Venevalkamaoikeus

[Jyrkkä D]

Osaisiko joku kertoa, mitä venevalkamaoikeus pitää sisällään? Saako tehdä pienen laiturin, jos veneelle ei muuten pääse kuivin jaloin? Saako laittaa poijun?

Entä sitten, jos rannan ostaa uusi omistaja ja hän vaatii kuusikymmentäluvulla tehtyjen pienten rantavajojen purkamista? Pitääkö purkaa vai olisiko uuden omistajan pitänyt ostaessaan huomioida nämä ikään kuin lisärasitteena?

Voiko maanomistaja rakentaa uuden laiturin ja vaatia muita purkamaan omansa ja kiinnittämään vuosimaksua vastaan veneensä uuteen laituriin?

Kiitoksia tiedoista.

[MtJ]

Vesilaki kertoo seuraavaa;

[Jyrkkä D]

Pysyvä ja rasite koskee luokkaa viittätoista tilaa. Ei siis ole vain minulla oikeutta ao. alueeseen.

[Aris60]

Eiköhäm se venevalkamaoikeus ole perustettu yksityisistä teistä annetun lain perusteella. Ei vesilain. Tietoimituksen asiakirjat läytyvät maanmittauslaitoksen arkistosta ja rekisteröidyn toimituksen rasite on tarkoin kuvattu. Rasite sitoo myös alueen uutta omistajaa. Se yleinen käytäntö jos saaritontin myyjä lupaa venevalkamaoikeuden johonkin satamaan, mitä hän ei omista, ei mitään oikeutta tuo. Näitä tapauksia on ihan liian usein riitojen aiheuttajana. Eli ensimäiseksi maanmittauskonttoriin hakemaan paperi, josta tarkalleen selviää mitä oikeuksia tilallasi itseasiassa on. Aiemmin saatu LUPA venevalkamaanrannan omistajalta ei nauti yhtä vahvaa suojaa kuin rasite. Lupa taitaa edelleen sitoa vain luvan antajaa ja hänen perillisiään. Ei alueen uutta omistajaa. En tarkistanut tuota viimeistä.

Venevalkamaoikeuden syntyyn voi olla myös muutama muu harvinaisempi tapa. Tuskin kuitenkaan niitä nyt tarkoitat.

[MtJ]

Vesilaki vastaa poijun laittamisesta ym. vesialueelle tapahtuvista muutoksista. Tielaki sitten ilmeisesti itse valkamasta.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[Aris60]

Yksinkertaisesti...

Venevalkamaoikeus on maakaaren ja kiinteistönmuodostuslain tuntema oikeus pitää rasitteen luonteista venepaikkaa toisen kiinteistöllä. Rasitus liittyy tyypillisesti oikeuteen kulkea hallitsemalleen kiinteistölle. Tämä oikeus ei ulotu vesialueen puolelle muuten kun pienehkön yksityiskäyttöön tarkoitetun laiturin osalta ( kiinteistön hallintaoikeudesta seuraa yksityiskäyttöön tarkoitetun laiturin pito-oikeus) . Toisaalta vesialueen omistajan suostumuksella ei katsottu olevan vaikutusta lupatarpeeseen sellaisessa tilanteessa jos vesilain säännöksistä suoraan seuraa velvollisuus hakea hankkeelle lupa ( laituri vrt venesatama VL 2L 28§).

[Jyrkkä D]

Joo kyllä tämä rasite on ihan tarkkaan määritelty perustamistoimituksen pöytäkirjassa, jossa suureksi riemukseni lukee, notta "kysymyksessä on rasitteen perustaminen laituri ja veneepaikan tarvetta varten". Eli maanomistaja haistakoon vaan pitkän pillun! Olikos siellä Byggmaxissa se painekyllästetty halpaa?

Mites oleskelu muuten alueella? Voiko siellä käydä uimassa vai vain hypätä veneeseen kiireen vilkkaa?

[Aris60]

Venevalkamaoikeus liittyy kulkemiseen.
Laajempi käyttöoikeus tai rasite - kuika nyt sitä sitten katsotaankin - on taas rantaoikeus.

Uiminen taas on jokamiehenoikeus muualla kuin pihamailla sekä sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta. Samoin oleskella voi tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua, mutta se ei saa tuottaa häiriötä esim. asutukselle.

Eli vastausta ei oikein suoraan voi antaa, ainakaan siten, että jonkinlaista nokkimista ei siitä aiheutuisi. Venevalkamaoikeus on aika suppea oikeus. Sen tiedä varmasti, että kesälomaksi parkkeerattu asuntovaunu ja siinä oleskelu ei oikeuteen mahtunut. Toiseksi teitpä mitä hyvänsä ei toiminta voi loukata muiden venevalkamaoikeuden haltijoiden oikeutta. Normaalilla järjen käytöllä selviää yhdeksän kertaa kymmenestä.

[Aris60]

Unohtui vielä....

Venevalkamaoikeuskin voidaan rasitetun kiinteistön hakemusta poistaa joissakin tilanteissa.
Yleisesti: Rasite voidaan poistaa, jos olosuhteet ovat niin muuttuneet, ettei rasitteen perustamiselle olisi enää edellytyksiä eikä rasite ole oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle välttämätön kuten kiinteistönmuodostamislaki asiasta säätää.

Eli kannattaa harkita kuinka pitkälle pinnaa venyttää.

[eero]

Itselläni on venevalkama paikka ja se on lohkomisen yhteydessä merkattu alue kuten tontti,ja myös määritelty sen koko. näin ollen se on osa tonttia josta voin kylläkin luopua mutta siitä on tehtävä ihan normi paperit. Tontiltani menee tie rantaa 300-400m missä tämä sijaitsee

[Jyrkkä D]

[Dermo]

Näihin venevalkama ja -kulkuoikeuksiin on muuten mettähallitus tarttunut Selkämeren kansallispuiston myötä.
Sieltä saadaan malli miten ne poistetaan.


Mettähallituksen luontopalveluilla piisaa rahaa käräjöintiin, ja tulitikkuja sekä pensaa kämppiin.

.

[Kiul]

[Pyrykoira]

Tarkoittanet " polkuoikeudella " tätä:
Lakanneet yhteiset tiet

Laki 983/76 2. ja 3. luku ja 4 §
Lain tilojen yhteisten teiden ja valtaojien sekä niihin verrattavien alueiden lakkaamisesta yhteisinä alueina (ns. ojalaki)(983/76) tultua voimaan 1.3.1977 yhteiset alueet lakkasivat olemasta yhteisiä.
Lakanneet yhteiset alueet siirtyivät rajoittuviin kiinteistöihin tai kunnalle em. lain mukaisesti.
Lakanneeseen yhteiseen alueeseen sai korvauksetta pysyvän rasiteoikeuden sellainen osakaskiinteistö, jonka omistaja lain voimaan tullessa käytti aluetta sen alkuperäiseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen.

Tarpeelliset kulkuoikeudet eivät tämän lain myötä muuttuneet mitenkään, vaikka alue pinta-alana siirtyikin tilan tiluksiksi.

[Pudejovicky]

Kenellekäs se rannan ympärillä oleva vesialue kuuluu? Kuten MtJ tuossa jo sanoi, niin sitä rannan puolta määrää eri laki kuin sitä vettä ympärillä.
Meilläkin venevalkamaoikeus usean muun tilan kanssa, maat on tietenkin toisten ja rannan edestä vesioikeus vain yhdellä tilalla.
On siitä aikojen saatossa monta sanomista paperimäärän perusteella tullut