Hirvinukke

[löppöpetra]

Ostin erämessuilta hirvinuken meidän porukalle kiertopalkinnoksi ohi ampumisesta.Mukana seuraa "Santeri sonnin muistelmat" vihko johon saa huti ampuja kirjoittaa tapahtuman kulusta haluamansa selityksen.Siinä on myös ohjeita Santeri sonnin hoidosta.Sitä tulee säilyttää kotona näkyvällä paikalla ja siihen tulee suorittaa tyhjä laukauksia harjoitus mielessä.Meinaa osa porukasta käydä kuumana uudesta jäsenestä.Liekö pelko että tulee liikaa kiinnityksiä nukkeen.Onko muilla porukoilla vastaavia maskotteja tai mitä lie vastaavan varalle?Jotain huumoriahan pitää jahdissa olla ettei tunnu liian arkiselta.
_________________
Koittakaa PETRATA vähän!

[Hietala]

Yhdellä lähiporukalla punainen kraka ohiampujan kaulaan, toisella on lippis jossa sonnin pallit. Se porukka mihin ens syksynä meen ei käytä mitään ennakkoehkäisyvälinettä ko. paukutteluun. Tarttis ehkä!
_________________
Laiskuuttaan tingan häviää

[Häpeäpaalu]

Niin pitkään kun homma menee huumorilla, niin eihän siinä mitään. Sitten kun sattuu tosikko ohiampujaksi ja käy vielä vähän kuumana porukan kuittailujen jälkeen, saattaa nuken luovuttajalta ruveta silmänurkat kostumaan ja nenä vuotamaan.

Toissa syksynä eräs porukkamme nuori jäsen ampui ohi nopeassa ja tukkoisessa paikassa vasasta. Kaveri otti ohilaakin niin raskaasti että sitä asia vaivasi ja harmitti vielä parin kuukauden päästäkin. Monta kertaa hän otti asian puheeksi kahden kesken loppujahdin aikana. Minusta ei ainakaan olisi ollut enää mitään syytä "palkita" kaveria lisää, virheistä oppii, varsinkin tuollaisella asentella.

Miksi pitää rangaista vielä erikseen ohiampujaa? Eikö se ole jo tarpeeksi kun kuuntelee porukan hienovaraista keljuilua? Pitääkö vielä kaivaa lisää puukkoa haavassa? Kotiin asti pitäsi sitten viedä konkreettinen muisto epäonnistumisesta. Ja kaikki tämä siksi että muilla olisi hauskaa kun toiselle sattui epäonnistuminen.

Eräässä porukassa ohiampuja joutui kantamaan puupyssyä mukanaan jahdissa kunnes joku toinen ampui ohi ja pääsi luovuttamaan sen uudelle omistajalle. Miettikääpä omalle kohdalle olisiko tämä kovin mukavaa. Joku saattaa kokea sen hyvin nöyryyttäväksi.

Näitä "palkitsemisia" keksiessänne muistkaa että kaikki porukan jäsenet eivät ole samanlaisella huumorintajulla varustettuja kuin te itse. Jos jossain porukassa on niin sairas huumorintaju, niin siitä vaan. Kannattaa muistaa että se "palkinto" sattuu sitten joskus myös omalle kohdalle vaikka miten kovana ampujana itseään pitää. Se pitää sitten myös kestää narisematta, ettei sitten kirves kalahda omaan jalkaan.

[Häpeäpaalu]

Niin, ja mitä pahaa puhtaassa ohilaukauksessa on, minusta se on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin haavakoksi ampuminen. Passipaikat on kuitenkin valittava siten ettei mahdollinen ohilaukaus aiheuta turvallisuusriskiä.

[Koheltaja]

Häpeäpaalun kanssa täysin samaa mieltä, monesti ne varman paikan ohilaukaukset jäävät kalvamaan pitkäksi aikaa eikä se jahtikavereiden vilpitön vahingonilo, mikä tosin kuuluu asiaan, tilannetta paranna. Mielummin näitä hirvinukkeja, puupyssyjä ja pallihattuja pitäisi antaa haavakon tekijälle, sehän se suurin synti on.

Taas toisaalta monella hirvestäjällä ampumataito on mitä on joten tietyissä tapauksissa ohiampujan "palkitseminen" on sangen oikeudenmukaista, oppiipahan opettelemaan ampumaan.

[löppöpetra]

Kaikkihan me ollaan samalla viivalla jahtiin lähtiessä.Eikä varmasti kukaan pidä itseään kovana ampujana.Sehän alkaa kohta olla ihmis henget vaarassa jos on niin huumorin tajutonta sakkia ettei pientä leikkiä kestä.Ja tuosta meidän ohjeesta vielä,nuken saa ohilaukauksesta,sellaisesta osumasta josta eläin pakenee ampuma paikalta toiselle kaadettavaksi.Eli esim.suolisto osuma.Ja sit sen saa jos ase laukeaa vahingossa huolimattomuuttaan.Mun mielestä tällainen käytäntö voi tuoda harkintaa ja huolellisuutta porukkaan.Jos teidän porukan nuori kaveri on ampunut juoksevaa vasaa ohi nopeassa,tukkoisessa paikassa niin siinä on kyllä nukelle paras mahdollinen vastaanottaja.Pistää seuraavalla kerralla ampumaan harkitummin.
_________________
Koittakaa PETRATA vähän!

[Kossu]

Meillä on sellainen sääntö että ohiampuja tuo ns. pummipullon kokoontumistilan hyllylle. Pullon pitää olla perinteinen kossu jonka etikettiin kirjoitetaan ampujan nimi ja tapahtuman päivämäärä. Kokoonnumme sitten jossain vaiheessa syksyllä syömään yhteistä illallista ja samalla juodaan snapseja noista pummipulloista..
Naljailu kuuluu tietysti asiaan mutta se on hyväntahtoista ja liittyy yleensä juuri tuohon pulloon..ampmapaikalla jutellaan yleensä leppoisasti: "Hei samalla kun käyt Alkossa niin tuotko mulle..." tai "On se kyllä mukava kun kuulee kaksi tuollaista hätäistä laukausta niin alkaa mukavasti lämmittää sisuskaluja"

[löppöpetra]

Tuohan kuulostaa hyvältä.Pitääkö eri pullo hommata joka laukauksesta vai riittääkö yks?Tulee kallis reissu ku lippaallisen ampuu.
_________________
Koittakaa PETRATA vähän!

[Häpeäpaalu]

Löppöpetra ei tainnut nyt oikein tajuta kertomaani tilannetta. Kaveri otti opikseen ihan ensi kerrasta eikä siinä tarvittu mitään nukkea. Kyllä siitä paikasta olisi sen pitänyt ampumataitonsa ja kokemuksensa puolesta pistää hirvi nurin. Mutta aina asiat eivät mene niinkuin etukäteen ajatellaan ja vahinkoja sekä epäonnistumisia sattuu. Minun mielestä jos kaveria asia painaa vielä parin kuukauden kuluttua, on siinä rangaistusta ihan tarpeeksi ja jopa liikaakin. Ei minulle tullut porukan johtajana mieleenkään ruveta siinä mitään sanktioita enää päälle heittämään. Kaveri varmasti oppi asiasta ja pistää ensi kerralla vastaavassa tilanteessa epäilemättä hirven pötkölleen.

Kyllä tervepäinen kaveri oppii virheistään, mutta kaikki eivät opi vaikka minkälaisen nuken antaisi.

Kun on näistä epäonnistumisien "palkitsemisista" puheltu, niin jotenkin on jäänyt sellainen kuva että porukan jokin osa haluaa vaan pitää hupia näitten epäonnisten kustannuksella. Kyllä se saattaa olla jollekin kova paikka kun tahattoman epäonnistumisen jälkeen koko porukan edessä annetaan vielä "palkinto". Se saattaa olla muista hauskaa, mutta saajasta ihan jotain muuta. Ei meistä ihmisistä kaikki ole ronskilla huumorintajulla varustettuja, joillakin ei ole huumorintajua ollenkaan. Mutta silti tekevät passissa hommansa siinä missä muutkin.

Tälläisten "palkintojen" kanssa kannattaa olla varovainen, vaikka se itsestä tuntuukin hauskalta ja hyvältä idealta, saattaa se sopivalle kaverille annettuna johtaa vaikka kaverin eroamiseen porukasta.

Mielestäni paras tapa näissä epäonnistumisissa on keskustella epäonnisen kanssa välittömästi mitä oikein tapahtui. Jos tilanteeseen ei liity tahallisuutta eikä huolimattomuutta, niin asia saa jäädä sikseen. Jos sitten esim. haavoitamistilanteessa on ammuttu ampujan taitoihin nähden älyttömään paikkaan tai matkaan tai on kohellettu muuten riittää siinä kahdenkeskinen puhuttelu. Tai sitten jos teko on törkeän puolella niin pannan ukko huiliin vähäksi aikaa. Ei tälläisissä tilanteissa ylkeensä tarvitse lähteä koko porukan edessä nolaamaan. Moniko meistä nielee aiheettoman vitt***lun mielellään?

Kannattaa miettiä sitä että tahaton ampujasta johtumaton haavoittaminen voi sattua jo seuraavana viikonloppuna omalle kohdalle. Tuntuuko se hauskalle saada sitten tälläisestä tilanteesta koko porukan irvailut ja vielä nukke telkkarin päälle?

Toki porukoissa on sitten niitä kovakalloja joille ei mene järki päähän hyvällä eikä pahalla eikä millään "palkinnoillakaan". Näille on joskus sitten syytä pitää puhuttelu koko porukalla. Se on monasti ainoa keino saada homma käsiin edes loppusyksyksi.

Kyllä ainakijn meidän porukassa on kovaksi luuksi tunnustettuja ampujia, jotka myös itse tietävät sen. Kyllähän jokaisen täytyy oma tasonsa tietää. Missään nimessä kaikki eivät ole taitojensa puolesta samalla viivalla. Mutta silti ainakin minulla on tapana kohdella heitä niin että he ovat kaikki samanarvoisia passissa. Toki joissain erikoistilanteissa pannaan kovat ampujat ja pelimiehet kuumille paikoille, mutta normaalissa jahdissa sitten kaikki ovat samalla viivalla.

[löppöpetra]

Joo eihän nukkea ole pakko ottaa vastaan jos ei luonne anna periksi.Jännä juttu vaan ku hirvestä ohi ampumista pidetään niin vakavana asiana.Meillä on kettuporukassa nukke ollut jo kohta 10vuotta ja mukavasti on porukka suhtautunut.
_________________
Koittakaa PETRATA vähän!

[Häpeäpaalu]

No Löppöpetra, nyt kun teillä on kunnossa epäonnistuneen mollaaminen, niin miten olette ajatelleet palkita sitten hommat hyvin tehneet? Ostaako koko porukka sitten vaikka kossupullon sille joka kaataa hirven yhdella paukulla. Tai ostaako pullon niille jotka eivät ammu ohi tai haavoita? Eikö tämä olisi kannustavampi tapa jos kerta jostain pitäisi palkita?

Samahan se on työelämässäkin, harva esimies osaa kiittää silloin kun on kiitoksen paikka, mutta aina osataan lyödä silloin kun siihen on pienikin syy.

Pelaahan se tuollainen homma jossain tutussa ja huumorintajultaan samanlaisessa porukassa. Ja jokainen porukkahan saa sääntönsä itse tehdä. Jos porukka katsoo että jokaisesta ohilaukauksesta saa "palkinnon", niin mikäs siinä. Jos tuntuu kivalta nukkea kaverille luovuttaa, niin eihän siinä mitään, harrastuksensa kullakin.

Ajatellaampa tilannetta että jokin nuorelle kaverille sattuu jokin vahinko ja porukka suurella naurunremakalla "palkitsee" tämän jollain nukella. Se saattaa olla nuorelle kaverille sellainen paikka että homma loppuu siihen. Ajattele nyt Löppöpetra vaikka omalle kohdalle, 15 kesäisenä pojankloppina sinulle nauraisi koko parinkymmenen miehen kööri ja työtäisi käteen nuken. Se on siinä iässä kova paikka vaikka miten kovaa kossia esittäisi. Silmään saattaa mennä roska vaikkei tuulisikaan. Onko tämä mielestäsi oikea tapa johdatella nuorta kaveria jahtipoluille?

[löppöpetra]

Juurihan kirjoitin ettei nukkea ole pakko vastaan ottaa jos ei halua.Eli nuken kans pelaa ne ketkä haluaa.Ja meidän porukassa on kyllä yritetty palkita niitä kunnostautuneita mut eivät ole vastaanottaneet mitä ollaan tarjottu.Lähinnä niitä jotka eniten osallistuu lihan jakoon ja sellaista.Eli se on sit sen 15 kesäisen oma asia ottaako nukkea vastaan vai ei.Tarjotaan sille sitä tietenkin.
_________________
Koittakaa PETRATA vähän!

[mjy]

Kyllä se hirvimiesten palkitseminen pitää lähteä nimenomaan niistä positiivisista asioista, eikä pidä muistella niitä huonoja sattumuksia;)

Omassa hirviseurueessani valitaan hirvijahdin päätöskokouksessa vuoden hirvimies. Palkintona on komea hirviaiheinen tuuliviiri. Valinta tapahtuu suljettuna lippuäänestyksenä, johon osallistuvat tilaisuudessa paikalla olevat hirvimiehet. Valinta kohdistuu yleensä syksyn aikana aktiivisesti ja asiallisesti hirvimetsällä mukana olleeseen hirvimieheen.

Nuo hutilaukaukset on pyritty minimoimaan aktiivisella ampumaharjoittelulla kesäaikaan. Useimmat seurueeni hirvimiehet käyvät puhkomassa sitä pahvihirveä kolmen pakollisen harjoituskerran lisäksi myös hieman taajempaan tahtiin.

Reilut parikymmentä vuotta sitten omassa seurueessani eräs jahtimestari otti käytöön tuon puupyssyn kantamis rangaistuksen. Tämän aseen omistajaksi pääsi, jos ampui huonon laukauksen siten, että hirveä jouduttiin tuntikausia jälittämään. Tämä tapa loppui kuitenkin hyvin pian sen jälkeen kun jahtimestari itse ampui !&%¤# ja pääsi puupyssyn onnelliseksi omistajaksi ....

[Ruutiukko]

Meillä on muutamille vanhemmille, kokeneille hirvimiehille käynyt niin että parin huonon syksyn jälkeen (huteja tai haavakoita) ei ruuti oikein tunnu syttyvän ollenkaan.


Tuohon ei tosiaan tarvita lisäpottuilua, harmittaa koiramiehiä ainakin suunnattomasti kun passimies "ei huomannut" hirveä. Siitä kärsii koko porukka kun tehdään kettuilemalla paukkuarkoja hirvimiehiä, nuoremmat meillä tosin vähemmän tuntuvat itseensä ottavan kuin vanhat.


Ammuin joskus haavakkosonnia oman koiran haukulle polvelta alle 50 metristä. 9.3 ja avotähtäimet, sonnin lähellä oli pienenpieni harva kuusentaimi jonka oksaan luoti kuitenkin hipaisi. Kuului iloinen "zinnnnggg..." ja siinä meni loppupäivä ja alkuyö. Olisi ollut ensimmäinen seisontahaukkukaato nuorelle koiralleni, pari tuntia katselin ja kuuntelin haukkua kaikessa rauhassa kunnes pääsin hyvälle hollille. Kiikarilla olisin tuonkin oksan nähnyt enkä siihen ampunut vaan sen vierestä... no joo, seli seli.

Teetin lapiosarvista trofeen ja majan seinälle laitoin, trofee tuntuu harmittavan mahalle ampujaa huomattavan paljon edelleen vaikka tarkoitus oli muistuttaa sillä vain itseäni. Nauru on ikäänkuin väkinäistä.


En suosittele ylimääräisten paineiden tekemistä hirvijahtiin missään muodossa.

[Häpeäpaalu]

To mjy:n porukan puupyssyhomma kertoo koko "palkitsemisen" totuuden. Vaikka ollaan tyrkyttämässä puupyssyä muille, ei sitten oma ylpeys kestä samaa kohtelua mitä on muille vuosikaudet harrastanut. Jos hirviporukkaan ei huumoria muuten saada kuin tälläisillä tempauksilla, niin harvinaisen kuiva porukka on kyseessä ja tälläiseen liittymistä kannataa harkita kahdesti.

Mitäs luulet Löppöpetra, onko 15 kesäisellä juuri porukkaan tulleella pokkaa kieltäytyä koko jengin edessä nuken vastaanottamisesta. Varsinkin kun suurin osa porukasta on hieman tuntemattomia ja arvostettuja isäntiä.

Sinäkin olet kirjoitusten perusteella nuorempi kaveri ja voimiesi tunnoissa, mutta kyllä maailma opettaa aikanaan.

Ruutiukon mainitsema Märkä ruuti -ilmiö on sitten yksi tämän kulttuurin ilmentymä. Ei uskalleta ampua hyväänkään paikkaan koska pelätään mahdollisia kuittailuja. Hirven tullessa hollille alkaa levoton liikehdintä, yskänkohtaukset yms. toimet ja hirvi jää ampumatta. Siinä kun olet koko päivän koiran kanssa hirveä paimentanut passiin jonkun ammuttavaksi niin ei se enää itsestäkään kivalta tunnu. Tämä on vähän sama homma kun pieksäisi oman koiransa araksi.