Mielipiteeni aselakiehdotuksesta

[Anttiman]

Tämmöistä kirjoitin US:n yleisönosastolle aselakiuutiseen liittyen. Tuttua tarinaa useimmille, mutta julkaisempa sen silti täälläkin...

***

Oikeudessa tuomion saaneita rikollisia ei valvota samalla intensiteetillä kuin aseluvanhaltijoita mikäli tämä laki menee tälläisenään läpi. Toistuviinkaan huume- ja väkivaltarikoksiin syyllistyneiden ja niistä oikeuden tuomion saaneiden koteihin ei tehdä tarkastuksia ilman vahvaa epäilyä/näyttöä rikoksesta. Aseluvanhaltijoiden koteihin halutaan tälläisiä tehdä ilman näyttöä tai edes epäilyä rikoksesta.

Kotitalouksia joissa on ampuma-aseita on Suomessa varovaisesti arvioiden 400-500 TUHATTA. Poliisi on arvioinut tarkastuksia tehtävän pistokokeina muutamiin tuhansiin kotitalouksiin vuosittain. Sanokaamme, että tarkastus tehtäisiin vaikka 2000 talouteen vuodessa. Tällä tahdilla kestäisi 200-250 vuotta ennen kuin jokainen aseenomistajan koti olisi tarkastettu. Jos tarkastuskäynnin suorittaa yksi poliisimies voidaan kustannuksia ajatella syntyvän tarkastukseen käytettävän työajan lisäksi ajomatkaan käytetystä ajasta ja virka-auton käytöstä. Keskimäärin tarkastukseen voisi arvioida kuluvan minimissään 1 tunti poliisin työaikaa per tarkastuskäynti. Nykytaksan mukaan tästä käynnistä veloitetaan tarkastettavalta 68€.

Nämä minimissään 2000 tuntia ovat poissa poliisin resursseista tutkia tapahtuneita oikeita rikoksia ja niistä perityt 136000 euroa ovat poissa arpaonnen "suosimilta" aseluvanhaltijoilta. Tälläkö tavoinko päättäjät uskovat turvallisuutta lisäävänsä?

Minusta tämä tuntuu enemmän tavallisen ihmisen tarpeettomalta kyttäämiseltä, virkakoneiston tehottomalta käytöltä ja rahan keräämiseltä sen käyttöön. Kaikki tämä tulee tapahtumaan ilman sellaista merkittävää hyötyä yleiselle turvallisuudelle, mitä lainmuutoksella tavoiteltiin.

Poliisilla on jo nykyisen ampuma-aselain perusteella oikeus peruuttaa toistaiseksi voimassa oleva lupa mikäli luvanhakija on syyllistynyt rikoksiin tai mikäli tätä on elämäntapojensa ja/tai käytöksensä perusteella pidettävä soveltumattomana hallussapitämään ampuma-asetta. Lupien määräaikaisuus on oiva rahatuskeino millä tehdään ampuma-aselupien hallussapidosta kalliimpaa ja niiden omistamisen tulevaisuudesta epävarmempaa. Viiden vuoden väliajoin tapahtuva aseen tarpeellisuuden uudelleenarviointi antaa viranomaisille mahdollisuuden pakottaa luvanhaltija myymään omaisuuttaan mikäli tämä ei ole pystynyt osoittamaan riittävää harrastuneisuutta. Tämän harrastuneisuuden määrittelyä voidaan helposti ajan kuluessa muuttaa viranomaisohjeilla tai asetuksella mikä lisää aseenomistajan epävarmuutta omistusoikeudestaan tulevaisuudessa.

Tämä aselupien määräaikaisuus ja siihen liittyvä lupaharkinta on asekohtainen. Tyypillisesti ampumaurheilua ja/tai metsästystä harrastavilla on oman arvioni perusteella keskimäärin noin 5 erilaista ampuma-asetta. Mitä monipuolisempi harrastuneisuus sitä enemmän on yleensä aseitakin. Samalla tavalla kuin golfin pelaajalla on lukuisia golfmailoja myös ampujalla ja metsästäjällä on useita erilaisia työkaluja eri tarpeisiin. Näille kaikille aseille määräajoin tehtävä lupamenettely aiheuttaa luvanhaltijalle huomattavia kustannuksia ja syö tarpettomasti viranomaisresursseja. Jokela ja Kauhajoki jo osoittivat, että henkilön omistamien aseiden lukumäärällä tai lupien määräaikaisuudella ei ole suurta merkitystä aseväkivallan vähentämiselle. Nämä teot ovat kuitenkin perusteluna näille uusille lainkiristyksille, mikä aiheuttaa melkoisen ristiriidan. Poliisiylijohtaja Paaterokin on todennut, ettei aselailla voida estää koulusurmia. Lupien määräaikaisuuden tuomasta hyödystä aseväkivallan vähentämiselle ei ole esitetty mitään arviota. Se on laadittu siitä näkökohdasta, että aseiden määrä sinänsä lisää aseväkivaltaa ja että "tarpeettomien" aseiden vähentämisellä saataisiin luotua turvallisuutta. Pääpainon tulee kuitenkin olla aina ennen kaikkea henkilön sopivuudessa aseenomistamiseen eikä aseen teknisissä ominaisuuksissa tai siinä montako asetta kukin saa omistaa. Yksikin ampuma-ase väärissä käsissä riittää aikaansaamaan pahaa jälkeä. Kyse ei niinkään ole aseen kaliiperista, toimintatavasta tai ulkonäöstä. Historiaa ja aseita tuntevat sen tietävät, mutta viihdeteollisuuden luomat myytit elävät vahvoina kadunmiehen ajattelussa.

Osa ampuma-aseista, joita yksityisillä on voi olla hyvinkin arvokkaita ja henkilökohtaisiin mieltymyksiin muokattuja uniikikappaleita. Näiden, samoin kuin harvinaisten (haluttujen/arvokkaiden) tai tunnearvoa sisältävien (perintö/pitkä omistushistoria) aseiden, omistussuhteen joutuminen usein hyvinkin asenteellisen ja asiantuntemattoman ulkopuolisen tahon arvioinnin kohteeksi ei ole oikeudenmukaista. Vaikka kaikilla aseilla ei välttämättä säännöllisesti ammuttaisikaan ne eivät aiheuta yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle merkittävää uhkaa lakeja ja terveitä elämäntapoja noudattavan aseenhaltijan säilytyksessä. Ei ole mitenkään perusteltua laittaa niitä viranomaistoimin pakkomyytäväksi määräaikaan mennessä. Mikäli tähän mennään tarkoittaa se aseiden hintojen romahtamista kun käytettyjä aseita alkaa virrata myyntimarkkinoille pakkomyyntien johdosta. Lisääntyneen tarjonnan vuoksi aseliikkeiden varastoissa olevat käytetyt aseet eivät mene kaupaksi (hinta laskee) samalla kun ostajat vähenevät. Aseliikkeet eivät näitä aseita halua ostaa, koska niiden eteenpäin välittäminen on hyvin vaikeaa. Yksityisten ihmisten halukkuus ostaa aseita lisääntyneiden lupakustannusten ja epävarman omistussuhteen tulevaisuuden vuoksi tekee aseista vähemmän houkuttelevia hankintoja. Halpaa asetta ei haluta välttämättä ostaa ollenkaan, koska lupakustannukset ovat kohoamassa niin korkeiksi, että niiden osuus aseen hankintahinnasta on merkittävän suuri. Samalla lupaprosessiin käytetyllä vaivalla ja rahalla kannattaa panostaa kalliimpaan aseeseen. Niinpä halvat aseet jouduttaneen myymään romumetallin hinnalla ostajien puuttuessa.

1,6 miljoonan aseen rahallinen arvo on erittäin merkittävä. Puhutaan varovaisestikin arvioiden miljardiluokan yksityisestä omaisuudesta, jonka arvoon lainsädännöllä ollaan vaikuttamassa. Missä on omaisuuden suoja nykypäivän Suomessa?

[Solifer]

Kannattaisi ehkä lisätä että arvottomaksi muuttuneella laillisella aseella voi olla merkittävä arvo pimeillä asemarkkinoilla kuten UKssa on havaittu.

[Bushmaster]

Täysin toimivasta ysimillisestä ja paukuista maksaa mielellään tonnin. Pitkästä aseesta jossa myös Kolmas Asento on valittavissa maksaa mieluusti parikin.

[CeeCee]

Ansiokas kirjoitus Anttimanilta!

[Vieras 1*]

Myös aseiden kulttuuriarvosta olisi hyvä huomauttaa. Tällä menolla esim. viimeisetkin toimivat Suomi-kp:t ovat muutaman vuoden sisällä rautakangeksi hitsattuina jonkun venäläisen seinäkoristeena...

Suomalaisilla harrastajilla on myös (muuta) maailmanlaajuista merkitystä omaavaa kalustoa, joka jatkossa joko siirtyy ulkomaille; toivottavasti sentään toimivana, tai tavalla tai toisella tuhotaan.

[Solifer]

Kyllähän vastaus tähän on että Sotamuseossa ja KRP:n teknisessä museossa on "kaikesta" kappaleet. Vaikka ei olekaan.

Aseiden kulttuurihistorialliset arvot lienevät asia joka ei ainakaan AAHYä ole hirveästi kiinnostanut. Toki hallintovaliokunta voi kiinnittää huomiota mutta vaikeaa se on kun Lapintie jauhaa murha-aseista ja "arvottomista metallinpalasista".

Pitäisi säätä Lex Lapintie jonka perusteella vain Lapintien suvun omistamille purjeveneille säädetään 35000 Euron vuotuinen hallussapitomaksu. Tämä Lapintiehän on innokas purhejehtija joka on muilta kieltämässä kaikki harrastukset. Voisi todeta että harrastushan on vapaaehtoinen eikä sitä kielletä, tulee vain vähäinen tarkastusmaksu joka ei kansanedustajan tuloilla juuri rasita.

[Vieras 1*]

[Solifer]

Eiköhän seuraavaksi ole ohjelmassa Finfoodin kampanja joss uuniperuna nostetaan uudeksi kansallisruoaksi.

[Bushmaster]

Teknisestihän aseet ovat vain metalliroinaa, etenkin vanhemmat. Keräily- eli tunnearvoa löytyy jopa suvussa kulkeneilta soutuveneiltä, mutta kummallakaan ei ole käytännössä mitään käyttöarvoa. Tosin, nykyään aseet valmistetaan pääasiassa komposiiteista ja lähitulevaisuudessa paineosat hiilikuidusta, joten vanhojen aseiden remillaaminen ei edes onnistu.

[hq]

[finlander]

[Bushmaster]

Pistooleissa muutosta on toki tapahtunut mutta tarkoitin etupäässä näitä primäärisiä aseita. Vuoden 1898 Mauser, edes 34-malli Kurz ei vedä millään tavalla vertoja vuosikymmentä vanhemmalle AK47:lle ja 20. vuosisadan rynkyt menevät sitten edelleen omaan kategoriaansa. Tarkoitin tässä sitä että State of The Art - luokan roina syrjäyttää käyttöarvollaan jokseenkin säännöllistä nopeutta vanhaa krääsää - joka taas omalla ajallaan oli kuuminta hottia.

[Mili]

[Solifer]

Sen verran pistettävä M1911A1-uskovaisia ruotuun että Glock 17 kestää ampumista moninkertaisesti sen mitä vanhat Browningin viritelmät. GP35 etenkin ei ole tunnettu suuresta kestävyydestään.

Ei silti kyllä M1911A1 on sekin hyvä ase kun se on valmistettu CNC-yöstökeskuksesta tulleista hyvistä osista ja kokoonpanija on aseen toiminnan ymmärtänyt. Glockin kasaa vähän uunompikin duunari eikä tarvi viilailla mitään.

[Sarvikuono]

..Mielipidekirjoituksesta lakiehdotukseen sujuvasti kauheaan tekniseen vääntöön pyssyjen ominaisuuksista..
_________________
Video meliora proboque deteriora sequor.