Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Petteri_N Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Maa 2004 Viestejä: 1180
|
Lähetetty: 02.04.2004 08:34 Viestin aihe: Mets.jousi luomutarpeista |
|
|
Onko joku rakentanut metsästyskelpoisen jousen kotimaisesta puumateriaalista (esim. kuusi, kataja jne..)?
Millainen projekti on kyseessä ja millaisia eri työvaiheita ja materiaalivalintoja on tehtävä?
Pikkupoikana tuli rakenneltua jos minkinlaista vastakaarijousta ja sen jälkeen on tullut ammuskeltua taljalla. Kai se tämä lähestyvä kolmenkympin kriisi kääntää ajatukset taas lapsuuteen ja moiset asiat kiinnostavat taas... _________________ Meidän äiti tekee parempia lapsia kuin teidän äiti! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ostyak
Liittynyt: 08 Maa 2004 Viestejä: 2
|
Lähetetty: 02.04.2004 15:48 Viestin aihe: |
|
|
Suomessa on rakennettu sadoittain metsästyskelpoisia jousia kotimaisista puista viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.
Metsästysjousen rakentaminen on niin laaja-alainen projekti, että läheskään kaikkea tarvittavaa tietoa ei pysty välittämään keskusteluforumin puitteissa. Jos englanninkielisen jousikirjallisuuden hankinta ei houkuta, on varmasti paras hakeutua alan harrastajien pariin.
Hyviä jousia on tehty ainakin seuraavista kotimaisista materiaaleista: rauduskoivu, kotipihlaja, metsätuomi, kotikataja, metsävaahtera, metsätammi, lehtosaarni, vuorijalava, omenapuu, luumupuu, siperianlehtikuusi, lylymänty, tuomipihlaja ja marjakuusi. Jokaisella puulajilla on omat, erikoiset ominaisuutensa, jotka täytyy huomioida, jotta puusta saadaan sen optimaalinen suorituskyky irti.
Jousenrakennuksen ydin on tilleröinti, eli kaarten tasapainottaminen yhtäläisesti, oikealla tavalla ja sopivalla vastuksella taipuviksi. On tavallista, että aloittelija pilaa useampia jousiaihioita ennenkuin tilleröinti alkaa sujumaan. Oikeasti hyvän tillerin saavuttaminen on kokeneillekin nikkareille haaste.
Jousipuu täytyy kuivata huolella ennenkuin sitä aletaan rasittamaan. Vastakaadettu runko on parasta halkoa aihioiksi ja vuolla ne karkeasti jousen muotoon tuoreeltaan. Puun ulkopintaan ei kosketa, vaan kaikki työstö tehdään aihion sisäpintaan ja sivuille.
Jousipuut kuivataan sisätiloissa vaaka-asennossa. Raakatyöstetyn jousiaihion tilleröintikosteuteen kuivumiseen kuluu puun paksuudesta, puulajista ja ympäröivästä ilmankosteudesta riippuen tavallisesti kolmesta kymmeneen viikkoa.
Jousen mitoitus riippuu täysin siitä, minkälaisella vetopituudella sillä tullaan ampumaan. Yksipuisen, suoran jousen tulee olla n. 2, 3 kertaa vetopituutta pidempi, jotta sen kestävyys ja heitto ovat balanssissa. Kaaren leveys riippuu jousen jäykkyydestä. 50-paunaisen kotimaisista puista tehdyn jousen keskikaaren leveys on tavallisesti 40 - 55 mm, puulajista ja jousen tyypistä riippuen. Liian kapea jousi menettää muotonsa ja tehonsa liian pienen pinta-alan takia, liian leveä jousi on hidasheittoinen suuren massansa takia.
Perinteiset työkalut jousen työstöön ovat kavahöylä ja puolipyöreä raspi. Stanleyn Surform-työkalut toimivat myös hyvin. Raakatyöstöön käy terävä kirves, viimeistelyyn sikli tai eri karkeuksisia hiomapapereita.
Usein ajatellaan, että moderneista jousista puujousiin siirryttäessä joudutaan uhraamaan hieman tehokkuutta perinteiden alttarille. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Viime aikoina tehdyissä jousitesteissä luomujouset ovat heittäneet nuolia aivan yhtä suurilla nopeuksilla kuin lasikuitulaminoidut tehdasjouset. Puujousen rakenteissa on monia osa-alueita, joissa taitava tekijä voi houkutella yllättäviä lisätehoja. Tämän päivän ärhäkimmät 50-paunaiset puujouset heittävät 500 greinin nuolta 180 - 200 FPS:ää. Moni lasikuiturekurvi jää näiden lukujen alapuolelle. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Petteri_N Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Maa 2004 Viestejä: 1180
|
Lähetetty: 03.04.2004 13:00 Viestin aihe: |
|
|
Kiitoksia vastauksesta Ostyak! Nostan hattua tällaisille keskustelijoille, jotka jaksavat selvitellä asioita ummikoille.
Kuullostaa kiinnostavalta. Toinen harkinnan alla oleva käsityöprojekti on splitcane perhovapa, joten höylät ym. saisivat lisähommia ja kuolettaisivat hankintahintansa helpommin. Tai no, eiväthän ne harrastuksen parissa kuoleta hintaansa koskaan...
Onko muuten porukat rakennelleet komposti, eikun komposiittijousia? eli puu/lasikuitusekoitteisia? _________________ Meidän äiti tekee parempia lapsia kuin teidän äiti! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Wampyyri Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 187 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 03.04.2004 18:02 Viestin aihe: |
|
|
mä oon kanssa rakentamass jousta ihan vaa huvin vuoksa ja katon ny vaa millane tulee ja jos ei tapa nii ammun piekkarilla perään
toistaseks oon tehny vasta: ottanu kuusen runkoo ja halkassu sen (toinen puolisko kuivumassa varastossa, toinen omassa huoneessa) ja kuorinu.
oon pohtinu, miten saisin kuusen pysymään sopivan kosteana koska kuivana se varmastikin katkeaa helposti ja on ehkä myös joustavampi hiukka kosteana?! eli miten saisin kosteuden "pysymään" puussa, jos sen lakkaa kosteana, vai kosteuttaako lakka jo sopivasti |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
Lähetetty: 05.04.2004 12:07 Viestin aihe: |
|
|
Wampyyri,
Kuusen rungosta (ilmeisesti pieni runko?) ei synny jousta. Normaalisti kasvanut kuusi on heikkoa, haurasta puuta, joka murtuu vääjäämättä selästä jos kaaren leveys ei ole luokkaa 100 mm tai pituus yli kaksi metriä.
Kuusen oksista on sen sijaan tehty jousia jo muinoin. Oksien alapinnan puuaines on reilusti runkopuuta tiheämpää ja lujuusominaisuuksiltaan ylivertaista. Pitkästä, suorasta, ranteenvahvuisesta kuusenoksasta syntyy jo käypäinen ase.
Mitään jousipuuta ei pidä pitää kosteana. Kostean puun puristuslujuus on niin huono, että jousi myötäkäyristyy ja menettää tehonsa. Liian kuiva puu on toki myös riski, sillä vetolujuus ei kasva enää puun kosteusprosentin laskiessa alle 8 %, jolloin jousen selästä muodostuu heikko lenkki. Keskuslämmitetyissä tiloissa puu saattaa mennä liian kuivaksi. Ainoa keino tietää ilman pitkällistä kokemusta, onko jousipuu liian kuivaa tai kosteaa on hommata kosteusmittari. Kun ilmankosteus on mittarin mukaan 45 - 55 %, on puunkin kosteus kohdallaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
Lähetetty: 06.04.2004 11:04 Viestin aihe: |
|
|
Oftopikkia vähäsen.
Kuinka mä määrittelen jänteen pituuden jouseeni.
Pihlajan käkkyrä on nyt tilleröity noin 8-9 tuuman päähän mun vetopituudesta ja rupes se jänteen pituus askarruttamaan.
Tämmönen.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pärse Vieras
|
Lähetetty: 06.04.2004 18:43 Viestin aihe: |
|
|
Hieno jouskari ... vihtikkö sanoa mitat, leveys ,pituus, paksuus keskeltä kärkeen eli kaiken olennaisen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
Lähetetty: 07.04.2004 11:27 Viestin aihe: |
|
|
Pärse kirjoitti: | Hieno jouskari ... vihtikkö sanoa mitat, leveys ,pituus, paksuus keskeltä kärkeen eli kaiken olennaisen. |
Pituus jousella noin 70" eli jotain 1.80cm. Olis voinut olla varmaan lyhyempikin. Ite olen n.175 ja vetopituus välillä 28-30 (ei oo tullu mittailtua)
Leveys kahvan molemminpuolin lavoissa n.2" josta se kärkeä kohden kapenee, kärjet n. 3/4" leveät. Lapojen paksuus ohuimmasta kohdasta n.1/2"
Paunat olis tarkoitus saada jäämään 40-50 väliin.
Syy minkä takia mitat on nyt sitten tuommosia on lähinnä se, että tuo on ensimmäinen tekele (ei viimeinen ) ja missään paperilla kun ei ollut olemassa mitään "oikeita" mittoja niin jostain oli lähdettävä. Niinpä sitten hakemalla eri jousifoorumeista erilaisia esimerkkejä ja mittoja sain siitä tuollasen. Ottaen vielä huomioon, että toinen lapa n. 30cm ennen kärkeä kääntyy liki 45 astetta kieroon, niin on tässä ensikertalaiselle ollut ihan riittävästi haastetta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pärse Vieras
|
Lähetetty: 07.04.2004 18:37 Viestin aihe: |
|
|
Tänkke...alotan työstön kun saan kunnon puun |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Risto_R Vieras
|
Lähetetty: 08.04.2004 22:37 Viestin aihe: |
|
|
Käsittääkseni yksi perussääntö jäteen pituudelle on se että jousen ollessa jännityksessä, nyrkkisi mahtuu peukku pystyssä jousen ja jänteen välille.
Olen väsäämässä jonkinlaista jousen teko-ohjetta nettiin, kun ei suomenkielellä noita ainakaan liikaa ole. Loppuosa ei ole vielä valmis, mutta alkua on jo osoitteessa http://personal.inet.fi/hima/risto-menninkainen/ Projektit osiossa. Kaipaisin kommentteja, lisäyksiä ja mahdollisia korjauksia virheisiin. Vähentäisi ainakin sinun Ostyak hommiasi, niin ei tarvitsisi joka kerta kirjoittaa kysyjille uudestaan tuommosia pitkiä vastauksia =) |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pärse Vieras
|
Lähetetty: 10.04.2004 10:17 Viestin aihe: |
|
|
No niin nyt sain 180cm pihlajan. Kuorin sen ja muotoilin sen melko jousen näköseks... se on nyt autotallissa kuivumasa mutta kauvanko pitää
kuivattaa. Jousi 3cm paksu 6cm leveä. Tiedän että kun puntarissa ei jousen paino enää laske se on hyvä. Mutta ei se mulla niin nuukaa ole. Niin että mikä on ton kokosen puun peruskuivumisaika? Ja voiko puun kuivumista auttaa tukankuivaajalla? Ja sitte pintakäsittely?
Anteeksi jos kysyin liikaa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Fox Camper Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 1379 Paikkakunta: Koillis-Savo
|
Lähetetty: 10.04.2004 10:38 Viestin aihe: |
|
|
ite tein jousen kuusenalaoksista ei kyllä anna tehoja kun vajaat 30 paunaa . Pitäs alkaa uutta väsäämään... _________________ Teoriaan uskotaan vain käytännössä |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Avance Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 20 Maa 2004 Viestejä: 84 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 18.04.2004 10:54 Viestin aihe: |
|
|
Tein naapurin pojalle hienon jousen vanhoista Järvisen suksita _________________ *..Ilman seisojaa ei ole kunnon seisontaa..*
= V.D.D.= |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sajuma
Liittynyt: 23 Maa 2004 Viestejä: 3 Paikkakunta: Geneve
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|