M&K Hirvien Kymppikerho

[Pukinlahtaaja]

Olisin kiinnostunut tiedosta, kuinka moni metsästäjä ilmoittaa Metsästys ja Kalastuslehdessä olevaan Hirvien Kymppikerhoon kaatamansa 10-piikkiset tai useampipiikkiset hirvet. Itse metsästelen täällä Etelä-Suomen jahtimailla, joilla jo 10-piikkinenkin on harvinaista herkkua kaadettavaksi. Itselläni ja toisella seuramme jäsenellä kävi tänä vuonna tuuri ja onnistuimme kaatamaan 10- ja 11-piikkiset urokset. Tämä 10-piikkinen oli mulle vasta ensimmäinen kyseisen kerhon jäsenyyteen oikeuttava hirvi (aiempina vuosina olen onnistunut kaatamaan 2 kpl 9-piikkisiä, mutta siihen ne "suurisarviset" sitten ovat jääneetkin). Seuramme yli 40-vuotisen historian suuripiikkisimmät urokset ovat olleet muistaakseni jotakin 13-piikkisiä tai sitä luokkaa, joten tämä kertonee jotakin hirvien geneettisestä rakenteesta jahtimaillamme. Lisäksi 100 cm sarvien leveytenä tuntuu etälän tiukoissa metsissä olevan sellainen standardimitta suuripiikkisillä uroksilla. 110 - 120 cm leveät sarvet ovat täälläpäin jo todella harvinaisia. Eli kertokaa pohjoisen miehet kokemuksianne, kuinka paljon noita isosarvisia hirviä ylipäätään porukat viitsivät kymppikerhoon ilmoitella. Teillä päin 10-piikkiset varmaan lasketaan vielä ihan poikasiksi, vai kuinka ? Oma arvaukseni on, että M&K:n ylläpitämään rekisteriin tulee varmasti alle puolet kaikista suurisarvisista kaadoista ilmoitettua.
_________________
1 laukaus tietää lihaa, 2 laukausta - vähemmän lihaa, enemmän laukauksia - pelkkää !&%¤# !

[isäntämies]

eipä nuita ole oman porukan ulkopuolella ruukattu kauheasti mainostaa.

[9.3x622]

Upeita sarvia siinä kymppikerhossa. Minä taas aloitin kilpailun seurassamme siitä, kuka ampuu huonosarvisimman hirven. Olin johdossa päivän, kun ykköspaikka vietiin minulta. Siitä viikko eteenpäin, niin veli siirtyi ykköseksi ja voitti kisan. Voittaja sarvien kärkiväli oli kokonaiset 26 cm ja molemmat piikit sojottivat vielä eri suuntiin. Kolmen sarvipään piikkiluku oli yhteensä seitsemän, joten ei tuohon kymppikerhoon päästä, vaikka piikit yhteen laskettaisiin. Hauskaa meillä ainakin oli .
_________________
Polku on kulkijaansa viisaampi. !&%¤# määrä on vakio.

[pera68]

Ohessa on tämän syksyn hirviin linkki. Kaikki on meidän porukan 15 miehen ampumia. Jokainen hirvi on ollut ampujalleen suurisarvisin. On ollut oikein tuuri syksy tai hirvillä hyvä vuosi kasvattaa sarvia. Isäni ampuma ja Maurin ampuma ovat molemmat 30-vuotisen hirvimiesuran suurimmat ampujilleen. Sarvifrotee on 107 cm sarvien pisin väli ja 5 cm tyvestä paksut. Painot ylhäällä 265 kg, 258 kg ja sarvifrotee on 180 kg.

www.kotiposti.net/jussilapa/Hirvi.htm

Ei ole tietääkseni ilmoitettu kymppikerhoon. Minulla on noista parista ylärivin hirvestä hyviä kuvia, jopa videopätkää.

[/img]

[kuusitukki]

ensimmäistä kertaa kuulen tuomosesta kerhosta. isosarvisia on kyllä tullu vasthan tämän tästä. 15 piikkiä ja enämpi ollu ja nähty vielä usiampi ku ammuttu.ihmetelty, että mistä nuita isoja riittää tänne. eli -koskhan ei ole ilimotettu sarvia mihinkhän.

[Twist]

Meilläpäin ei pahemmin ole seuroista noita isoja sarvipäitä ko. kerhoon ilmoiteltu, lähinnä muutamat nuoremmat ampujat ovat saattaneet lähettää, ei tunnu vanhempia hirvimiehiä vähänkään kiinnostavan. Viime syksynäkin(2004) kaatui useita 15-22 piikkisiä ja yli 10-piikkejä sitäkin enemmän ja olikohan niistä vain 1-3 ilmoitettu.
saa nähdä miten tänä vuonna, isoja sarvipäitä on ainakin kaatunut, näkee sitten minkä verran päätyy Mk- lehden kerhoon...

[Paavo]

Tuskin tuo etelän pienet sarvet perimästä johtuu, uskon syynä olevan voimakkaan metsästyksen. Lisäksi tiheä tieverkko ja pellot ilmiantavat isomuksen ja sitten on porukka perässä. Eipä meillä juuri ole nuita iso sarvisia joita ei olisi ennen ampumista nähty.

[Artsan]

Täsmälleen samaa mielta Paavon kanssa. Eli perimältään etelän hirvet ovat varmaan yhtä hyviä kuin pohjoisen hirvet, mutta etelän hirvet törmää lyijyyn ennenkuin ehtivät kasvattaa kunnon sarvet. Ja vastaavasti pohjoisessa sarvet ehtivät kasvaa suuremmiksi. Tosin perimässäkin on eroa eli pohjoisessa lapiot ovat yleisempiä ja etelässä vastaavasti hangot.

Harvinaisia on meilläkin yli kymppipiikkiset, mutta eipä noita kaikkia ole siltikään ilmoiteltu

[pera68]

Hirven sarvien koko riippuu ravinnosta aika paljon. Syksyllä oli juttua Metsästys ja kalastuslehdessä. Oisko ollut syyskuun numero.

Ihanne on, että lumi sulaa vaiheittan ja maastossa on korkeueroja. Hirvi voi siirtyä ravinnon mukana, jolloin sarvien kasvuaikana saa koko ajan hyvää ravintoa. Kriittinen aika on 3-4 viikkoa. Siksi eri vuosina voi olla samalla hirvellä erilaiset sarvet.

Suomessa oli Pyhäjokilaakso ja Lappi parhaita sarvialueita muistaakseni artikkelin mukaan.

[Pukinlahtaaja]

Luin itsekin tuon M&K:ssa olleen artikkelin, jossa oli juttua noista Kalajokilaakson suurisarvisista hirvistä. Varmaan jutussa oli vinha perä. Tosin uskoisin, että myös hirven elinympäristöllä on merkitystä, millaiset sarvet sen on järkevää itselleen kasvattaa. Täällä Etelä-Suomen peitteisissä maastoissa ei joku 130 - 150 cm sarvia päässään kantava uros pääsisi kulkemaan kuin hakkuuaukoissa ja pelloilla ... ja sellainenhan hirvi ei kovin kauan henkeään säilyttäisi. Ei tuo mun ampuma 10-piikkinen uroskaan ihan mikään poikanen ollut. Tutkin hirven hampaat A. ja T. Partasen oppaan mukaan (s.o. opas hirven iän arviointiin poskihampaiden kulumisen perusteella), ja arvioin hirven iäksi 10,5 v. Ja on niitä vanhempiakin uroksia meidän seuran alueelta ammuttu. Vuonna 75 ammutun uroksen ikä määritettiin Riista ja Kalatalouden tutkimuslaitoksessa 18,5 v. Yleisesti väitetään, että hirven sarvet olisivat suurimmillaan n. 7,5 – 9,5 ikävuosien paikkeilla, joten sarvitrofén puolesta tuo mun ampumani 10-piikkinen alkoi olla jo poistettavaa ikäluokkaa.
_________________
1 laukaus tietää lihaa, 2 laukausta - vähemmän lihaa, enemmän laukauksia - pelkkää !&%¤# !

[Twist]

Se M&K:n jutussa mainittu paikka oli Kalajokilaakso.

[Mosse]

Eikö kukaan viitsisi käydä vaikka Alaskasta/Kanadasta hakemassa tänne oikean Hirven että saataisiin hieman uutta verta näihin omiin riisitautisiin kääpiöhirviimme. Tuli vaan mieleen kun pari viikkoa sitten taas katselin töllöstä jotain ohjelmaa pohjois-Amerikan hirvistä. Taitaa jo vasoillakin olla syntyessään parimetriset sarvet. Onhan sieltä tuotu kaikenlaista peuraa, majavaa, rapua, yms. Muutama kunnon sonni tekisi kyllä hyvää. Olisi jotain kerhoonkin ilmoitettavaa.

[Paavo]

Jos risukoista puhutaan ovat kalajokilaakson entiset merenpohjat vertaansa vailla. On siellä sen verran tahkottu ettei tarvi tyhjästä puhua. Kun hirvi siellä kasvattaa isot sarvet on se osoitus ettei maaston peitteisyydellä ole merkitystä.

Kyllä väärin suuntautunut verotus, siis asenteet yhdistettynä tiheään tieverkostoon ja suureen viljelysalaan, tekevät sen ettei etelässä voi kasvaa isoja sarvia.

Suomen hirvien perimä on muutaman parkanossa 1930 luvulla säilyneen hirven varassa. Eli perimässä tuskin on isoja eroja.

Hirvien lisääntymismalli on vain selläinen etteivät nuoret urokset pysty kunnolla siementämään vaan tarvittaisiin näitä 5-7v hirviä siihen hommaan. Tässäkin taitaa pitää kansanviisaus" ei ne poikaset muuta kuin karvat sotkee ja !&%¤#"! vihastuttaa" paikkansa.

Saa nähdä koska otetaan käyttöön naaraan kaatoluvat.

[fc3199]

En oikein usko tähän väitteeseen,että Suomen hirvet periytyisivät muutamasta Parkanon hirvestä,täällä Kainuun raukoilla rajoilla on aina säilynyt hirviä hengissä salametsästyksestä huolimatta ja Venäjän puolelta on tullut kantaan täydennystä.

[Puuhapete]