allergia ja koira

[mattim]

morjens.

Onko kellään kokemuksia - mielellään hyviä - koiranpidosta perheessä, jossa on jonkin verran allergiaa ? Onko rotujen välillä eroja ? Lähinnä jonkinsorttinen metsästyskoira siis mielessä.

[Chili]

Kokemusta on, en sitten tiedä onko tämä hyvää vai huonoa. Mieheni on allerginen koirille ja kun aloitimme yhteiselon, hän sai kaupanpäällisinä kaksi koiraa. Ihme kyllä hän ei näistä minun koiristani (russeli ja noutaja) saanut pitkään aikaan, ainakaan yli vuoteen, allergiaoireita. Mutta sitten oireita alkoi ilmaantua aika ajoin, välillä tosi pahoja ja välillä ei mitään. Nyt ollaan tilanteessa että allergialääkkeiden avulla sinnitellään ja etsitään omakotitaloa, jolloin koirat voisivat olla paljon ulkona ja niille pystyisi järjestämään omat tilat, esim. kokonaan oman huoneen tai ulkotarhan.

Eri koirarotujen välillä on eroja siinä, minkä verran ne allergisoivat. Ei-metsästyskoiraroduista esim. villakoira on kuulemma aika hyvin siedetty. Tiedän monta allergiakotia, joissa eletään koiran kanssa ilman suurempia ongelmia. Itse en kuitenkaan missään tapauksessa hankkisi perheeseen minkäänrotuista koiraa jos allergia olisi etukäteen tiedossa ja koiralle ei olisi mahdollista tehdä omaa tarhaa ulos. Vastuunsa tunteva kasvattaja ei edes myy koiraa ennestään allergiseen kotiin. Näin siksi, että on todella suuri riski, että koirasta joudutaan luopumaan jos allergiaoireet pahenevat. Ja aina pitäisi muistaa, että koiralle ero laumasta on kova paikka. Koiraa ei minusta pitäisi koskaan ottaa sillä mielellä että "annetaan se sitten pois jos ei pystytä pitämään", vaikkakin tämä on nykyään valitettavan yleistä. Paras ratkaisu allergiaperheessä on ehdottomasti ulkotarha ja lämmitetty koppi koiralle. Mikäli siihen ei ole mahdollisuutta, koiran hankintaa olisi syytä harkita vielä tarkasti.

Tarkoitukseni ei ole olla tyly, vaikka tuosta kirjoittamastani ehkä sen kuvan saakin. Mielestäni kuitenkin koiran etu menee sen edelle, että "minä haluan koiran". Joka viikko lehdissä on ilmoituksia, joissa koiria annetaan tai myydään allergian vuoksi. Itsestäni tuntuu vaikealta luovuttaa koiranpentuja uusiin koteihin kun mietin, saavatko ne varmasti hyvän ja huolehtivan kodin. Ainakaan en toivoisi niiden joutuvan kiertoon siksi, että niiden perheessä on kokeiltu, kestääkö allerginen perheenjäsen niitä vai ei.

Toivottavasti löydätte sellaisen ratkaisun, että saatte perheeseen karvaisen metsästyskaverin ilman allergiaongelmia. Tiedän kyllä, mitä on koirakuume...

[Supinsurma]

Jahtikoirat pärjää tarhassa. Jos esim. perheen emäntä on allerginen, niin sihenkin on se ratkaisu, että laittaa emännän kilometritehtaalle ja hommaa koiran ja myöhemmin sellaisen akan, joka ei ole allerginen.
Asiat tärkeysjärjestykseen nääs veliseni.

[mattim]

Morjens.

Kiitos tähänastisista vastauksista. "Kokeilukoiran" hankkiminen ei ole ollut mielessä ja senpä takia asia täytyykin vähän enemmän pähkäillä ja kysellä kokeneemmilta.

Enpä ole kyllä "kokeiluvaimoakaan" ottanut eikä vaimon ulkoruokinta asiaa muutenkaan auttaisi, koska lapset lähinnä siitä allergiasta kärsivät. Ehkäpä täytyy odotella, että kasvavat isoiksi ja muuttavat omiin huusholleihinsa. Olis tuossa pihalla kyllä jo leikkimökki odottamassa. Sinnehän voisin toisaalta minä muuttaa koiran kanssa

Mutta lisää saa kokemuksia ja vinkkejä tulla.

[santeri]

Otimme runsas vuosi sitten sileäkarvaisen kettuterrierin, vaikka vaimoni on koirille ja muille karvaisille kovasti allerginen. Koira asui ensimmäisen elinvuotensa kokonaan sisällä, nykyään nukkuu yönsä tarhassa. Oireita on ollut pahimman karvanlähdön aikaan, muuten ei. Kyläpaikoissa vaimoni saa oireita, mutta on omalle koiralle hyvin siedättynyt, ja eräälle mäyräkoiralle myös. Ensi kuussa tulee uusi koiranpentu taloon.

Uskon että joissain tapauksissa allergiselle tekee ihan hyvää saada vähän "taudinaiheuttajaa".

[mattim]

Terve taas ja kiitos edellisestä. Tuosta siedätyksestä olen itsekin joskus kuullut ja ollaan sitä harkittukin.

"Koiratyyppi", joka meikäläisen käyttöön ehkä olisi paras olisi jonkinsorttinen noutaja. Siis labbis, sileäkarvainen jne tai sitten vaikka joku spanieli, esim Englannin springerspanieli (jonka nimi on kyllä niin vaikea sanoa, että ei meinaa kielessä notkeus riittää).

Onko jollakin tämäntapaisista roduista kokemuksia allergia- tai siedätysmielessä ?

[Chili]

Tuo sileäkarvainen noutaja on ainakin meillä sellainen rotu, jota ei allerginen perheenjäsen kestä yhtään. Sen karva on sen verran pitkä ja "pölisevä" että aiheuttaa oireita välittömästi. Oma noutajamme on chesapeakelahdennoutaja ja sille miehenikin ns. siedättyi joksikin aikaa, samoin Jack Russellille. Labradorista ei ole tullut oireita vaikka ollaan oltu samassa autossa ym.

Edelleen kyllä kalskahtaa pahalta korvaan tuo "siedätysmielessä". Entäs jos se siedätys ei onnistukaan vaan allerginen perheenjäsen saa jatkuvasti pahoja oireita...

[mattim]

Oikeassa olet varmasti Chili ja hyvä, että pidät koirakuumeisen jalat maan pinnalla. Tuo labbisvinkki toisaalta kuulosti varovaisen lupaavalta vaikka en tosiaan tyhmiä kokeiluja haluakaan harrastaa.

[Hiisi]

Ei kannata hairahtua luulemaan että jotkut tietyn rotuiset koirat sopivat allergisille. Näitä kuulee vähän väliä, aina joku tietää että kaverin kummin kaima on allerginen kaikille muille paitsi juuri tälle löysäkorvaiselle silkkipöksyuikunseisojalle. Ei varmaan sellaista rotua olekaan mikä ei jonkun mielestä olisi ei-allergisoiva. Yleensä kyse on siitä että omalle koiralleen siedättyy. Jotkut yksilöt voivat olla vähemmän allergisoivia kuin toiset, eli niillä esim. iho hilseilee vähemmän, joka ei taas johdu rodusta vaan esim. ruuasta. Parempi on jos otat joko koiran tai vaimon jota voi pitää pihalla ympäri vuoden.

[mattim]

Kiitos, Hiisi, kommenttisi kuulostaa järkevältä - siis tuo omalle koiralle siedättyminen ja rotujen "tasa-arvo" allergian suhteen. Edelleenkään vaimo ei ole "ongelma" vaan lapset, mutta jos mennään jutun seuraavaan vaiheeseen, niin minkälaisia kokemuksia ihmisillä on haikailemieni "noutajatyyppisten" koirien tarhassapidosta. Amatöörinä minulla on mielikuva, että labbikset, sileäkarvaiset, yms ja vaikkapa Englannin springerspanieli ovat kuitenkin "sisäkoiria" vaikka niillä metsästetäänkin. Viihtyvätkö ne tosiaankin pihalla "laumasta" erillään , jos vain on lämmin koppi vai olenko itse ihan pihalla, kun niitä "sisäkoirina" pidän?

[Chili]

Kyllä noutajatkin viihtyvät tarhassa, kunhan ne sinne pienestä pitäen opetetaan. Tiedän monia erirotuisia noutajia jotka asuvat pääosin tarhassa ja viihtyvät erinomaisesti. Eihän tarhakoira tarkoita sitä, että se olisi täysin erillään laumastaan. Sen kanssa voi ja pitää touhuta paljon. Lajitoverikaan ei olisi pahitteeksi. Ja voihan koiraa pitää sisällä perheen kanssa sen verran kuin allergia antaa periksi.

[Hiomalaikka]

laikka

[mattim]

tuo laika on mulle aika tuntematon rotu. Meilläpäin niitä ei oikein näy. kerropa vähän tarkemmin kokemuksiasi koirasta. Lienee ainakin hirven- ja muun suurriistanhaukkuja, entä muuten ?

[jari i]

Olen itse koirille allerginen. Joillekin enemmän ja toisille vähemmän joten tarha on helpoin ratkaisu. Ainakin minun mielestä.

Meillä oli joskus kauan sitten labradorinnoutaja joka asui pihalla tarhassa joka oli noin 10x15 metriä metsään tehty aitaus. Koiraa juoksutettiin ahkerasti ja se sai olla pihalla irti kun oma väki jotain ulkona puuhaili. Aina joskus koira päästettiin käymään sisälläkin. Tarha ei ollut missään pihan perällä piilossa joten koira sai seurata pihan elämää kopin katolla maatessa. Koira oli ainakin minun mielestä iloinen ja seurallinen eikä kärsinyt tarhassa asumisesta mitenkään.

[Oskari]

Meillä emäntä on allerginen eläimille ja siedätyshoitona on tominut jo edesmennyt saksanpaimenkoira, nyt meillä on kkssu ja 2 kpl Russeleita,allergiaoireita ei tule enään meidän koirista mutta kissasta kyllä, onneksi meillä ei lasten useista pyynnöistä huolimatta kissa menesty kun koirat ei oikein suvaitse niitä.
Pihalla on tarha ja ei lämmitetty mutta eristetty koppi,koirat tarkenee hyvin, tosin kovimilla pakkasilla pääsevät yöksi sisälle.
Kasvaahan koiralle parempi karvakin kun sitä pitää ulkona.
Ainoa ongelma meillä tulee kun luolaretkien jälkeen pitää koirat pestä niin niiden turkissa ei se suojaava rasva pysy ja seisoja meillä tarhassa parhaiten tarkenee.
Oskari