriaalia kaveripiirimme, eli kettusavotan, jahtiloista lisätään, eri aihealueittain. Nyt metsästyskuva puolella on tietenkin hiljaista, mutta eiköhän tuota syksyllä ala taas uutta kuvamateriaalia ilmestymään kun toivottavasti kamera on ainakin jollakin aina matkassa. Kuvapäivityksistä ilmoitellaan osoitteessa www.peikkoperala.com
_________________
Peikkoperala.com
"Aitokainuulaista eräjorinaa jo vuodesta 2006"

[vihtori]

Asia meininkiä noissa kuvissa, koiratkin oikean merkkisiä!

Mukava katsella etenkin pienpetojahteihin liittyviä kuvia, tietysti niitäkin kannattaa varsinkin nettiin laittaa aina hieman valikoiden.

[gremo]

Komea on kettusaalis, mutta annappa vinkkiä ketun hännän nylkemiseen, itse olen saanut 3 kettua talven aikana mutta hännän oikeaoppinen nylkeminen ei ole tahtonut onnistua kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.

[iisakk1]

"nyljetään häntä juurestaan irti parin tuuman verran. (Viilto hännän alapuolelta pitkin peräaukkoon.) Tämän jälkeen häntäruoto vedetään ulos nahasta. Sen voi suorittaa puristamalla häntäruotoa toisen käden peukalonkynnen ja etusormen kynnen välissä tiukasti ja vetämällä toisella kädellä ruotoa voimakkaasti. Tämä vaatii kuitenkin melkoisesti voimia, eikä tahdo vahvaltakaan mieheltä onnistua, jos eläin on päässyt kunnolla jäähtymään. Niinpä apuna voikin käyttää puupalaa, jossa on 4-5 mm leveä lovi. Puupalan käyttö perustuu siihen, että vedetään toisella kädellä häntäruotoa ulos nahasta, kun toinen käsi pitelee puupalikkaa siten, että häntäruoto kulkee puupalikan lovessa vetäen häntäruotoa nahasta pois."
_________________
Peikkoperala.com
"Aitokainuulaista eräjorinaa jo vuodesta 2006"

[Reporetku]

Tuolta löytyy mallia länsinaapurin ketunpyynnistä:
http://ravsektionen.finskstovare.se/
_________________
Käytännöllisyys on kauneutta

[vihtori]

Noita on tullut ennenkin katseltua. Osaa ne näköjään sielläkin.

[^korpatsov^]

Hienoja kuvia!!!!!!!!!!!!!!!!
_________________
Vit*uile vaan saunan takana on vielä tilaa

[iisakk1]

Kiitoksia kovasti koko "kettusavotan metsästysretkueen" puolesta.
Ens syksystä alkaen varmaan saadaan taas lisää metsästyskuvamateriaalia ja lisäillään tuonne galleriaan.

Tuolla Reporetkun lähettämässä linkissä http://ravsektionen.finskstovare.se/ oli myös oivaa kuvamateriaalia läntisen naapurin systeemeistä.
_________________
Peikkoperala.com
"Aitokainuulaista eräjorinaa jo vuodesta 2006"

[Professori]

Näin sitä pitää, hyvä!

Kuvista näkee, että asialla on oltu ja ahkerasti. Kuinka jakautuu kettusavotan miesten kettusaalis ajokoirilla saatuihin ja luolakoiraa apunakäyttäen.

Millaset on kettukannat sieläpäin? Täällä Länsi-Suomen alueella on kettuja melkein kahta päällisinsä. Tarvittas vain miestä passiketjuun ja hyviä koiria. Mutta eipä kiinnostusta ole moiseen joka alueella.

Parhaimmillaan on kaksi kettua ollut ajossa siten että ketuilla oli väliä toisiinsa kokaista metrin verran. Ei todellakaan mitään kaunista kerrottavaa mielestäni

Mitä keinoja käytättätte ketun ylössaamiseen? paitsi ajokoiraa. Kierteleekö miehet ensin ketun lenkkiin ja sitte nalle perään?

Meilläpäin tuo kiertely onnistuu huonosti ainaski teitäpitkin, kun jälkiä on tuhottomasti joka suuntaan ei selvää ota edes Professori
_________________
Hyvin ammuttu on puoliksi syöty

[iisakk1]

Joo. Kainuun alueella näyttä myös kyllä kettua juoksentelevan ja sikiävän. Muistelen tässä että kettusavotan revohka olisi alueiltaan saanut nyt kolmen vuoden aikana hieman reilut 20 kettu/vuosi.

Aattelin pyytää tähän enempi kettujahdeissa mukana ollutta kaveria kirjoittamaan noista jakaumista ja muista. Oma työtilanteeni on ollu sellainen että ei ole päässyt jahteihin osallistumaan nyt niin usein kuin tahtoisi.

Itselläni kyllä mielenkiinto kettutohinoihin heräsi siitä kun kaverini hommasivat kettuverisen ajokoiran.

Ainakin minusta tuntuu että tuolla Ylä-Kainuun alueella on melkoisesti mielenkiintoa ketunpyyntiin. Käsittääkseni siellä toimii useampikin "aktiivi-porukka" kettuasialla.

Siitä me ollaan usein puhuttu että kun samalla alueella on kettuja metsästetty niin ukot on alkanu tuntemaan kettujen metkut ja näin ollen ehkä myös suoraan ajoon ammuttujen kettujen määrä on lisääntynyt, ts. ollaan opittu menemään passiin oikeisiin paikkoihin. Lisäksi myös maastosta on löydetty sitten kettuja puoleensa vetävät kolot ja nämä "vetävät" kolot on myös opittu passittamaan. Eli varmaankin sellaista kantapään kautta oppimista on vuosien varrella tapahtunut. Muistan kun oltiin kaverin kanssa tässä taannoin kahdestaan kettumetällä ja koira otti ajun. Kaveri kuunteli hetken ajua ja sitte käskytti minua puhelimeen että "Mee passiin sinne ja sinne...Sinne se kettu on menossa". Ja "sinne paikkaan" se kettu jolkottelikin, itse en vain kerennyt paikalle ajoissa.

mutta tosiaan, pyydänpä tähän noita "kettusavotan kettujahtimestareita" laittamaan lisää juttua.
_________________
Peikkoperala.com
"Aitokainuulaista eräjorinaa jo vuodesta 2006"

[Banderolli]

Sanotaan näin että, alkuvuosien kettusaalit saatiin suurimmaksi osaksi luolasta. Hommaa hankaloitti silloinen terrieripula ja monta ajoa päättyi ratkaisemattomaksi, koska motivaatiota ei ollut lähteä katsomaan miksi ajo päättyi, kun aina ei voinut tietää saadaanko ulosvetäjää mistään.

Tilanne oli silloin aika päälaellaan, koska ajokoiria jotka ajoivat kettua oli kaksi, ja kolmas oli reservissä kasvamassa. Kausi 2005-2006 tuotti saalista Kettusavotan miehille 21, joista koira ajoi kiinni 1, luolaan 7 ja loput juoksi passiin.

Ylösotossa ei olla juuri koskaan käytetty muuta kuin koiraa. Jälkiä on joskus niin paljon, ettei niitä pysty varmuudella koskaan sanomaan mitkä niistä on viimeisimmät. Ja jos on pitkä lumeton kausi, joku innokkaimmista merkkaa illalla jäljet, jotta tiedetään aamulla tuoreimmat. Kettusavotan miehet harvoin innostuvat kettumetälle sulalla kelillä.

Helpottaaksemme ketun ylössaantia, ja vähentääksemme jäljen etsintää, kokeiltiin syöteillä houkutella kettuja lähialueille. Joka kerta kun kettu oli käynyt haaskalla, koira sai sen ajulle jo alle kilometrin säteellä haaskalta. Jokainen niistä saatiin alle tunnin ajoista. Tutuilla paikoilla ketun makuuset yleensä tietää jo etukäteen, koska ne suosivat aika uskollisesti samoja paikkoja vuodesta toiseen. Joten passit on hyvä vetää jo valmiiksi ennen koiran löysäämistä. Kulkupaikkojen oppiminen vie aikansa, ja vaatii metsässä vietettyä aikaa. Ja onhan se tietenkin loppupelissä tärkeää, mikä on koiran päivänkunto.


Tällä hetkellä meillä on koiratilanne jälleen aika omituinen, koska meillä on vain yksi kettuajuri, ja neljä Terrieriä. Toisaalta ajokki on ollut viime vuosina siinä vireessä, että se on työllistänyt kaikki territ

[jahtaaja-75]

Tällaista savonmualla..Näille lumille saatua saldoa.

[jahtaaja-75]

Ja edellisien lumien saldoa