| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
Visapää
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004
Viestejä: 991
|
 Lähetetty: 15.10.2008 19:05 Viestin aihe: Testi supistajien pituuden vaikutuksesta haulikon käyntiin |
 |
|
Suunnittelen vähän myöhemmin syksyllä muutamien haulikonpatruunoiden kuvioiden (sekä upotuksen?) testaamista Beretan 686 ja 687 sarjan mettäpyssyillä eri pituisilla vaihtosuppareilla (MobilChoke, MC +25 mm ja MC +50 mm). Patruunat valitsisin aikaisemman (hyvän tai huonon) kokemuksen perusteella.
Holkkien pituudet ja supistukset:
1/2 ja 4/4 Ext MC +25 mm
1/4 ja 3/4 Ext MC +50 mm
+ lyhyet MC supistajat, 5 kpl 0 - 4/4
Testattavat patruunat:
Tunet Cartoon 32 g (pahvihylsy, huopavälitulppa) (numero 8, 6, 4)
Tunet Special Duck HV 32 g (numero 5)
Rottweil Tiger 32 g Plastik (numero 5, 3)
Rottweil Waidmannsheil 36 g Plastik, Plastik HV ja Pappe (numero 6, 5, 4, 3)
Näihin liittyen minulla olisi pari kysymystä
1) Olisiko aikaisempaa kokemusta / mahdollista aikaisempia testejä siitä, miten juuri nämä patruunat ovat käyneet 686 ja 687 -sarjalaisissa perus MC -supistajilla?
2) Ehdotuksia muista kokeilemisen arvoisista patruunoista?
3) Jotain muuta, jota kannattaisi ottaa huomioon? |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Suppo
Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 03 Syy 2005
Viestejä: 40
|
| Lähetetty: 17.10.2008 18:24 Viestin aihe: Re: Testi supistajien pituuden vaikutuksesta haulikon käynti |
|
|
| Visapää kirjoitti: | | 3) Jotain muuta, jota kannattaisi ottaa huomioon? |
Lähtökohtahan on kai se, että väljillä suppareilla haetaan mahdollisimman tasaista kuviota ja tiukemmilla synkkää osumamäärää. En tiedä, että millä metodeilla olet patruunoita ajatellut testata, mutta mieleeni juolahti seuraavia asioita ihan vaan toteutuksen kannalta:
Suppeat torvet
Näillähän käyttötarkoitus lienee ampumamatkan pidentäminen ja niiden kuvioiden testailuun riittää mielestäni yksikertaistettu Wannsee-taulu ilman sektorianalyyseja. Tavoitteenahan on saada mahdollisimman monta osumaa Wannsee-tauluun ja tapauskohtaisesti joko suurta tai kohtalaista tiheyttä. Tuo lienee järkevintä toteuttaa niin, että haetaan normi-MC:llä suppein kuvio joko 3/4-suppealla tai täyssuppealla ja verrataan niitä noihin pitempiin suppeisiin. Mahdollista toki on, että normisupparin ja myös pitkän puolikas voi käydä jollain patruunalla suppeammin kuin IM ja F. Tässähän piilee jo se ensimmäinen ongelma. Suppareita ei kannata verrata nimellisarvojensa mukaan, vaan sen mukaan, minkä suuruista osumaprosenttia ne antavat. Eli sinällään yksinkertainen tilanne muuttuu jo aika vaikeaksi tuolla supistaja- ja patruunamäärällä.
Oletetaan, että haet jollekin patruunalle suppeimmin käyvät supistajat. Jos saat pitkillä suppareilla selkeästi suppeampia kuvioita kuin normi-MC:llä, niin asiahan on helppo, koska haettiin suurta osumamäärää. Mitenkäs ratkaiset asian sitten, jos osumaprosenteilla ei ole järin suuri ero, mutta toinen patruuna on tiheydeltään yli 4:n luokkaa ja toinen on alle kahden? Kumpi kuvioista onkaan parempi? Riippuen käyttötarkoituksesta ja ampumaetäisyydestä, toinen on tietyssä tilanteessa parempi ja taas toinen toisessa tilanteessa parempi. Pitää siis päättää, että mitä oikeastaan halutaan. Silti tässä on suuri vaara, että on vaikea julistaa parempi supistaja pitkän ja lyhyen väliltä, jos vastakkain ovat tiukka, mutta tasainen tai sitten oikeasti pitkiin holleihin räätälöity kuvio.
Väljät holkit
Näissähän tilanne on vielä epäselvempi.  Prosenttien puolesta näillä pitää muistaa, että 1/4-suppea on 1/4-suppea, vaikka se olisi metrin mittainen. Aika äkkiä meinaa näissä testailuissa ajautuu siihen pisteeseen, että etsitään sitä suppeimmin käyvää patruunaa, vaikka alkuvaiheessa se ei ollutkaan tarkoitus. Eli kannattaa pitää mielessä, että jos toinen IC antaa esimerkiksi 50% kuvion ja toinen 65 % kuvion, niin jälkimmäinen ei periaatteessa ole yhtään sen parempi, koska väljällä supistuksella ei pyritäkään tiukkaan kuvioon. Voidaan jopa sanoa sen olevan huonompi. Taas päästään siihen, että suppareita vertailtaessa sinun pitää asettaa itse joku hyväksyttävä prosentti tai osumamäärä IC:lle (45%?) ja hakea suppareista sellaiset patruunakohtaiset tulokset, jotka on mahdollisimman lähellä sitä. On hyvin mahdollista, että vakiosupparin Full vastaa pitkän supparin IC:tä jollain patruunalla osumaprosenttien osalta. Silloin vertailukohtana on pidettävä niitä keskenään, eikä normi-MC:n IC:tä. Muutenhan vertaillaan nimellisarvoja eikä varsinaisia tuloksia ja ne on kuitenkin ne, jotka metsällä ratkaisee.
Jos nyt oletetaan, että löydät normisupparin ja pitkän jöötin kesken patruuna/suppari-yhdistelmän joka antaa samaa osumamäärää, niin vertailutekijäksi tulee kuvioiden tasaisuus. Joku tekee tämän 125 mm aukkojen perusteella. Jos tätä pidetään jonkinlaisena kriteerinä, niin patruunoita kannattaa yhdistelmää kohden ampua ainakin 5-10 kertaa ja laskea sitten aukkojen määrän keskiarvo. Meinaa nuo aukot ovat usein todella tiukilla ja aukkojen määrä voi romahtaa tai räjähtää riippuen kustakin laukauksesta. Esimerkkinä ammuin kerran kuvion, jossa oli ainoastaan yksi aukko. Silloin hain jotain osumien keskiarvoa ja ammuin samalla yhdistelmällä toisenkin laukauksen. Osumaprosenttien ero taisi olla muutama prosentti, mutta aukkojen määrä kasvoi 7 aukkoon. Silloin tutkailtiin tilannetta tarkemmin ja tultiin muistaakseni siihen tulokseen, että jos viittä haulia siirtäisi alle puoli senttiä, niin aukkoja olisi enää 1. Niin kuin huomaat, niin puhutaan äärettömän satunnaisista asioista ja siksi nämä vaativat rutkasti toistoa.
Toinen tapa vertailla paremmuutta tasaisuudessa on Wannseen 16-kentän taulu. Väljällä supistuksella haetaan kuitenkin laajaa peittoa lähiholleille ja ehkä lentoon ammuntaan sopivaa noin 1:n tiheyttä. Eli kahdesta yhdistelmästä parempana voidaan tällöin pitää sitä, joka antaa lähelle yhtä olevan tiheysluvun. Jos tullaan siihen tilanteeseen, että tiheysluvut ovat lähellä toisiaan, niin on vertailtava sisäympyrän nelikentän tasaisuutta toisiinsa nähden, sisäkehän nelikentän yhden kentän kolmella kerrottua lukua ulkokehän nelikentän kolmeen kenttään ja koko ympyrän nelikentän osumamääriä keskenään. Näistä kun väsäilet suhdeluvut keskenään ja jos yhteen pyritään niitä yksi sen silloin olla pitää, ja vertailet eri yhdistelmien välillä tuloksia, niin päästään lopulliseen ratkaisuun, joka kertoo sinulle, että millä saadaan tasaisin kuvio.
Luulen, että säästyt monelta vaivalta, jos asetat itsellesi tavoitteeksi löytää mahdollisimman hyvä patruuna/supistaja-yhdistelmä käyttötarkoitustasi varten mahdollisimman vähällä vaivalla sen sijaan, että haet jokaiselle yhdistelmälle saman osumaprosentin ja ynnäilet nelikenttiä illasta toiseen yrittäen saada selvyyttä sille, että onko pitkä supistaja yleisesti ottaen parempi. Sinällään testi voisi olla mielenkiintoinen, mutta sen tekeminen riittävän tarkalla tasolla vienee useita kokonaisia päiviä ellei viikkoja tuolla supistaja- ja patruunamäärällä. Nopeasti silmämääräisesti tai yksinkertaistetulla Wannseella kuvioita arvostellessa testi ei taasen kerro välttämättä mitään yleisellä tasolla pidempien supistajien haitoista tai hyödyistä, vaan se voi kertoa sinulle, että joku yhdistelmä on käyttötarkoitukseesi paras. Käytännön tilanteita ajatellen senhän pitäisi riittää, mutta kysymyksesihän koski nimenomaan pitkien supistajien vaikutuksia tarkastelua, joista ei välttämättä saa mitään todellista kuvaa.
Yksi seikka muuten tuollaisissa pitkissä supistajissa on niiden vaikutus aseen tasapainoon. Jos ammunta sujuu pitkien supistajien tuoman lisäpainon vuoksi paremmin, niin käytännössä niiden kuviot saavat olla heikompia, koska nopeissa vaistoammuntatilanteissa ammuttavuus(mikä itselle parhaiten sopii) ratkaisee aika paljon saaliin saamisessa. Jos tilanne on taas toisin päin eli pitkät supparit tekevät aseesta liian etupainoisen, niin niiden kuvioiden on oltava mielestäni aika paljon parempia, että se kompensoi heikentyneen ampumamukavuuden. Joillekinhan nämä voivat olla tärkeitä asioita ja joillekin taas samantekeviä, mutta tuokin voi kannattaa ottaa huomioon. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Visapää
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004
Viestejä: 991
|
| Lähetetty: 20.10.2008 18:58 Viestin aihe: Re: Testi supistajien pituuden vaikutuksesta haulikon käynti |
|
|
| Suppo kirjoitti: | | Visapää kirjoitti: | | 3) Jotain muuta, jota kannattaisi ottaa huomioon? |
Lähtökohtahan on kai se, että väljillä suppareilla haetaan mahdollisimman tasaista kuviota ja tiukemmilla synkkää osumamäärää. En tiedä, että millä metodeilla olet patruunoita ajatellut testata, mutta mieleeni juolahti seuraavia asioita ihan vaan toteutuksen kannalta:
Suppeat torvet
Näillähän käyttötarkoitus lienee ampumamatkan pidentäminen ja niiden kuvioiden testailuun riittää mielestäni yksikertaistettu Wannsee-taulu ilman sektorianalyyseja. Tavoitteenahan on saada mahdollisimman monta osumaa Wannsee-tauluun ja tapauskohtaisesti joko suurta tai kohtalaista tiheyttä. Tuo lienee järkevintä toteuttaa niin, että haetaan normi-MC:llä suppein kuvio joko 3/4-suppealla tai täyssuppealla ja verrataan niitä noihin pitempiin suppeisiin. Mahdollista toki on, että normisupparin ja myös pitkän puolikas voi käydä jollain patruunalla suppeammin kuin IM ja F. Tässähän piilee jo se ensimmäinen ongelma. Suppareita ei kannata verrata nimellisarvojensa mukaan, vaan sen mukaan, minkä suuruista osumaprosenttia ne antavat. Eli sinällään yksinkertainen tilanne muuttuu jo aika vaikeaksi tuolla supistaja- ja patruunamäärällä.
Oletetaan, että haet jollekin patruunalle suppeimmin käyvät supistajat. Jos saat pitkillä suppareilla selkeästi suppeampia kuvioita kuin normi-MC:llä, niin asiahan on helppo, koska haettiin suurta osumamäärää. Mitenkäs ratkaiset asian sitten, jos osumaprosenteilla ei ole järin suuri ero, mutta toinen patruuna on tiheydeltään yli 4:n luokkaa ja toinen on alle kahden? Kumpi kuvioista onkaan parempi? Riippuen käyttötarkoituksesta ja ampumaetäisyydestä, toinen on tietyssä tilanteessa parempi ja taas toinen toisessa tilanteessa parempi. Pitää siis päättää, että mitä oikeastaan halutaan. Silti tässä on suuri vaara, että on vaikea julistaa parempi supistaja pitkän ja lyhyen väliltä, jos vastakkain ovat tiukka, mutta tasainen tai sitten oikeasti pitkiin holleihin räätälöity kuvio.
Väljät holkit
Näissähän tilanne on vielä epäselvempi. Prosenttien puolesta näillä pitää muistaa, että 1/4-suppea on 1/4-suppea, vaikka se olisi metrin mittainen. Aika äkkiä meinaa näissä testailuissa ajautuu siihen pisteeseen, että etsitään sitä suppeimmin käyvää patruunaa, vaikka alkuvaiheessa se ei ollutkaan tarkoitus. Eli kannattaa pitää mielessä, että jos toinen IC antaa esimerkiksi 50% kuvion ja toinen 65 % kuvion, niin jälkimmäinen ei periaatteessa ole yhtään sen parempi, koska väljällä supistuksella ei pyritäkään tiukkaan kuvioon. Voidaan jopa sanoa sen olevan huonompi. Taas päästään siihen, että suppareita vertailtaessa sinun pitää asettaa itse joku hyväksyttävä prosentti tai osumamäärä IC:lle (45%?) ja hakea suppareista sellaiset patruunakohtaiset tulokset, jotka on mahdollisimman lähellä sitä. On hyvin mahdollista, että vakiosupparin Full vastaa pitkän supparin IC:tä jollain patruunalla osumaprosenttien osalta. Silloin vertailukohtana on pidettävä niitä keskenään, eikä normi-MC:n IC:tä. Muutenhan vertaillaan nimellisarvoja eikä varsinaisia tuloksia ja ne on kuitenkin ne, jotka metsällä ratkaisee.
Jos nyt oletetaan, että löydät normisupparin ja pitkän jöötin kesken patruuna/suppari-yhdistelmän joka antaa samaa osumamäärää, niin vertailutekijäksi tulee kuvioiden tasaisuus. Joku tekee tämän 125 mm aukkojen perusteella. Jos tätä pidetään jonkinlaisena kriteerinä, niin patruunoita kannattaa yhdistelmää kohden ampua ainakin 5-10 kertaa ja laskea sitten aukkojen määrän keskiarvo. Meinaa nuo aukot ovat usein todella tiukilla ja aukkojen määrä voi romahtaa tai räjähtää riippuen kustakin laukauksesta. Esimerkkinä ammuin kerran kuvion, jossa oli ainoastaan yksi aukko. Silloin hain jotain osumien keskiarvoa ja ammuin samalla yhdistelmällä toisenkin laukauksen. Osumaprosenttien ero taisi olla muutama prosentti, mutta aukkojen määrä kasvoi 7 aukkoon. Silloin tutkailtiin tilannetta tarkemmin ja tultiin muistaakseni siihen tulokseen, että jos viittä haulia siirtäisi alle puoli senttiä, niin aukkoja olisi enää 1. Niin kuin huomaat, niin puhutaan äärettömän satunnaisista asioista ja siksi nämä vaativat rutkasti toistoa.
Toinen tapa vertailla paremmuutta tasaisuudessa on Wannseen 16-kentän taulu. Väljällä supistuksella haetaan kuitenkin laajaa peittoa lähiholleille ja ehkä lentoon ammuntaan sopivaa noin 1:n tiheyttä. Eli kahdesta yhdistelmästä parempana voidaan tällöin pitää sitä, joka antaa lähelle yhtä olevan tiheysluvun. Jos tullaan siihen tilanteeseen, että tiheysluvut ovat lähellä toisiaan, niin on vertailtava sisäympyrän nelikentän tasaisuutta toisiinsa nähden, sisäkehän nelikentän yhden kentän kolmella kerrottua lukua ulkokehän nelikentän kolmeen kenttään ja koko ympyrän nelikentän osumamääriä keskenään. Näistä kun väsäilet suhdeluvut keskenään ja jos yhteen pyritään niitä yksi sen silloin olla pitää, ja vertailet eri yhdistelmien välillä tuloksia, niin päästään lopulliseen ratkaisuun, joka kertoo sinulle, että millä saadaan tasaisin kuvio.
Luulen, että säästyt monelta vaivalta, jos asetat itsellesi tavoitteeksi löytää mahdollisimman hyvä patruuna/supistaja-yhdistelmä käyttötarkoitustasi varten mahdollisimman vähällä vaivalla sen sijaan, että haet jokaiselle yhdistelmälle saman osumaprosentin ja ynnäilet nelikenttiä illasta toiseen yrittäen saada selvyyttä sille, että onko pitkä supistaja yleisesti ottaen parempi. Sinällään testi voisi olla mielenkiintoinen, mutta sen tekeminen riittävän tarkalla tasolla vienee useita kokonaisia päiviä ellei viikkoja tuolla supistaja- ja patruunamäärällä. Nopeasti silmämääräisesti tai yksinkertaistetulla Wannseella kuvioita arvostellessa testi ei taasen kerro välttämättä mitään yleisellä tasolla pidempien supistajien haitoista tai hyödyistä, vaan se voi kertoa sinulle, että joku yhdistelmä on käyttötarkoitukseesi paras. Käytännön tilanteita ajatellen senhän pitäisi riittää, mutta kysymyksesihän koski nimenomaan pitkien supistajien vaikutuksia tarkastelua, joista ei välttämättä saa mitään todellista kuvaa.
Yksi seikka muuten tuollaisissa pitkissä supistajissa on niiden vaikutus aseen tasapainoon. Jos ammunta sujuu pitkien supistajien tuoman lisäpainon vuoksi paremmin, niin käytännössä niiden kuviot saavat olla heikompia, koska nopeissa vaistoammuntatilanteissa ammuttavuus(mikä itselle parhaiten sopii) ratkaisee aika paljon saaliin saamisessa. Jos tilanne on taas toisin päin eli pitkät supparit tekevät aseesta liian etupainoisen, niin niiden kuvioiden on oltava mielestäni aika paljon parempia, että se kompensoi heikentyneen ampumamukavuuden. Joillekinhan nämä voivat olla tärkeitä asioita ja joillekin taas samantekeviä, mutta tuokin voi kannattaa ottaa huomioon. |
Erittäin asiapitoinen ja mielenkiintoinen kirjoitus. Kiitos!!
Minun kokemuksen mukaan Berettan lyhyet MC -supistajat tuottavat melko epätasaisia ja reikäisiä kuviota, jos verrataan niitä perinteisillä kiinteillä supistajilla varustettuun aseeseen. Suunnittelen nyt käytännöllistä testiä, jossa tarkoituksena on tutkia, löytyykö pitkillä vaihtosupistajilla tasaisempi kuvio samalla peitolla kuin lyhyillä supistajilla. Parhaille yhdistelmille olisi tarkoitus hakea tarkempaa tilastoa ampumalla samalla supistajalla/patruunalla useampia tauluja ja keskiarvoistamalla tulokset. Tiukempaa käyntiä en siis tavoittele, vaan laajempaa valikoimaa hyvin käyviä patruunoita ja parempaa tasaisuutta. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Häntsy
Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Hel 2008
Viestejä: 277
Paikkakunta: Susirajan väärä puoli
|
| Lähetetty: 22.10.2008 19:25 Viestin aihe: |
|
|
Berettaan tulos +50mm jatkava 3/4 beretan omavalmiste suppari. Voisin urikalla roimia tauluun muutaman panoksen tuolla, ja normipituisella 3/4:lla. Kuvia ja testailuita tulee joskus, kun ehdin 
Federal premium magnum no 2
RC50 3,5 mm
Noilla vois ekaks töötätä, kettu- ja kaurisjahtia ajatellen. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Renkipoika
Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Hei 2007
Viestejä: 116
|
| Lähetetty: 19.12.2008 17:03 Viestin aihe: |
|
|
| Oletko Visapää saanut jo testejä tehtyä? Itsellä on berettan 686 mobilchoke -supistajilla ja en ole saanut yhtäkään 3,5 mm tai yli olevaa patruunaa käymään hyvin. Kovin on reikäiset kuviot aina, testailtu 36 grammasta alkaen aina tuonne 56 grammaan erimerkkisiä patruunoita. Alkaa jo vähän harmittamaan koko havelikko ja olen myös mietiskellyt, olisiko noista berettan omista pitemmistä supistajista apua. Siispä odotan mielenkiinnolla testien tuloksia, jos olette saaneet aikaseks niitä ampuilla. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Visapää
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004
Viestejä: 991
|
| Lähetetty: 20.12.2008 13:30 Viestin aihe: |
|
|
| Renkipoika kirjoitti: | | Oletko Visapää saanut jo testejä tehtyä? Itsellä on berettan 686 mobilchoke -supistajilla ja en ole saanut yhtäkään 3,5 mm tai yli olevaa patruunaa käymään hyvin. Kovin on reikäiset kuviot aina, testailtu 36 grammasta alkaen aina tuonne 56 grammaan erimerkkisiä patruunoita. Alkaa jo vähän harmittamaan koko havelikko ja olen myös mietiskellyt, olisiko noista berettan omista pitemmistä supistajista apua. Siispä odotan mielenkiinnolla testien tuloksia, jos olette saaneet aikaseks niitä ampuilla. |
Terve,
En tehnyt testejä itse, koska eräs tälle palstalle kirjoittava nimimerkki tarjoutui erittäin ystävällisesti testaamaan supistajat / patruunat minun aseillani. Supistajista minulla on nyt täysi sarja tavallisia MobilChoke -supistajia (pituus 51 mm), ja myös EXT+25 -supistajia (pituus 76 mm) sekä EXT+50 -supistajia (pituus 101 mm).
Tilanne on kuitenkin tällä hetkellä se, että 687 on testattu Wannsee -tauluihin erittäin suurella patruunamäärällä EXT+50 mm supistajilla (= 101 mm pituus). Joukosta löytyi muutamia käyttökelpoisia patruuna / supistaja -yhdistelmiä. Lyhyempiä supistajia testattiin vain jonkun verran (vain Victorinox -sarjaa 76 mm pituus, ei EXT+25 mm = 76 mm pituus, eikä tavallisia MobilChoke supistajia), koska jo yhden supistajapituuden ampuminen kaikilla supistusasteilla isolla patruunamäärällä oli huomattava urakka.
Nyt on menossa 686 sarjan testaaminen EXT+25 mm supistajilla Wannsee -tauluihin ja testit valmistunevat tammikuun alkuun mennessä.
En voi nyt laittaa tähän mitään testituloksia ja tuloksien julkistamisesta pitäisi neuvotella myös sen henkilön kanssa, joka on tehnyt testit. Minulla on itselläni tiestysti kopiot kaikista tähän astisista tuloksista. Sitten kun kummallekin aseelle on löydetty hyvin käyvät patruunat, voisi tietysti ajatella, että ampuisi samat patruunat muilla supistajapituuksilla ja katsoisi, miten se vaikuttaa kuvioihin. Vertailuaseena minulla olisi vielä käytettävissä yksi 1/4 ja 3/4 -kiinteillä supistajilla varustettu Beretta.
Toivottavasti tämä nyt vähän selvensi tilannetta, eli ensi vuoden puolelle mennään. Nuo testit ovat tietysti asekohtaisia, mutta varmaan suuntaa antavia myös muille Beretoille. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Section6
Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Kes 2005
Viestejä: 330
Paikkakunta: Kuopio
|
| Lähetetty: 19.08.2010 19:31 Viestin aihe: |
|
|
| Herätelläämpä tätä aihetta, onko tulokset jo julkaistu? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
haulipyssy
Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Mar 2010
Viestejä: 464
|
| Lähetetty: 21.12.2010 22:30 Viestin aihe: |
|
|
Testi tainnut jäädä unholaan.
Aion tehdä omaan aseeseen(Beretta SV10 Perennia) laajan patruunatesin lähiaikoina, kunhan pakkanen lauhtuu. Testissä haen tasaista kuvioa tekevää patruunaa, upotuskokeen teen vain parhaille kuvioille vielä lisäksi.
Olen varannut testiin lähes 100 patruunaa.
Patuunoita on 20 erilaista, toki samalta valmistajalta useita. Olen valinnut testiin 2-3 haulikokoa, on lyijyä, että korvaavia.
Testaan patruunat 2-4 supistajalla, pit. 70mm
Käytän ampumamatkoja 35, 40, 45 m. patruunasta riippuen. Esim. 45 metriin ammun vain kovimilla latauksilla ja suuremmilla hauleilla.
Olen leikannut taulut 90cm leveästä paperista 120cm pituisiksi. Tauluihin olen liimannut etiketit joista käy ilmi: patruunan tiedot, ampumamatka ja supistaja. Käytän tauluissa erillistä tähtäyspistettä.
Huonoa kuvioa tekevät patruunat karsin heti kättelyssä, muuten tämä testi paisuu mahdottomaksi. Suoritan kokeen tuelta ampuen.
Palaan asiaan myöhemmin. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Section6
Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Kes 2005
Viestejä: 330
Paikkakunta: Kuopio
|
| Lähetetty: 21.12.2010 23:19 Viestin aihe: |
|
|
| Älä suotta anna pakkasen liiaksi lauhtua, vähintään -10 suosittelen. Ettei tarvitseisi etsiä vielä pakkasessa toimivaa. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
haulipyssy
Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Mar 2010
Viestejä: 464
|
| Lähetetty: 22.12.2010 18:37 Viestin aihe: |
|
|
| Section6 kirjoitti: | | Älä suotta anna pakkasen liiaksi lauhtua, vähintään -10 suosittelen. Ettei tarvitseisi etsiä vielä pakkasessa toimivaa. |
Jos testaan itselleni kyyhky/sorsa tai kanalintu patruunaa, niin ei niitä kannata pakasella koeampua, koska tulos heikkenee huomattavasti.
Harvemmin tulee esim. sorsia metsästettyä 10-asteen pakkasella.
Toki voihan tuon testin ampua pakkasellakin, kunhan patruunoiden lämpötila on plussan puolella. Lämpö/kylmälaukku on hyvä panosten lämpimänä pitämiseen.
Vasta sitten, kun hyvää kuvioa tekeviä patruunoita on löytynyt, kokeilen niitä myös pakkasella, jäniksen kaatoa silmällä pitäen. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
haulipyssy
Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Mar 2010
Viestejä: 464
|
| Lähetetty: 23.12.2010 14:53 Viestin aihe: |
|
|
| Sain juuri tietooni, että patruun ja aseen on oltava vallitsevassa lämpötilassa, ennen kuin testi on luotettava. Ei riitä, että vain patruuna on lämmitetty. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
tipitii
Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 29 Hei 2004
Viestejä: 72
Paikkakunta: rovaniemi
|
| Lähetetty: 27.12.2010 01:49 Viestin aihe: |
|
|
Auttaisiko jos ampuisi piipun lämmittelyksi yhden kiekkopaukun ilmaan ennen testilaukausta?
Testi kyllä kuulostaa mielenkiintoiselta! |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
BirdHunter
Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 20 Kes 2004
Viestejä: 99
Paikkakunta: Oulun lääni
|
| Lähetetty: 27.12.2010 17:32 Viestin aihe: |
|
|
| haulipyssy kirjoitti: | | Sain juuri tietooni, että patruun ja aseen on oltava vallitsevassa lämpötilassa, ennen kuin testi on luotettava. Ei riitä, että vain patruuna on lämmitetty. |
sellanenki konsti että kajauttelee autosta.pysyy tussari ja panokset lämpiminä. tietty saattaa ainakin radalla herättää hilpeyttä |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
haulipyssy
Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Mar 2010
Viestejä: 464
|
| Lähetetty: 30.12.2010 09:33 Viestin aihe: |
|
|
Pääsin jo aloittamaan testiä, pakkasta 7 astetta. Tuuli jonkin verran, ongelmia maalitaulujen kanssa. Ammuin 16 testi patruunaa, alkuperäisellä M-supistajalla ja matkaa 35 m (mitattu mitalla piipun suusta tauluun). Kokeilin saman valmisteen haulinumeroita 4. ja 5.
Tähtäyspisteen ja osumapisteen välinen ero n. 5-8 cm. vasemmalle, korkeus suunnassa hyvä.
Kuviot pääosin melko tasaisia, jokin patruuna älyttömän hyvä. Joukossa tietysti huonojakin. Jatkan testejä sään salliessa. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola
Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009
Viestejä: 26665
|
| Lähetetty: 30.12.2010 10:28 Viestin aihe: |
|
|
Mielenkiintoista, mutta voitko laittaa vällillä tuloksia.
Meinaan jos seuraavat pari vuotta ootellaan,,,,
Eiköhän se testi oo luotettava jos ase ja paukut on lämpimässä autossa, siitä sitten senverra että posautat ja takasin. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
