Ballistic- ohjelmien luotettavuus?

[ErkkiMetsola]

Onko kukaan koittanut esim. Norman ballistiikka ohjelman paikkaansa pitävyyttä käytännön tasolla?

Tässä tutustun Norman ohjelmaan, kätevä ohjelma jos vain teoria ja käytäntö kohtaavat

[Nimrod]

Yleensä nämä ohjelmat nojaavat laskennallisiin luotien ballistiikkatietoihin (pl. Lapuan ohjelma). Tämän johdosta kaikki ohjelmat eivät ole pitkille matkoille täysin paikkaansapitäviä. Kyse tällöin on kuitenkin pitkistä etäisyyksistä (yli 400 metriä), joten metsästäjille asialla on vain harvoin merkitystä.

Tyypillisesti ohjelmien pienet virheet hukkuvat "kohinaan", eli niiden merkitys jää pienemmäksi kuin esim. aseen käynti.

[.625]

Pitää ainakin itselläni paikkaansa,(piekkari,222,6,5x55) kun säätää vain kiikarin oikean asennuspisteen kuntoon & luodin BC:n pidemmilläkin matkoilla.

[MustaSurma]

Useimmat ballistiikkalaskurit pitää paikkansa kuhan kaikki arvot on oikein. Suurin tekijä minkä itse olen huomannut noissa laskureissa on luodin lähtönopeus - vain harvat ohjelmat osaavat tai pystyvät laskemaan luodin lähtönopeuden vaikka kysyvätkin lämpötilaa. Esim Norman ohjelmassa voi kertoa vallitsevan lämpötilan, mutta luodin lähtönopeus pysyy silti samana mikä aiheuttaa pidemmille matkoille ammuttaessa isojakin poikkeamia.

http://www.jbmballistics.com/ballistics/calculators/calculators.shtml kertoo aika tarkkaan realistisen korjauksen kuhan kaikki arvot syöttää oikein, ja kannettavista laitteista Horus Kestrel pitää kutinsa. Mutta on kyllä kallis. Tuohon JBMmään tarvitsee sitten tietää läpötilan mukaan luodin lähtönopeus omasta aseesta, siinä tulee ruudin palokäyrät tai nopeusmittari tarpeeseen.

[Hanzzi]

Kysytääs tähän samaan, että onko joku testannu Meoptan laskurin paikkansapitävyyttä? Tarkotan lähinnä BDC-ristikon koroviivojen ja eri suurennoksien yhdistelmiä.

[Ollari]

[MustaSurma]

[Ollari]

Minä kun olen käsittänyt, että latauksen lämpötilaherkkyys riippuu muustakin, kuin pelkästään käytetystä ruudista. Nimittäin ainakin patruunan yleisestä painetasosta (johon vaikuttaa käytetty luoti, lataustiheys jne jne), käytetystä nallista (magnum vrs tavallinen). Eli täsmälleen sama ruutilaatu jollain latauksella pudotaa jossain aseessa nopeutta +20 ->-15C muutoksessa vaikka 5m/s ja jossain toisessa latauksessa vauhti tippuukin samalla aseella ja ruudilla vaikka 35m/s.

Valtaosaan käytettyjä softia ei myöskään syötetä käytettyä ruutilaatua. Toki se patruunavalmistajilla omista latauksistaan tiedossa on. Jonkin verran väitetään ruudeissa olevan myös eräkohtaisia eroja (kuumimmat lataukset suositellaan kehittämään uudestaan ruutierän vaihtuessa).

Kaikkinensa, vaikka tuollainen lähtönopeus-lämpötila kompensaatio olisikin, en sitä kovin luotettavana uskaltaisi mennä pitämään. Koeammunta omalla latauksella ja nopeusmittari siis. Ei ole oikotietä, jos tarkasti haluaa ballistiikan mallintaa. Kaikenlisäksi, nopeusmittarin tarvii jokatapauksessa, koska tehtaan ilmoittamat lähtönopeudet... Sitten on vielä lähtönpopeushajonta... No, lähtönopeusmittarihan sinulla jokatapauksessa on ja jos paljon joudut ampumaan. Nin sama mitata.

Mitä tulee ballistiikkalaskureihin yleensä, kuten Nimrod sanoi, laskennan virheet taitaa hukkua aseen ominaiskäyntiin alle 400m matkoilla. Mikä voidaan kääntää niinkin päin, että kompensaation testaaminen ampumalla vaatii aika paljon ampumista, kun pitää osumien keskipiste löytää. Perus 100m kohdistukseen käytettävä 3 laukausta ei välttämättä enää riitäkään, kun halutaan osumakeskipiste 450m etäisyydeltä saati pidemmältä.

[MustaSurma]

Mjoo, tottahan ruudeissa on eroja niissäkin, toiset palaa tasaisemmin eri lämpötiloissa ja toisissa on huomattaviakin eroja. En ole itse ainakaan huomannut kovin suuria eroja palonopeuskäyrissä vaikka ase vaihtuukin. Lähtönopeuseroja on kyllä eri aseissa vaikka samaa latausta käytettäisiinkin, mutta ne yleensä johtuvat sitten piippujen fyysisistä eroista, niiden likaisuudesta, kuparoinista ja patruunapesien eroista.

Toki jos hylsyn täyttöaste on pieni, niin silloin samankin patruunaerän latauksissa on suuriakin nopeusvaihteluita koska ruuti saattaa palaa epätasaisesti. Sitä en tiedä miten sitten painevaihtelu vaikuttaa tällaiseen patruunaan noin niinkun sisäballistiikan osalta. Niissä voisi kuitenkin kuvitella olevan melko yhteneväinen "ilmanlaatu", yleensä kun ovat aika tiiviitä nuo patruunat. Toki taas mitä paksumpaa ilma on, ja mitä suurempi kaliiperi kyseessä, niin sen enemmän lämpötila vaikuttaa luotiin jo ennenkuin luoti edes pääsee piipusta ulos, sillä piipussakin on yllättävän monta kuutiosenttiä ilmaa. Siis isoissa kaleissa, ja se saattaa korostaa lämpötilan vaikutusta lähtönopeuteen kun se luoti joutuu työntämään sen ilman edeltään sieltä piipusta ulos. Jos on ampunut isokaliiperisella kiväärillä jossa on tehokas suujarru nokalla niin sitä saattaa huomata pienen eron jo ennenkuin luoti poistuu piipusta

Ei sillä tosiaan ruudin palonopeuden tietämisellä yksistään mitään teekkään, niinkuin kirjoitin niin se referenssinopeus siitä omasta aseesta täytyy saada jokatapauksessa. Ja sitten kun se käyrä tai taulukko on valmis niin niitä sitten täytyy käydä ampumassa niitä nopeuksia eri (ruudin) lämpötiloissa, ja varmistaa että se käyrä pitää paikkansa. Ja niissäkin on poikkeamia jotka johtuvat useammastakin muuttujasta, ja myöskin missä luodin lähtönopeuksissa liikutaan alun alkaenkin, mutta ainakin omat laskut ovat pitäneet todella hyvin paikkansa, muutamien m/s heittoja normilämpötiloissa, ja kuten voi arvata niin äärilämpötiloissa heittoja on sitten enemmän.

Nekään käyrät tai taulut ei ole "lopullisia", sillä lähtönopeudet muuttuu sitämukaa mitä enemmän ampuu. Uudella piipulla ensimmäiset sadat laukaukset ovat yleensä alhaisempia mitä sisäänammutulla. Kaliiperikohtaista sekin. .308:ssa tuntuisi huippulähdöt olevan siellä 400-500lks kohdalla, ja sieltä ne sitten alkaa hiljalleen tippua kun piippu kuluu.

Ja jos meinaa ampua kylmälaukauksia tarkasti pitkälle, niin silloin se aseen ja piipun "huoltaminenkin" on hieman laiskempaa. Täytyy tietää missä kunnossa se piippu on että pystyy arvioimaan senhetkisen lähtönopeuden vaikka kuinka olisi tarkat taulukot ja tietokoneet. Kun aseen piipun puhdistaa ratakäynnin jälkeen, niin sen kunto yllättäen muuttuu, ja lähtönopeudet yleensä laskee eli eivät olekaan seuraavalla ampumakerralla samat mitä radalla. Itse en (ja tästä tullee sanomista) koske piippuun kuin pakon edestä. Hyvin varovainen ruutijäämien poisto jos lähtönopeudet eivät olekaan (siis osumat) siellä missä pitäisi, ja kuparin erittäin varovainen poisto vain tarpeen vaatiessa. Tietyillä kaliipereilla tuokin korostuu, yleensä "tappi"- ja magnumlataukset kuparoivat enemmän ja vaativat sitä kautta huoltoa.

Useilla ampujilla tosiaan nuo laskentavirheet häviävät siihen kaikkeen muuhun mikä menee pieleen, mutta nykyaseista, ja vanhemmistakin löytyisi potentiaalia hyvinkin pitkän matkan ammuntaan kun vaan joku näyttäisi ja kertoisi mitä pitää tehdä. Se mitä pitkän matkan taulukoiden tekemiseen ampumalla tulee niin minä en siihen oikein suoraansanottuna luota. Jo yhden ampumaratapäivän aikana, jos meinaa ampua vaikka 50 metrin välein sadasta viiteensataan metriin taulukon, niin keli saattaa ehtiä vaihtumaan sen verran, ettei se "tarkka, ampumalla todettu" korotaulukko välttämättä pidä paikkaansa edes illalla. Toisekseen seuraavan kerran kun on ampumassa pitäisi olla täsmälleen samanlaiset keliolosuhteet ja samalla korkeudella missä ne korokorjautaulukot on tullut ammuttua. Toki riippuu vähän maalin koostakin, mutta sanotaan vaikka 450m etäisyyttä, +20 astetta auringonpaistetta ja patruunat auringossa ensimmäisenä päivänä, ja jos kaikki muut muuttujat pysyvät samoina ja lasketaan lämpötila +15 asteeseen ja pilviseen niin ero maalilla on 73 senttiä. Siihen kun lisätään ilmanpaine-ero, korkeusero, ilmankosteusmuutos niin saattaa olla vielä enemmänkin. Tuo on siis laskettu .308win datalla, hitaalla ja raskaalla luodilla joten muutos on aika reilu, myönnetään. Eli en kannata taulukoiden rakentamista ampumalla, lyhyille matkoille toimii kyllä, mutta mitä pidemmälle mennään, sitä suuremmin pienetkin muutokset vaikuttavat luodin ulkoballistiikkaan.

Siinä mielessä edes valistunut arvaus ballistiikkaohjelmalla veisi luodin huomattavasti lähemmäs tähtäyspistettä mitä yhdellä ja samalla lähtönopeudella tehtävät korjaukset.


Tää on kyllä mahtava aihe Tuohon toiseen topikkiin linkitin kylmälaukausvideon 500 metriin jos jotain kiinnostaa.

[Peltsu]

[MustaSurma]

[Peltsu]

[Jartsu]

Pitää tietää päivä millo ampuu/keli, nopeusmittarilla kyyti, sit vasta menee laskurin kimppuun, voi vähentää kyytiä noin 10m/s ja sit losottaa.

Tämä ainakin toimi 600m.

Kohdistus oli laskettu/ammuttu 100m matkalta ja osuma oli kello 2, 7cm keskustasta.

Pitää toki olla käyntiäkin. muuten se vaikeutuu.

[havu]

Mielestäni tässä on aavistuksen omaisesti sotkettu hiukan keskenään kahta eri asiaa eli sisä- ja ulko-ballistiikkaa. Ballistiikka-laskurit eivät ota mitään kantaa varsinaisesti lähtönopeuteen vaan se kerrotaan sille! Lämpötilalla on toki oma vaikutuksensa luodin lentokaareen jonka vuoksi se on laskennassa huomioitu, mutta kyse siinä on ilman lämpötilasta eikä patruunan ja/tai ruudin. Tästä samaisesta syystä ballistiikka-laskurit eivät kysykään mitään sisä-ballistiikkaa koskevaa tekijää (ruudin palo-arvoja, lämpötilaa, annosta jne.).

Ainoa laskuri jonka tiedän edes yrittävän tätä laskea on QuickLoad joka on puhtaasti SISÄ-ballistiikka -laskuri. Sillä voi simuloida tilannetta esim. jokin lataus jonka on mitannut tietysttä lämpötilassa ja kun lähtö on viilattu ohjelmassa kohdalleen, niin voi lämpötilaa muuttaa ja ohjelma kertoo mikä lähtönopeus (kenties) on silloin. QuickTarget taas on ULKO-ballistiikka -laskuri, jossa mm. lämpötila voidaan ottaa huomioon vaikuttavana tekijänä, mutta siis se vaikuttaa ilmanvastukseen ja siten lentokaareen, mutta ei itsessään lähtönopeuteen.

Asiaa voi karkeasti & teoreettisesti havainnoillistaa itselleen esim. niin että mittaa jonkin paukun lähtönopeuden lämpimällä kelillä ja uusii saman testin pakkasella mutta niin että paukut ja ase ovat autossa viimetippaan asti samassa lämpötilassa kuin oli ns. kesällä. Tällöin lähtönopeudessa ei ole juurikaan eroa (kuinka lämpötila-herkkä mittari...?), mutta lentokäyrässä on laskennallisesti.

Ballistiikkalaskureilla laskiessa lämpötilalla on lentokaareen eli ilmanvastukseen häviävän pieni merkitys ja isomman merkityksen tekeekin ruudin lämpötilan muutoksen aiheuttama lähtönopeuden&paineen lasku/nousu.