Poikkeavaa käyttäytymistä

[Puuhapete]

Hirvi kävi miehen kimppuun

Paavo Hämäläinen koki viime viikolla Molkojärvellä hirvimetsällä ollessaan melkoisen yllätyksen. Hämäläinen onnistui kaatamaan hirven, mutta lopetuslaukaus jäi ampumatta, koska koira oli edessä. Kun Hämäläinen soitti siskonpojalleen kaadosta, hirvi lähtikin tulemaan kohti.
– Menin puun taakse piiloon, mutta hirvi tulikin takaa päin ja puski minut kolmen metrin päähän.
Hirvi tallasi Hämäläisen päällä vielä ennen poistumistaan. Lopulta hirvi kaadettiin noin kolmen kilometrin päässä. Hirvellä oli toisella puolella seitsemän, ja toisella kahdeksan piikkiä. Hämäläisen laukaus oli osunut niskajänteeseen.
Hämäläinen sai tapahtumasta muistoksi mustan jalan ja revenneet housut. Silmälasit katosivat maastoon, mutta löytyivät päivän mittaan.
– Kyllä tässä oli tuuria mukana. Ei olisi uskonut, että se tulee päälle. Pitää seuraavalla kerralla ampua paksuimmalle kohdalle.
– Kannattaa varoa hirviä, eikä vain hirvasporoja. Hirvi on riski elukka, Hämäläinen muistuttaa.

lähde: Kittilälehti
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[9.3x622]

Itselläni vähän vastaava tilanne, mutta päälle ei käynyt. Ammuin koiran haukkuun hirven n. 15 metrin päästä. Hirvi liikkui n. viisi metriä ja putosi. Minä lähdin hirveä kohti ja olin ojanpohjalla muutaman metrin päässä hirvestä, kun se kimpoaakin ylös. Hirvi kääntyy koiraa kohti ja painaa päänsä alas, mutta kääntyykin heti minua päin ja alkaa tulla kohti. Hyppään ojan toiselle puolelle, kaadunkin, mutta pääsen puiden suojaan. Hirvi on ojan toisella puolella ja tuijottaa minua, kun nostan aseen, että ammun otsaan. Samalla kuitenkin hirvi tippuu persieelleen, kaatuu selälleen ja alkaa potkia rajusti. Koira yrittää kiinni, mutta saan sitä niskasta kiinni ja heitän sen syrjään. Koira pysyy takana ja pääsen ampumaan hirveen lopetuslaukauksen. Haukkuun ammuttu laukaus oli hyvin keuhkoilla. Tästä ainakin opin sen, että jos näin läheltä ammun, niin en kyllä ihan heti mene siihen kaatopaikalle, että kerkiää edes jotenkin kuolla. Oli kyllä killin ajatukset silloin, kun kaaduin ojanpenkalla, että nyt tulee kaviosta ja käy huonosti. Kaularankaan en ala ampumaan tästäkään huolimatta, vaikka matka olisi lyhyt.
_________________
Polku on kulkijaansa viisaampi. !&%¤# määrä on vakio.

[kyyhkystäjä1]

Isälle kävi toissa syksynä samalla tavalla. Ampu tappisarvea juoksuun noin 50 metrin päähän. Sonni juoksi parikymmentä metriä, ja putos paikoillensa. Isä lähti hirven työ, että menee pistään sen. Pääsi 20 metrin päähän hirvestä, niin sonni nousee jaloilleen, ja lähtee tuleen päin lujaa. Isä ei muuta ehtinyt miettimään, niin ampu sitä otsaan, mutta osu vähän ylös, eikä hirvi heti kaatunut, mutta väisti sen verran että ei päälle tullut, meni parin metrin päästä ohi. Hirvi juoksi viel jonkun 20 metriä, ja sit vasta kaatu. Reikä otsassa oli muutaman sentin silmien yläpuolella, ja pikkasen sivulla, niin ei osunut aivoihin. Mutta muuten olis päälle tullut, ellei olisi ehtinyt ampumaan..

[Xtreamer]

Pari vuotta sitten kaveri meidän hirviporukasta ampu viistoista piikkistä hankosarvee. Heitti täydestä vauhdista maahan. Oli menny ihastelemaan urosta ja mielessään kaatajaisia juhlinut Tapion antaman erän kunniaksi. Kunnes yks, kaks hirvi oli noussu pystyyn heittäny 180 astetta ja hävinny metsikköön. Aikaa kaadon ylös nousun välillä oli n.2min, oli ihan jaloista noussu. Ampuivat samaisen sonnin muutaman viikon päästä naapuri seuran alueelta. Kuula oli raapaissut okahaarakkeeseen, mikä oli syynä tajunnan menetykseen. Näköjään sanonta mitä äkimmin kaatuu, sitä äkimmin lähtee pitää hyvin paikkansa. Kuulan aiheuttama haava (raapaisu)oli muuten parantunu.
_________________
tuotan tuskaa, kylvän kuolemaa......

[wildmind]

Onko Hirvi tullut päälle?

Harmaahirvikoirajärjestön sivulla käytiin keskustelua samasta aiheesta. Omakohtainen kokemus ko atakista tuli 6.10.2001.
Ohessa laina shhj sivun keskustelusta
Päälle tuli ja tosi mielellä(6.10.2001)
April 24 2005 at 10:11 AM Komppis


Response to ONKO HIRVI TULLUT PÄÄLLESI

--------------------------------------------------------------------------------

Omakohtainen kokemus otsikon päivämäärällä Merijärvellä Mustolan maastossa. 5piikkinen sonni oli Jämttini haukussa kaveri ampui haukkuun ja osuma pikkasen ylös. Lopetuslaukaustilanteessa hyökkäsi päälle. lähestyimme takaviistosta ja odotin sopivaa hetkeä, että koira tulisi pois ampumalinjalta kun nousi ylös luimisti korvat ja pyörähti kohti....
Samana iltana kirjoitin metsästyspaiväkirjaan seuraavasti:
"6.10.2001. S. E.n Kanssa hirvihommissa. Lähdimme Komppiksen kanssa Nevanperän suolta kohti Mustolan metsäautotietä. Kusiaissaaressa alkoi haukku. Eppu pääsi ampumaan. Hirvi putosi, mutta osuma ylös okahaarakkeille. Komppis otti hirveä päästä kiinni. Sonni pomppasi ylös ja tuli päälle. Eppu ehti parkaisemaan, että "nyt tuli vahinko" . Ammuin päin tulevaa n 1 metrin päästä. En ehtinyt nostaa asetta ylös vaan ammuin kainalosta. Osuma (hirven sarventyveen hipaisten rintaan, keuhkojen kautta läpi hirvestä. luodin voima sai hirven kääntymään ja se nujertui muutaman metrin päähän. Ase 9,3x57 mauser. Luoti 16,2g Woodleigh."

Muistan edelleenkin miten tilanne eteni kuin hidastettuna elokuvana. ehti vain kuulla Epun huudon. Nostin asetta ampumaasentoon ja kerkesi ajatella, että päälle tulee ei ehdi nostaa. päätin odottaa niin lähelle, että varmasti osun.... Todellisuudessa kaikki tapahtui tosi nopeasti, mutta kuva jäi yksityiskohtineen mielen muistiin. Päiväkirjamerkintä samalta päivältä estänee tarinan värittymisen-
Kyseisen sonnin sarvet olen naulannut Komppiksen häkin pylvääseen. Luodin jälki sarventyvessä muistuttaa kohta 30v hirvimiesuran ainutkertaisesta tapauksesta
Tilanteen lopuksi istuimme Epun kanssa kaatuneen kuusenrungon päälle. Eppu kääri sätkää ja purut lensi ympäriinsä....- itsellä samanlainen jälkihorkka....Pyysin, että Eppu käärii mullekkin... Vaikka tupakanpolton lopettamisesta oli jo kulunut liki toistakymmentä vuotta maistui tupakka tosi hyvältä....(sekin jäi kertasuoritteeksi)
_________________
Usu peritus hariolo veracior