Kettu tuli viereen ihmettelemään

[klaus.r]

Eilen illalla puolenyön maissa mentiin pihalle kaverin kanssa sauhuille. Hetken päästä kaveri kysy -Öö, onks toi kettu?
Käännyin kattoo ja siinähän se, 5 metrin päässä ihmetteli.
Ketulle ei tullu mitään kiirettä vaan tuli vieläkin lähemmäs ja haisteli nurmikkoa.
Puheesta eikä liikkumisesta välittänyt pätkääkään. Ulkoisesti ei mitään sairauden merkkejä, henkisiä varmastikkin.
Kaveri jäi pitää seuraa repolle ja menin sisältä haulikkoa hakemaan. Siellähän ne vierekkäin vielä palatessakin ihmetteli toisiaan ja kaveri räpsi kuvia kummajaisesta. Killisilmä oli jotenkin niin säälittävä kiskolta katottuna että jäi ampumatta.
Tällä välin koira oli heräilly sisältä ja lempotteli ulos. Sen verta tokkurassa että ei huomannu vieressään olevaa kettua vaan meni kuselle. Koiraa kettu jo pelästyi ja pinkaisi metikköön. Nyt koiruuskin jo havaitsi otuksen ja ampui perään. 3 minuuttia taisi vierähtää ja henki pakeni amerikkalaisen leukoihin. No oli kettukin saanu yhden reiän sohastua koiran naamariin.
Eipä ole moista repoa ennen kohalle tullut.

[_baikkali]

No hyvä että koira hoisi homman

[töyhtöhyyppä]

Vähän vastaava homma sattui pikkuveljen kavereille sorsajahdin aloituksessa. Kettu oli tullut passipaikalle nuuskimaan reppuja ja haulikon hylsyjä.

Ja huonostihan siinä ketulle kävi...

[klaus.r]

Käväsin kattomassa jos näin valosalla löytäs ketun ja koirahan vetäsi narussa suoraan raadolle. Suurelta näytti tämän kesän poikaseksi mutta karvasta päätellen voisi kyllä ollakin. Ehjiä luita ei löytynyt ku jaloista, kovaa oli siis purtu kiinni. Hyvää vauhtia ainakin rekku pitää yllä, on kyllä loistavassa lihaskunnossa koko kesän pihassa vapaana toisen jepen kanssa juosseena. Hyvää lupailee talvea ajatellen.

[Hoopo]

kesän poikaset vähän pöllöjä. Velipetterin autoon yritti kettu nousta jokuvuosi takaperin.

[EsaP]

Nämä ketut ovat surullisia seurauksia ihmisen vieraantumisesta luonnosta. Tuotakin kettua on varmasti ruokittu jonkun ihmisen toimesta ja se on lopulta tottunut ihmisiin. Täällä asutuksen lähistöllä ketut ovat hyvinkin välinpitämättömiä ihmistä kohtaan. Katselin yhtenä päivänä autosta kun kettu pyydysteli myyriä pyörätien ja maantien välissä. Muutama ihminen tuijotti kettua pyörätiellä muutaman metrin päässä. Ketut myöskin pesivät jo ihan pihapiireissä. Yleensä ihmiset huomaavat pesueen siinä vaiheessa kun poikaset lähtevät tutkimaan ympäristöä ja sitten kannetaan ruokaa ja maitoa niin ihquille poikasille
_________________
Tämmöst tänään ja huomenna sitte jotain ihan muuta.

[Hoopo]

Enpä tiedä esap:n ketuista, mutta tuo oma tapaus oli ihan villi ketunpoika. Talo ihan jeerassa ja siellä yritti kyytiin. EI varmaan ollut yhtään ruokittu.
Tahtoopi olla tuo villieläin sellainen, että ikä tuo viisautta. Pöljät tapetaan ja arkajalat säästyy.

[Taiga]

[klaus.r]

Johan minä odotinkin

[Hylsysoppa]

Onko tuo piirros kuusamosta kun ovat noin lyhyen läntiä nuo hirvestäjät vai onko knääpiöt peräti erehtyneet päivästäkin eli ovat tulleet vahingossa sunnuntaina metsälle ja tulleet sitten tunnon tuskiinsa?

[joujoe]

Pari vuotta sitten pidettiin yöllä hirvipeijaisia. Pihalla käydessä ihmeteltiin kun kettu istua napitti 10 metrin päässä. Vihellettiin, ja kettu tuli vielä lähemmäs, kunnes kääntyi sivuttain ja alkoi jolkotella poispäin. Kettu piti varmaan hirvimajaa turvallisena paikkana, kun oli sieltä aina hirvenjalkoja saanut viedä. Tyhmää käytöstään se jatkoi vielä aikuisenakin, kunnes erään seuralaisen ampuman ohilaukauksen jälkeen alkoi saada tervettä pelkoa. Elää se vieläkin muttei tule alle 100 metrin päähän enää.

[deadwolf]

itelle on sattunut sama pari kertaa ja viimeisin talle syksylle. Omille teilleen lahteneet pennut vissiin viela kaipaavat jonkun laheisyytta ja eivatka ole viela oppineet pelkaamaan ihmisia. Jutustelin kylla sille ketulle etta pysyy noilla samoilla mailla niin tulen pistaytymaan uudestaan kun jaat(ice) tulee jokeen.

[Lonely Rider]

Kävin illalla Aulangolla (Hämeenlinnassa) hiihtämässä. Yhtä mäkeä laskiessa huomasin että edessä on ladulla joku möykky. Tarkemmin katsoen huomasin sen eläimeksi joka makasi ihan tarkalleen latu-uralla. Ensin ajattelin että se vois olla ilves, mutta kettuhan se lopunviimein oli. Kun tulin lähemmäs se hyppäsi pystyyn ja loikki metsään. Ajattelin että sinne meni kettu, kunnes huomasin että sehän perkule kääntyikin takaisin Se palasi noin 10 m päähän ladusta näreen oksan alle katselemaan meikäläistä. Juttelin sille jotain mutta se vaan ei lähtenyt karkuun. Katseltiin siinä toisiamme noin minuutin verran, ja sitten kettu lähti kaikessa rauhassa jolkottelemaan pois päin.

Kaipa tuokin oli joku citykettu kun se noin käyttäytyi.