Kauriin tunnistus

[kahtto1]

Täällä päin kauriin pyynti on vielä sen verran uusi juttu, ettei ole hirveästi tullut perehdyttyä. Kysymys joka askarruttaa liittyy loppukauden pyyntiin, kun vasat ovat emän kokoisia ja passiin saattaa juosta kolme saman kokoista eläintä, joista mielellään vasan ampuisi kun vain tunnistaisi. Mistä erottaa aikuisen naaraan ja saman syksyn vasan?

[stgarak]

Jossakin Metsästäjä-lehden numerossa oli juttua aiheesta, muistaakseni kerrottiin että ei niitä erota silmällä mistään...

[miksa]

kyllä koko on käytännössä ainoa tapa erottaa emä ja (naaras)vasa, mutta edellyttää vartailukohtaa. Ongelmaksi tulee usein se, että ainakin painostuksen alla kauris jättää vasansa turvaan.

[jani s]

[OliiN]

Perimmäistä.

EDIT:
Viime vuonna ammuin mäyräkoiran ajoon yksinäisen kauriin vasan. Naaras huiteli passista reilu 10min aikaisemmin läpi,meni vajaa 30m päästä mun ohi aukealla pellolla enkä nähnyt,ehkä hyvä niin,koska silloin olis käynyt vahinko(sitä vaan kummastelen kuinka en voinut nähdä,näkyvyyttäkin kun oli aika reilusti).
Kaiken huippu että sekä viereinen passi,että n.500m päässä ollut passimies näki tuon naaraan loikkivan mun ohi.
Mutta vasa tuli sitten koiran edellä miltei samaa jälkeä,ja olin paremmin hereillä. Vasan matka päättyi.
Eli ainakin tuon kokemuksen perusteella ei kannata ekaa ampua.

[Aris60]

Ihan olette oikeilla jäljillä siinä, että vasan ja naaraan erottaminen toisistaa on nyt jo aika vaikeaa varsinkin kun ne eivät liiku yhdessä. Yhdessä ollessa koko antaa hyvin vertailukohtaa jos aikaa tarkkailuun on. Joillakin seuroilla on sääntö, että mäykkyajosta ei yksittäistä naarasta/vasaa ei ammuta. Olemme itse huomanneet, että vasa ja emä hyvin usein eroavat toisistaan mäykylläkin ajatettaessa. Vasa painaa lihoineen ja luineen tällähetkellä (ruhopaino) 11-13 kg korkeus on vain hieman pienenpi kuin emällä. Aikuiset ovat painaneet 14-19kg aiemmin hirvivaa'alla punnittaessa. Kun lunta on niin silloin koiranohjaajalla on velvollisuus tarkastaa paikka mistä koira eläimet otti ylös ja pyrkiä selvittämään mitä eläimiä koiran edessä on. Neljästä ammutusta vasasta on kolme kantanut vielä lyhyttä ja vaaleahkoa vasan turkkia, mutta yhdellä oli jo karvakin muuttunut osittain samanlaiseksi kun aikuisilla. Eli ei siitäkään ole tunnistuskeinoksi. Se koko ja hontelo olemus voivat antaa kokeneelle osviittaa. Paras ja lähes ainoa varma tapa varmistua eläimestä on laskea poskihampaat . Vasalla niitä on viisi. Sekä ylhäällä ja alhaalla. Olen niitä minäkin laskenut myös tänä syksynä. Viittä enenpää ei ole löytynyt. Aikuisella niitä on kuusi. Kyttäämällä ei kauriita emme ole ampuneet tänä vuonna vielä yhtää. Eivät käy ruokintapaikalla kun ei ole lunta maassa. Väitetään, että kaurista on helppo metsästää. Enpä ole ihan samaa mieltä. Niin usein ne on mennyt meillä passimiesten välistä. Menevät kaislikkoon mihin mäyräkoira ei perässä mene. Uivat yllättävän hyvin. Ja nopeuskin on ihan kiitettävää luokkaa. No ehkä se helpottuu 10 vuoden kokemuksella. Nyt ei ole vasta kun 4-5 vuoden kokemus.

Kannan hillitystä verotuksesta johtuen kanta kasvaa meillä noin 25-30% vuosittain. Ilvekset lisääntyvät myös kovaa vauhtia - vielä tosin vain naapuriseurojen mailla. Sen olemme oppineet, että passitettavan alueen oltava suhteellisen pieni noin 20-50ha jonne eläimet on aiemmin paikallistettu. Voi olla että tämä on pukin reviirin koko meidän alueella. Tälläisen mahtipukin ampuminen voi tyhjätä (ja on tyhjänytkin) koko reviirin. Pitäis malttaa säästää ne muutamat tosi pukit. Naaraat ja nuoret yksilöt tuntuvat vaeltavan enemmän. Passimiehet kohtiin jossa aiempina syksyinä on ollut jälkiä ja mies ja koira sisälle niin silloin tuloskin on joskus onnistunut. Tänä kesänä meillä on ollut useita naaraita joilla on ollut jopa kolme vasaa.

Ajokoiramiehistä osa alkaa olla lämpöisi näihin kauriisiin - mitenkähän ajokoirien jalostus tässä onnistuu tulevaisuudessa.

[Kuusanka]

Kuva on otettu helmikuun puolivälissä metsäkaurisnaaraasta ja uros- ja naarasvasasta. Vasojen kolmiomaiset päät ovat hyvä tuntomerkki. Kuvassa kamera on rapsahtanut jo kerran ja kuullun äänen suuntaa peilataan.

[kahtto1]

Joskus olen kuullut, että vasan saattaa tunnistaa käytöksestä. Esim. illalla pellolle tullessaan aikuinen käyttäytyy vähän varovaisemmin, kun taas vasat käyttäytyvät kuin "lapset". Pitääkö paikkansa?

[Kuusanka]

Alla olevassa kuvassa näkyy vasan kolmiopää paremmin kuin edellisessä kuvassa. Kuvat on otettu potseja odotellessa.

[miksa]

[Viskivallu]

Kyllä ne tunnistaa jos on mahdollisuus nähdä emä ja vasat yhtä aikaa. Vasa vain hieman pienempi kokoinen ja pieni, lyhyempi pää. Jos vasa tulee yksin niin mahdollisuus tunnistaa ainoastaan päästä. Kannattaa katsella kaadettujen kauriiden päitä niin sitten amputilanteessa on helpompi hahmottaa. Ei siihen mee kun sadasosa sitten kun ne oppii.

[jani s]

Jätät ampumatta. Eihän missään muussakaan jahdissa ammuta, jos ei tunnisteta..?
Kyllä, kyllä. Itse olen aina elännyt siinä uskossa ,että ensimmäisenä passiin tuleva on naaras jota vasat seuraa, mutta tuo piilottamis teoria panee kyllä mietityttämään. Kuvitellaan, että mäykyn edestä tulee "yksinäinen" kauris jonka ammut et siis ole tehnyt mitään väärää vaikka ampuma yksilö olikin täysikasvuinen naaras senpä takia varmaankin kauris ajoja suositellaan pitämään lyhkäisinä? Mene ja tiedä...
_________________
"let them come close to you"

[Simo52]

Mikäli kauriita pääsee tarkkailemaan tarkkailemaan rauhallisessa tilanteessa tai läheltä hyvästä kulmasta sivusta, löytyy sarvettomalta urokselta yksi varma tuntomerkki. Kuusankan molemmista kuvista voidaan siis tunnistaa yksi urosvasa mahanalustupsun perusteella.

Tämä vinkki tuli esille joskus aiemmin keskusteluissa tällä foorumilla. Tuntomerkki on samanlainen kuin urospuolisen hirvenvasan sarvet. Ratkaisee tunnistusongelman ainoastaan joissain erikoistilanteissa.

Ohessa linkki kauriin kuvia sisältäviin sivuihin, joilla voi treenata tunnistamista:
http://www.hannuhuttu.com/gallery/thumbnails.php?album=10
http://askohamalainen.com/Metsakauris-Roe-Deer.html

[Kuusanka]

[Elan]

Hienoja kuva Kuusankalla, aivan kuin oppikirjasta. Nuo tupsut naaraalla ja koiraalla vähän eri paikoissa ovat todella hyvät tuntomerkit, ne havaitsee aika hyvin pienessä liikkeesäkin.

Pari viikkoa sitten passiini juoksi viisi kaurista, joista ainakin kaksi oli vasaa. Ne erottuivat kyllä selvästi joukosta juuri tuon pään muodon perusteella sekä myös liikkumisen perusteella. Ilmeisesti kolmaskin oli vasa ja kaksi isompaa olivat naaras ja ylivuotinen naaras tai sarvensa pudottanut nuori pukki. Tuossa Kuusankan toisessa kuvassa vasan pää näkyy hyvin ja tuo tasasivuisen kolmion muoto on selkästi havaittavissa. Myös edestäpäin vasan pää näyttää pyöreämmältä kuin täysikasvuisen.

Kauriit ovat meidän alueellamme lisääntyneet rajusti, jälkiä näkyy vähän joka puolella. Olemme ruokkineet niitä muutaman vuoden ja ammuimme ennen 1-2 kappaletta vuosittain. Nyt on peurajahdin yhteydessä ammuttu jo 5 kpl ja pari vasaa on jäänyt auton allekkin. Uudesta vuodesta vihellämme ilmeisesti pelin poikki ja kauris menee rauhoitukseen.