Merimetsot

[scandiaca]

Syke julkaisi juuri uuden merimetsotiedotteensa, koko tiedote löytyy täältä; http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=149338&lan=fi

Merimetson mahdolliset haitat taitavat koskea vain kalastavia metsästäjiä? Nopeasti kanta tuntuu nousevan.

Tekstiosuus tässä;



Merimetso runsastui Saaristomerellä ja Selkämerellä


© Markku Mikkola-Roos

Suomessa pesi kesällä 2005 kaikkiaan noin 4 600 merimetsoparia. Merimetso runsastui 60 prosenttia edellisvuodesta. Voimakkainta kasvu oli Saaristomerellä, jossa kanta kolminkertaistui. Uusista yhdyskunnista yli puolet asettui Selkämeren saaristoon. Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa merimetsokannan kehittymistä vuosittain.

Merimetsokanta kasvoi kuluneena kesänä vähemmän kuin jaksolla 2000 - 2004, jolloin kanta runsastui keskimäärin 82 prosenttia vuodessa. Merimetsot elivät tänä vuonna 26 yhdyskunnassa, joista seitsemän oli uusia. Puolet merimetsoista pesi Suomenlahdella ja puolet Saaristomerellä ja Selkämerellä.

Merimetso on rauhoitettu lintu, mutta sen pesiä tuhotaan vuosittain. Lähes puolet pesimäpaikoista on ollut häirinnän kohteena kymmenen viime vuoden aikana, vaikka yli kaksi kolmannesta merimetsoyhdyskunnista pesii saariston suojelualueilla ja luodoista kolmannes on runsaan linnustonsa vuoksi pesimäaikaisessa maihinnousukiellossa.

Merimetso ei ole vähentänyt merkittävästi pesimäluotojen muuta linnustoa, vaan paikoin muut saaristolinnut ovat jopa runsastuneet. Kuluneen kesän poikkeuksena oli harmaahaikarayhdyskunta, joka poistui Inkoon saariston pesimäluodolta. Uhanalaisista lajeista etelänkiisla runsastui kolmanneksella Pernajan ulkosaariston luodolla, jolla pesii Suomen suurin merimetsoyhdyskunta. Voimakkaana lajina merimetso suojaa muiden lintulajien pesintää varsinkin pieniä nisäkäspetoja vastaan.

Merimetson käyttämän ravinnon seuranta jatkui kesällä 2005 Tammisaaressa ja Dragsfjärdissä. Merimetso syö vajaa puoli kiloa kalaa vuorokaudessa. Se hyödyntää merkittävästi vesien rehevöitymisen myötä runsastuneita särkikantoja. Pesimäaikaisen ravinnon painosta puolet koostui särjestä ja kolmannes ahvenesta ja kivinilkasta. Seuranta-alueen tuhat merimetsoparia poikasineen kuluttaa huhtikuulta heinäkuulle noin 70 tonnia särkeä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan särki on runsastunut voimakkaasti, joten se säilyy todennäköisesti jatkossakin merimetson pääravintona eteläisillä merialueilla.

Suomen ympäristökeskus on seurannut merimetsojen pesimäyhdyskuntien vaikutuksia luotojen kasvistoon kahdella merimetson asuttamalla luodolla Tammisaaressa vuosina 1998, 2002 ja 2005. Merimetsojen lanta tuhoaa kasveja vain pesien välittömässä läheisyydessä. Jo muutamien metrien päässä pesistä kasvillisuus on rikasta ja vehreää. Ruohovartisia kasvilajeja ei ole hävinnyt luodoilta merimetsojen vuoksi. Lajimäärien vuosittainen vaihtelu selittyy muun muassa sademäärien vaihtelulla. Merimetsoyhdyskunnan muutettua toisaalle ruohovartinen kasvillisuus elpyy myös lannan tuhoamilla pesimäkohdilla muutamassa vuodessa täysin ennalleen.

Merimetsot rakentavat pesiä puuvartisista kasveista. Tutkituilla luodoilla eniten kärsinyt laji oli kataja, joka on ulkosaariston runsain puuvartinen kasvi. Myös yksittäiset tuomet, pihla-jat ja kiiltopajut olivat päätyneet merimetsojen pesiin. Pesäpuut tuhoutuvat noin kahden vuoden kuluessa.

[Merilinnustaja]

Mielenkiintoista, mutta elämä on... Paljon on ollut tämä aihe tapetilla viimeaikoina, ja jos eksyy vaikka täällä etelässä (rannikolla) essonbaariin, ja mainitsee sanan "Skarv" tai "Merimetso" saa kyllä kuulla mistä nämä elukat ovat kotoisin.. Olen itse sen verran nuori vielä, mutta muistan kyllä ajat jolloin ei vielä huonoa kala-onnea voinut syyttää johtuvan hylkeistä tai merimetsosta.. Nykyään kaikki on toisin..
_________________

[Paavo]

Mikä on merimetson maku?

[Merilinnustaja]

Paappojen kertomana, maku on "koskelomainen" kuulema.. En tiedä, itse syön koskeloa kyllä sopaksi tehtynä, muuten saavat lennellä rauhassa! Ruotsalaisista metsästyslehdistä olen lukenut että merimetsosta saa hyvät paistit, epäilen kyllä vähän näitä lukemiani juttuja.. Mitenkähän suuri yleisö (porukka essonbaarilla) joka on merimetsojen kannan poistamisen puolella, on meinannut käyttää hyödyksi nämä paistit, vai onkohan kyse niin syvästä vihasta ettei ne monille sitten ruuaksi kelpaisi.. ? Mainittakoon ennekuin minut leimataan pongariksi että, olen merimetson kannan säätelyn puolestapuhuja...
_________________

[Otus]

Tiedoksi kaikille aiheesta kiinnostuneille: Radiossa ilmoittivat äsken, että tänään tulisi 19.00. dokumentti merimetsojen pesimäluodoista. Kanavaa en saanut ylös, mutta löytynee helposti jostain TV-ohjelmistosta...

[TuomasK]

No ei ainakaan tule näiltä tavallisilta kanavilta (yle1,yle2,mtv3,nelonen ja subtv).

[Paukku Masa]

[Otus]

Noniin, eipä tullut ohjelmaa merimetsoista ei... itsekin yritin katsoa ahkerasti kaikkia niitä kotimaisia kanavia, joilta ohjelmaa tuli.

Ilmeisesti olin kuullut tai ymmärtänyt radiotiedotteen väärin, koska kymmenen uutisissa kolmosella oli kyllä juttua merimetsoista, ja näyttivät myös kuvamateriaalia pesimisluodoilta.

Mielenkiintoista aiheesta teki että uutislukija kertoi "merimetsojen kannan säätelystä olevan luvassa päätöksiä tämän syksyn aikana".

Siitä, millaisia mahdolliset päätökset tulisivat olemaan, ei ollut mainintaa. Nyt jää nähtäväksi, kuinka kiistanalaiseksi kohteeksi merimetso joutuu. Linnun ruoka-arvo ei taida olla ainakaan Suomessa kovinkaan korkealla, ruotsalaiset kyllä paistavat merimetsopihvejä ja kehuvat niitä hyviksi. Toisaalta siellä nautitaan myös hapansilakkaa herkkuna...

[Paavo]

Tietysti on hienoa saada uusi riistalaji listalle. Sisämaan asukkina minulle ei aukea tuo merimetsoviha. Mistä se juontaa juurensa. Roskakaloja syövänä se käsitykseni mukaan hoitaa kalakantoja ihmisen haluamaan suuntaan.

[Lahtaaja]

[Rutja]

[Merilinnustaja]

[Lahtinen]

Muutama vuosi sitten omissa mökkimaastoissa näkyi melkoisen vähän merimetsoja.

Viimevuosina lintujen määrä lisääntyi järkyttävän nopeasti ja esimerkiksi aamulennolla saattoi nähdä satoja lintuja.

Osa (ammattikalastajista) väittää, että merimetsot ovat erittäin tehokkaita saalistajia ja saalistus kohdistuu myös ns. arvokalan nuoriin ikäluokkiin perinteisillä kutualueilla --> Vaikutus saattaa pitkässä juoksussa olla melkoinen ja ainakin vaikea ennustettava merimetsokannan nopeasta kasvusta johtuen.


Merimetsot alkoivat pesiä lähiluodolla --> Hyvin nopeasti luoto oli paskottu likimain täysiin kuolleeseen tilaan ja koko saari näyttää aavemaiselta luurankopuineen --> Levittäytyminen viereiseen luotoon on jo alkanut ja tuho osittainen jo tuollakin. Käytännössä merimetsojen asuinpaikanvalinta tuhoaa herkässä merimaisemassa olevia ikiaikaisia leppäluotoja, enkä ainakaan itse osaa edes veikkailla kauanko noiden normalisoituminen kestää. Linnuthan kaiken järjen mukaan joutuvat vaihtamaan luotoa, kun kuolleet lepät lahoavat eikä pesintä niissä onnistu. Tämä kireto voi olla melkoisen nopeaakin, ainakin nopeampaa mitä luonnon uusiutuminen.



Itse näkisin merimetsokeskustelun aiheelliseksi, koska kanta tuntuu kasvavan erittäin nopeasti ja tuhoja tulee hyvinkin nopealla aikajänteellä --> Lainsäädäntö olisi hyvä saada siihen kaareen, että kannan hallinta olisi mahdollista ilman monen vuoden lakikierroksia.

Ainakin oman näkökantani mukaan paikallisesti merimetsokannan kasvu on pelottavankin rajua.

[bigj]

Edellisellä ruåtsin risteilyllä näkyi muutama "luurankosaari" ja merimetsoja kököttämässä saaren puissa. En ihmettele yhtään, että niiden pesimärauhaa jotkut häiritsevät. Sehän on suorastaan ekoteko! Ainakin näin maallikkona ajatellen...

[Otus]

Onhan se kyllä jo aikakin, että asia nostetaan kunnolla tapetille.
Omilta metsästysalueilta ulkoluotojen kohdalla samanlaisia kokemuksia kuin Lahtisellakin, ja ei ole vielä kovin hyvä olo siitä tullut. Syksyisin merimetsot ovat mieltyneet istumaan monella sellaisella luodolla jolla mielelläni olen käynyt metsästämässä, ja tuoksu ei ole kovin mukava, varsinkaan kun on tottunut saamaan raitista meri-ilmaa nenäänsä eikä merimetson p***an aromeja.

Juuri tämä erittäin nopea lisääntyminen kannoissa, siitäkin huolimatta että vuosittain vihaiset saaristolaiset tuhoavat reippaasti merimetsokolonnioiden pesiä, on aiheuttanut sen että aiemmin harvalukuisesta linnusta on tullut saariston uusin riesa. Nykyään näkee merilinnustuksessa joka kerta kun ulos lähtee, enemmän merimetsoja kuin kunnon merisorsia.

Omasta mielestäni kannat kaipaavat kipeästi harvennusta, mutta tämä mielipide perustuu ainoastaan omiin havaintoihini eikä mihinkään tilastoihin tai tutkimuksiin.