Aselainsäädännön ja eräiden siihen liittyvien säädösten...

[E_h_e]

Aselainsäädännön ja eräiden siihen liittyvien säädösten uudistamista koskevan hankkeen asettaminen

Tavoite: Hanke on asetettu ampuma-aselainsäädännön, ampumaratojen laittamista ja kunnossapitoa koskevan lainsäädännön sekä ilma- ja jousiaseita koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Hankkeessa tarkastellaan myös mahdollisuuksia muuttaa eri viranomaisia koskevia salassapitosäännöksiä sekä työn kuluessa esille tulevia muita muutostarpeita

Valmisteluvaihe: Toimikausi 29.9.2008-28.2.2011. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa.
Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on ensimmäisessä vaiheessa valmistella käsiaseiden luvansaannin edellytysten tiukentamisen, luvanhakijoiden ja -haltijoiden terveydentilan valvonnan tehostamisen, YK:n tuliasepöytäkirjan kansallisen voimaansaattamisen sekä asedirektiivin muuttamisesta annetun direktiivin edellyttämät muutokset ampuma-aselainsäädäntöön. Hanke toteuttaisi myös kansallisten tarpeiden mahdollisesti edellyttämät ampuma-aselainsäädännön ja vaarallisia esineitä koskevan lainsäädännön muutokset. Ensimmäisen vaiheen edellyttämät muutokset valmistellaan kiireellisinä siten, että hallituksen hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2009.

Asiakirjat:
Ministeri Holmlund: Aselain uudistamisessa keskityttävä terveystietojen saatavuuteen ja käsiaseiden luvansaannin rajoittamiseen (tiedote 29.9.2008)

Aselainsäädännön ja eräiden siihen liittyvien säädösten uudistamista koskevan hankkeen asettaminen 29.9.2008
Ampuma-aseiden hallussapitolupien antaminen ja peruttaminen 29.9.2008

Yhteyshenkilö: Hallitusneuvos Jouni Laiho, (09) 160 42849

Lisätietoja hankerekisteristä (www.hare.vn.fi): SM109:00/2008

http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/Pages/638D8D103058CC96C22574D300496AEC
_________________
Errare humanum est

[E_h_e]

29.9.2008 SM109:00/2008

Jakelussa mainitut

ASELAINSÄÄDÄNNÖN JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN SÄÄDÖSTEN UUDISTAMISTA
KOSKEVAN HANKKEEN ASETTAMINEN

Asettaminen

Sisäasiainministeriö asettaa hankkeen ampuma-aselainsäädännön,
ampumaratojen laittamista ja kunnossapitoa koskevan lainsäädännön sekä
ilma- ja jousiaseita koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Hankkeessa
tarkastellaan myös mahdollisuuksia muuttaa eri viranomaisia koskevia
salassapitosäännöksiä sekä työn kuluessa esille tulevia muita muutostarpeita.

Toimikausi
29.9.2008-28.2.2011. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa.

Tausta

Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden
vastaisen yleissopimuksen ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien
sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista
koskeva pöytäkirja (tuliasepöytäkirja) on hyväksytty New Yorkissa 31 päivänä
toukokuuta 2001. Suomi on allekirjoittanut pöytäkirjan New Yorkissa 23
päivänä tammikuuta 2002. Euroopan yhteisö allekirjoitti pöytäkirjan 16
päivänä tammikuuta 2002. Pöytäkirja on yksi kansainvälisen järjestäytyneen
rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen
kolmesta lisäpöytäkirjasta. Yleissopimus on jo hyväksytty eduskunnassa 12
päivänä joulukuuta 2003 ja se on tullut voimaan Suomen osalta 11 päivänä
maaliskuuta 2004.

Yleissopimus ja tuliasepöytäkirja ovat niin sanottuja sekasopimuksia eli jaetun
toimivallan sopimuksia, joiden määräyksistä osa kuuluu EY:n toimivaltaan ja
osa Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden toimivaltaan. Euroopan yhteisö
(EY) allekirjoitti tuliasepöytäkirjan 16 päivänä tammikuuta 2002. EY:n
komissio sai sopimusneuvottelujen aikana EY:n neuvostolta valtuudet
neuvotella ja allekirjoittaa toimialaansa kuuluvat tietyt pöytäkirjan määräykset.
Komissio käyttikin yksinomaista puhevaltaa sopimusneuvotteluissa sen
toimivaltaan kuuluvia pöytäkirjan määräyksiä käsiteltäessä. Neuvoston
mukaan EY:n toimivaltaan kuuluvat pöytäkirjan artiklat 7—10 ja 15.

Suomea poliittisesti sitovissa YK:n pienasetoimintaohjelmassa ja ETYJ:n
pienaseasiakirjassa on asevälityksen sääntelyä koskevia säännöksiä.

Aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annettu neuvoston direktiivi
(91/477/ETY, jäljempänä asedirektiivi) on annettu 18 kesäkuuta 1991.
Euroopan neuvosto hyväksyi 18.4.2008 Neuvoston ja parlamentin direktiivin
aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston
direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta. Direktiivi on tullut voimaan 28.7.2008.
Se on saatettava kansallisesti voimaan kahden vuoden kuluessa sen
voimaantulosta eli viimeistään 28.7.2010. Direktiivi sisältää YK:n
tuliasepöytäkirjan voimaansaattamisen edellyttämien muutosten lisäksi myös
muita muutoksia.

Ampuma-aselainsäädännön uudistamista on toteutettu vaiheittain siten, että
ampuma-aselaki (1/1998) on tullut voimaan 1.3.1998. Tämän jälkeen lakiin on
lisätty uudistuksen toisen vaiheen muutokset, jotka tulivat voimaan 1.3.2002.
Lisäksi niin kutsuttu armovuosilainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2004.

Yllä selostettuihin kansainvälisiin velvoitteisiin liittyvien muutostarpeiden
lisäksi tulee selvittää mahdolliset muut, kansallisista syistä johtuvat ampuma-
aselainsäädännön, ampumaratojen perustamista ja ylläpitoa koskevan
lainsäädännön sekä vaarallisia esineitä koskevan lainsäädännön
muutostarpeet. Selvitettäviä asioita ovat käsiaseiden luvansaannin
edellytysten tiukentaminen, luvanhakijoiden ja -haltijoiden terveydentilan
valvonnan tehostaminen, ampuma-aseiden säilyttämisen valvonnan
tehostaminen sekä ampuma-aseen lainaamista koskevien säännösten
selventäminen. Lisäksi on selvitettävä asetyyppien määritelmiä koskevat
muutostarpeet sekä asealan elinkeinoa koskevien säännösten ja ampuma-
aseiden tarkastusta koskevan säännöksen muutostarpeet. Edelleen on
selvitettävä tarve jousiaseiden ja tehokkaimpien ilma-aseiden
luvanvaraistamiseen sekä kaasusumuttimia koskevien säännösten
uudistamiseen.

Ampumaratojen perustamista koskevasta lupamenettelystä on säädetty
senaatin asetuksessa ampumaratojen laittamisesta ja kunnossapidosta
(21.11.1915). Lain uudistamisesta on käyty sisäasiainministeriön ja
ympäristöministeriön välistä toimivaltakeskustelua 1990-luvulta alkaen.
Säännös on puutteellinen ja se on uudistettava joka tapauksessa valtion
aluehallinnon uudelleenorganisoinnin johdosta.


Tavoitteet

Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on ensimmäisessä vaiheessa
valmistella käsiaseiden luvansaannin edellytysten tiukentamisen,
luvanhakijoiden ja -haltijoiden terveydentilan valvonnan tehostamisen, YK:n
tuliasepöytäkirjan kansallisen voimaansaattamisen sekä asedirektiivin
muuttamisesta annetun direktiivin edellyttämät muutokset ampuma-
aselainsäädäntöön. Hanke toteuttaisi myös kansallisten tarpeiden
mahdollisesti edellyttämät ampuma-aselainsäädännön ja vaarallisia esineitä
koskevan lainsäädännön muutokset.

Ensimmäisen vaiheen edellyttämät muutokset valmistella kiireellisinä siten,
että hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2009
ja lait saattaa voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun eduskunta on ne
hyväksynyt. Muita ehdotuksia koskevat hallituksen esitykset tulee antaa
eduskunnalle viimeistään syysistuntokaudella 2010.

Organisointi

Hankkeen valmistelusta vastaa ylitarkastaja Mika Lehtonen
sisäasiainministeriöstä. Sisäasiainministeriö asettaa kolme työryhmää
valmistelemaan lainsäädännön uudistamista. Ensimmäinen työryhmä
valmistelee hallituksen esityksen muotoon ehdotukset muutoksiksi
käsiaseiden luvansaannin edellytysten tiukentamisesta, luvanhakijoiden ja -
haltijoiden terveydentilan valvonnan tehostamisesta, YK:n tuliasepöytäkirjan
kansallisesta voimaansaattamisesta sekä asedirektiivin muuttamisesta
annetun direktiivin edellyttämiksi muutoksiksi ampuma-aselainsäädäntöön
Työryhmä valmistelee lisäksi muut kuin työryhmien II ja III valmisteltaviksi
määrätyt ehdotukset. Toisen työryhmän tehtävänä on valmistella
ampumaratoja koskevan lainsäädännön uudistaminen. Kolmannen työryhmän
tehtävänä on valmistella ilma- ja jousiaseita sekä kaasusumuttimia koskevien
säännösten uudistaminen. Työryhmien puheenjohtajaksi määrätään
ylitarkastaja Mika Lehtonen. Työryhmien jäseniksi määrätään:

Ryhmä I:
ylitarkastaja Liisa Timonen, sisäasiainministeriö; ylitarkastaja Esa Puurtinen,
sisäasiainministeriö; lääninylikomisario Mika Heinilä, Etelä-Suomen
lääninhallitus; apulaispoliisipäällikkö Ilkka Jukarainen, Mikkelin kihlakunnan
poliisilaitos sekä puolustusministeriön nimeämä edustaja

Ryhmä II:
ylitarkastaja Liisa Timonen, sisäasiainministeriö; Suomen Kuntaliiton,
ympäristöministeriön, opetusministeriön, Suomen Ampumaurheiluliitto ry:n,
Reserviläisurheiluliitto ry:n ja Metsästäjäin Keskusjärjestön nimeämät
edustajat sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen nimeämä kihlakunnan
poliisilaitosta edustava jäsen.

Ryhmä III:
ylikomisario Pekka Aho, sisäasiainministeriö; ylitarkastaja Teuvo Tiilikainen,
sisäasiainministeriö; ylikomisario Tapani Hack, sisäasiainministeriö sekä
Sosiaali- ja terveysministeriön ja tullihallituksen nimeämät edustajat

Työryhmät nimeävät keskuudestaan sihteerin.

Työryhmien tulee kuulla asiantuntijoina ampuma-aselautakuntaa sekä
metsästyshallinnon, oikeushallinnon, sosiaali- ja terveyshallinnon,
opetushallinnon, puolustushallinnon ja ympäristöhallinnon viranomaisia.
Työryhmien tulee kuulla myös keskeisiä asealan järjestöjä sekä muita
asiantuntijoita.

Sisäasiainministeriö asettaa hankkeelle ohjausryhmän, jonka
puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Jouni Laiho sisäasiainministeriöstä ja
sihteerinä lainsäädäntöhankkeen valmistelusta vastaamaan määrätty
ylitarkastaja Mika Lehtonen. Ohjausryhmän jäseniksi määrätään
poliisipäällikkö Ossi Lähdesmäki, Kotkan kihlakunnan poliisilaitos;
poliisipäällikkö Antti Karjalainen, Suomussalmen kihlakunnan poliisilaitos;
lääninpoliisiylitarkastaja Esko Rasi, Lapin lääninhallitus; lainsäädäntöneuvos
Pertti Normia, sisäasiainministeriö sekä myöhemmin nimitettävä
sisäasiainministeriön poliisiosaston esikunnan päällikkö. Maa- ja
metsätalousministeriötä, oikeusministeriötä, opetusministeriötä,
puolustusministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä sekä
ympäristöministeriötä pyydetään nimeämään ohjausryhmään edustajansa.

Kustannukset ja rahoitus

Työstä aiheutuvat kustannukset maksetaan momentilta 26.10.01.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

JAKELU Ohjausryhmän ja työryhmien puheenjohtajat ja jäsenet
Maa- ja metsätalousministeriö
Oikeusministeriö
Opetusministeriö
Puolustusministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Ympäristöministeriö
Tullihallitus
Metsästäjäin Keskusjärjestö
Suomen Kuntaliitto
Suomen Ampumaurheiluliitto ry
Suomen Reserviläisurheiluliitto ry

TIEDOKSI Kansliapäällikkö Ritva Viljanen
Lääninhallitukset
_________________
Errare humanum est

[E_h_e]

Hallitusneuvos Jouni Laiho
29.9.2008 SMDno/2008/1009

Jakelussa mainitut

AMPUMA-ASEIDEN HALLUSSAPITOLUPIEN ANTAMINEN JA PERUUTTAMINEN


Ampuma-aseen hankkimisluvan antamisen perusteet on säädetty ampuma-
aselain (1/1998) 42 - 45 §:ssä. Hallussapitoluvan peruuttamisperusteista on
säädetty lain 67 §:ssä.

Sisäasiainministeriö on 16.10.2007 antanut Aselupakäytäntöjen
yhtenäistämisohjeet (SM-2006-02043/Tu-51, jäljempänä
yhtenäistämisohjeet), jotka ovat tulleet voimaan 19.10.2007.

Sisäasiainministeriö määrää, että jakelussa mainitut tarkistavat, että
kihlakuntien poliisilaitosten ampuma-aselupien lupaprosessit täyttävät
ampuma-aselain vaatimukset ja yhtenäistämisohjeissa annetut linjaukset.
Lisäksi sisäasiainministeriö määrää, että jakelussa mainitut tarkistavat, että
kihlakuntien poliisilaitoksilla on varattu riittävät resurssit aseluvanhakijoiden
haastattelujen tekemiseen.

Kaikki luvanhakijat on haastateltava lupahakemuksen jättämisen yhteydessä
yhtenäistämisohjeiden kohdassa 2.6. selostetulla tavalla.

Kaikki ensimmäistä lupaa hakevat on haastateltava erikseen.
Sisäasiainministeriö korostaa, että haastattelu on tehtävä hakemuksen
jättämisen jälkeen siten, että haastattelijalla on käytössään kaikki se
materiaali, joka haastatteluun mennessä kertyneen tiedon perusteella
tarvitaan ratkaisun tekemiseen. Haastattelijan on perehdyttävä materiaaliin
ennakolta sekä tehtävä tarvittavat lisäselvitykset. Kaikkien pistooliin,
revolveriin, pienoispistooliin tai pienoisrevolveriin ensimmäistä lupaa hakevien
henkilöiden haastattelussa on oltava läsnä kaksi haastattelijaa.

Sisäasiainministeriö painottaa, että lupaviranomainen voi ampuma-
aseasetuksen (145/1998) 43 §:n 3 momentin perusteella vaatia hakijaa
esittämään luvan antamisen edellytyksiä koskevia selvityksiä.
Lupaviranomainen voi siten tarvittaessa pyytää luvanhakijaa toimittamaan
lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Lääkärintodistuksesta on käytävä ilmi,
onko henkilöllä sellainen psyykkinen sairaus tai mielenterveydellinen
ongelma, johon liittyy vaara vahingoittaa itseään tai muita.

Poliisilla on poliisilain (493/1995) 35 §:n 2 momentin perusteella oikeus saada
perustellusta pyynnöstä ampuma-aseluvan voimassaolon harkitsemiseksi
luvanhaltijan terveydentilaan, päihteiden käyttöön tai väkivaltaiseen
käyttäytymiseen liittyviä tietoja salassapitovelvollisuuden estämättä, jos on
syytä epäillä, että luvanhaltija ei enää täytä luvansaannin edellytyksiä. Tiedot
tulee pyytää mahdollisuuksien mukaan siltä lääkäriltä, jolla on hakijan
psyykkisen terveydentilan arvioimiseen parhaimmat edellytykset. Hakijaa
hoitaneet lääkärit tulee tarvittaessa tiedustella luvanhaltijalta.

Pistoolien, pienoispistoolien, revolverien ja pienoisrevolverien soveltuvuutta
eri käyttötarkoituksiin sekä käyttötarkoituksen osoittamista on ohjeistettu
yhtenäistämisohjeiden 3-luvussa. Sisäasiainministeriö korostaa, että hakijan
on lupaa ampumaurheilu tai -harrastus -perusteella haettaessa nimettävä
harrastettava laji ja osoitettava harrastavansa tätä lajia. Lupaviranomaisen on
huolellisesti arvioitava harrastuksesta esitettävä näyttö.

Pistooleihin, pienoispistooleihin, revolvereihin ja pienoisrevolvereihin ei tulisi
myöntää lainkaan lupaa ensimmäisenä ampuma-aseena. Ampumaharrastus
näillä ampuma-aseilla tulisi aloittaa ampumaseurojen ohjauksessa ampuma-
aselain 88 §:ssä tarkoitettuna valvottuna käyttönä. Hankkimisluvan voisi
saada ensimmäisenäkin ampuma-aseena sen jälkeen, kun henkilö on
osoittanut vähintään vuoden jatkuneen aktiivisen harrastuksen. Harrastuksen
aktiivisuus on osoitettava vähintään ampumaseuran todistuksella ja
ampumapäiväkirjalla. Ampumaseuran todistuksen on oltava kahden henkilön
allekirjoittama. Hallussapitolupa pistooliin, pienoispistooliin, revolveriin ja
pienoisrevolveriin tulisi antaa aina määräaikaisena. Ensimmäiseen pistooliin,
pienoispistooliin, revolveriin tai pienoisrevolveriin lupa tulisi antaa enintään
kolmen vuoden pituisena. Tänä aikana annettavien kaikkien muidenkin edellä
mainittuja asetyyppejä koskevien lupien tulisi olla määräaikaisia ja niiden
voimassaolon tulisi päättyä samaan aikaan kuin ensimmäisen määräaikaisen
luvan. Tämän jälkeen luvat annettaisiin määräajaksi, enintään kymmeneksi
vuodeksi. Määräaikaisia lupia tulisi käyttää ottaen huomioon näiden
asetyyppien ominaisuuksista yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle
aiheutuva riski. Harkittaessa luvan antamista hakijalle yllämainittuihin
ampuma-aseisiin on lupaviranomaisen aina pyydettävä tätä esittämään
pyytämänsä itseään koskeva lääkärinlausunto. Lausunnosta pitää ilmetä se,
onko henkilöllä sellainen psyykkinen sairaus tai mielenterveydellinen
ongelma, johon liittyy vaara vahingoittaa itseään tai muita. Lausunto tulee
pyytää mahdollisuuksien mukaan luvanhakijan hankkimaan siltä lääkäriltä,
jolla on hakijan psyykkisen terveydentilan arvioimiseen parhaimmat
edellytykset.

Käsitellessään itselataava kertatuli -tyyppisten pistoolien ja -pienoispistoolien
sekä revolverien hankkimislupahakemuksia on lupaviranomaisen erityisen
tarkasti selvitettävä, että ampuma-ase soveltuu hyvin haettuun
käyttötarkoitukseen. Viranomaiskäyttöön tarkoitettujen ampuma-aseiden
pienoispistooli-kaliiperisten versioiden ei tulisi katsoa soveltuvan hyvin
ampumaurheiluun.

Ministeriö teettää yhtenäistämisohjeen vaikuttavuudesta myöhemmin
seurantatutkimuksen. Ennen sen valmistumista ministeriö kuitenkin määrää,
että jakelussa mainitut toimittavat 10.10.2008 mennessä selvityksen siitä,
miten luvan antamiseen ja peruuttamiseen liittyvät menettelyt vastaavat
yhtenäistämisohjeiden sisältöä ja miten lupien antamiseen ja peruuttamiseen
liittyvät tehtävät on resursoitu. Sisäasiainministeriö ja kihlakuntien
poliisilaitokset selvittävät aserekisteristä viime vuosina pistooleille,
pienoispistooleille, revolvereille ja pienoisrevolvereille annetut luvat ja niiden
antamisperusteet. Selvityksen tekemiseen tarvittavia menettelyjä koskeva
tarkempi ohjaus annetaan erikseen.

Sisäasiainministeriö tarkentaa tätä ohjetta tarvittaessa.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Hallitusneuvos Jouni Laiho

JAKELU Lääninhallitukset
Helsingin kihlakunnan poliisilaitos

TIEDOKSI Sosiaali- ja terveysministeriö
_________________
Errare humanum est