Peuran ajojahti

[welho]

Olisi tarkoitus porukalla kokeilla peuran ajoa, mutta emme tiedä kaikkia
hienouksia.
Miten tapahtuu?
Millainen aseistus?

[Jari2]

Mitä ajoa tarkoitat, koiralla vai jälkimiehen kanssa?

[welho]

Jalkaisin ajateltiin kokeilla kun ei ole koiria.

[hek-a]

Lyhyesti.
a) Ajo mäyräkoiralla:
- miehet ensin passiin ja vasta sen jälkeen koira irti
- pasissa oltava hiljaa jne. jne.
- peurat kulkevat ajossa yleensä rauhallisesti ja hiljaa koiraa ihmetellen, joten juoksuun ei tarvii ampua
- peurat käyttävät ajossa yleensä aukeita paikkoja -->helpohko passittaa
- nuoret eläimet ja yksittäiset peurat (poislukien valtapukit) kulkevat pienempää rinkiä kuin vanhat yksilöt ja isot laumat (parhaimmillaan on mäyriksen ajossa ollut 10-15 peuran porukoita)
- jos ajo karkaa passituksen ulkopuolelle on koira viisasta ottaa kiinni ja aloittaa homma alusta

b) Ajo miesvoimin
- kannattaa keskittyä pienipiirteisiin maastoihin, esim. peltojen keskellä oleviin metsäsaarekkeisiin. Sydänmailla ei miesajo tahdo onnistua.
- myös tässä miehet passiin hiirenhiljaa ja vasta sitten ajomiehet liikkeelle
- pois jänisräikät ja kovat huudot. Peurat kyllä lähtevät liikkeelle vaikka ajomiehet kulkisivat hiljaa jutustellen ja sittenkin tahtovat tulla passiin täyttä laukkaa --> vaikea ampua
- jos peura ei ole kovin vauhkona eikä ole saanut passimiehestä vainua, se yleensä pysähtyy viheltämällä ja näin avautuu parempi ampumamahdollisuus

Jokainen ampukoon sillä aseella, jonka parhaiten hallitsee. Pääasia on tuntea aseen käynti eri matkoille. Oma mielipide on, että luotiase peittoaa haulikon peurahommissa joka tilanteessa. Joku muu saa olla vapaasti eri mieltä... (on haulikossa hyvätkin puolensa, ei esim. riko lihoja).

Ja aina porukalla luotiasein metsästettäessä tulee muistaa turvallisuus. Lisäksi hirvieläin jahdeissa tulee jo lainkin mukaan olla valittuna yksi vastuuhenkilö.

[olsa]

Siinä vastauksessa oli kaikki tärkein, ainoa mitä tarkennan haulikossa täyteinen.

[Elan]

Hek-an vastauksessa oli varmaan tärkeimmät asiat, mutta paikkakuntakohtaisia eroja varmaankin on. Hek-a metsästää ilmeisesti Etelä-Suomen peuran tihentymäalueilla. Meillä ei esimerkiksi ole sellaisia metsäsaarekkeita, joissa peurat voisi motittaa. Tästä syystä meillä peurat tulevat harvemmin aukeille paikoille, mutta syvän lumen aikaan kulkevat mielellään pätkän tietäkin.

Ajometsästystä harrastamme vain, kun lunta on sen verran, että jälkiä pystyy jotenkin seuraamaan. Koiran kanssa metsästäessä kannatta muistaa mäyräkoiran rajoitukset. Meillä yleensä koiramies seuraa hiljakseen jälkeä niin kauan, että löytyy makuu tai selvät karkkojäljet ja koira jatkaa vasta siitä. Samoin otetaan koira kainaloon, jos peura pääsee pois motista ja uusi passitus on tarpeen. Koiraa ei kannata juoksuttaa pätkääkään turhan takia.

Porukka on hyvä pitää tarkkaan selvillä tilanteesta, radion käyttö on tärkeää. Nopeat siirrot pasissa ovat myös joskus tarpeen. Peurat noudattavat aika tarkkaan samoja ylimenopaikkoja, jotka kannattaa aina passittaa.

Miesajossa käytämme yleensä vain kahta ajomiestä, jotka tuntevat hyvin maaston ja peuran liikkeet. Jäljistä pitää voida saada jotain tolkkua, muuten ajo ei onnistu. Yhdellä ajomiehellä homma ei yleensä onnistu, vaan peurat jäävät helposti pyörimään johonkin tiheikköön. Ajomiehet antavat radiolla tilannetiedotuksia ja se yleensä riittää, muuta meteliä ei tarvitse pitää.

Pakolaukkaa juoksevan peuran ampuminen on onnen kauppaa, haulikon täyteisellä osuminen ei ole siihen sen helpompaa kuin kiväärilläkään. Haulikko käy haavakkojahtiin ja puskapasseihin. Asuinrakennusten lähellä se on myös turvallisempi. Mitenkään tehokkaampi kaataja täyteinen ei ole, eikä omien kokemuksien mukaan säästä edes lihaa. Peura on todella sitkeä eläin ja voi mennä huonosta osumasta pitkäänkin.

Peuran tullessa passiin kannattaa olla (tietysti) rauhallinen ja odottaa laukaisutilannetta. Ensimmäinen laukaus on tärkein, koska sen jälkeen peura yleensä säntää pakolaukkaan ja seuraavan laukauksen osuminen on vielä epätodennäköisempää.

Jos peura on tulossa metsiköstä aukeammalle paikalle, niin se yleensä pysähtyy tai ainakin hiljentää juuri ennen aukeampaa paikkaa. Samoin se usein pysähtyy päästyään aukealta metsän suojaan. Huulet kannattaa myös kostuttaa hyvissä ajoin, että saa vihellyksen aikaiseksi. Voi myös yrittää matkia lyhyttä peurapillin örähdystä, jos ei saa pakkasessa vihellystä aikaan.

[Robin]

TERVE WELHO
JÄLJITYSMETSÄSTYKSESSÄ OLISI VIELÄ PARI SEIKKAA JOTKA KANNATTAISI OTTAA HUOMIOON.JÄLJITTÄJÄ JOKA YKSIN JÄLJITTÄÄ PITÄISI AINA KULKEA NIIN ETTEI SOTKISI JÄLJITETTÄVÄN JÄLKIÄ,PUHELIMEN KÄYTTÖ EHDOTON,JÄLJITTÄJÄ VOI OPASTAA PASSIMIEHEN TAI MIEHET OIKEISIIN PAIKKOIHIN TÄMÄ TOIMII JOKA PAIKASSA NIIN SUURISSA METSISSÄ KUIN RÄÄSIKÖISSÄKIN,PIENISSÄ ALUEISSA TURVALLISUUS PITÄÄ OTTAA TODELLA TARKAAN HUOMIOON ELI PASSIMIESTEN ON TIEDETTÄVÄ AMPUMASEKTORINSA JA JÄLJITTÄJÄN KANNATTAA PITÄÄ ÄÄNTÄ PASSIIN LÄHESTYESSÄÄN.ISON LUMEN AIKAAN PEURAPOLUT KANNATTAA PASSITTAA TARKKAAN