Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
-pertsa- Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 01 Hel 2010 Viestejä: 32 Paikkakunta: pohjois-pohjanmaa
|
Lähetetty: 16.02.2011 23:02 Viestin aihe: |
|
|
Sämpy kirjoitti: | No olen minäkin nähnyt sitä, että yhdellä sauvalla hiihdetään. Tosin ei se vaara- ja kumparemaisemissa ja varsinkaan nykyryteiköissä ole näppärää, mutta voisin kuvitella, että Lapissa ja esim. Pudasjärvellä olisi tällaisia hiihtäjiä. Silloin kun on hyvä pito, tasaiset maisemat eikä suuresti upota, voi ihan hyvin hiihtää yhdellä sauvalla. Savoillahan tasamaalla muutenkin umpilumessa on lähinnä tasapainomerkitys: työntämisestä ei ole hyötyä.
Pongasin Puuilossa käydessä uuden suksimerkin, nimeltään Näljänkä. Vaikka nimi olikin hyvin kotoisa, veikkaan kotomaaksi jotain edullista maata. Niissä oli valmiiksi kopiot Kuusamon siteistä ja hintaa 240cm pitopohjaparilla oli 100 equa. |
samat sukset bongasin ite ylivieskan kärkkäisellä,sen mitä siinä kerkesin käsissäni niitä hiplailemaan niin kevyt ja taipuisa suksi,miks ei niillä paremman puutteessa hiihtelis..kellään käytännön kokemuksia? _________________ on pyssyjä ja miehiä,mutta onko pyssy miehiä? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
GraaviSupi Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Tam 2011 Viestejä: 823 Paikkakunta: KESKINAPA
|
Lähetetty: 16.02.2011 23:15 Viestin aihe: |
|
|
jonesis kirjoitti: | Tuli ostettua karhun 250cm optigrip eräsukset. Siteinä x-trace. Ensipuraisu kymmenen asteen pakkasella ja pieni uusi lumi pinnassa. Aivan loistava pito ja ei luistossakaan valittamista. Siteet toimi myös hyvin saapaiden kanssa. |
Joko oot testannu -25 pakkasessa? _________________ KVA ryyppäyksestä ja MVA kulli |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jonesis Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Hel 2008 Viestejä: 1024 Paikkakunta: Huittinen
|
Lähetetty: 17.02.2011 10:11 Viestin aihe: |
|
|
Ei oo tullut testattua. Mulla kun tuo suksien tarve on lähinnä supien jäljityksessä, niin ei tuu kovilla pakkasilla käytyä. Toivottavasti pelaa kevään suojakeleissä.
Viimeinen muokkaaja, jonesis pvm 17.02.2011 20:38, muokattu 1 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tomy the Hunter Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Tam 2005 Viestejä: 1130 Paikkakunta: 768 / 857
|
Lähetetty: 17.02.2011 11:58 Viestin aihe: |
|
|
Työn puolesta sain suksiksi vanhat muoviset Karhun Bear Claw 225:t. Sukset ovat erittäin taipuisat ja siten ne eivät uponneet pehmeäänkään lumeen kovin syvällä. Kokemukset olivat erittäin hyvät. Ruotsin armeijan 210cm pitkiin kapuloihin verrattuna Karhut olivat paaaljon paremmat. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
joujoe Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 15 Lok 2009 Viestejä: 101
|
Lähetetty: 22.02.2011 08:42 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Onkohan jollain tietoa kuvassa olevista kuusiston tekemistä suksista |
Käsittääkseni Kuusistoissa oli PE-HD -muovipohja, kuin paremmissakin suksissa, ellei sitten ole puuta vielä kokonaan. En käsitellyt Kuusistoja mitenkään, pitihän ne jotenkin ja luisti. Kuusistoilla oli aikanaan katkeamattomuustakuu, jos onnistui katkaisemaan ne, sai uudet tilalle. Eno sai kolmet kunnes alkoivat epäillä. Nykypäivään säästyneille Kuusistoille ei taida päteä. Kuvissa on eri malli, mutta minulla aikanaan olleet n.220 cm vaaleanvihreät Newerwaxit oli parhaita metsäsuksia mitä on vastaan tullut. Karhun Erät ja muutamat Peltoset ja Järviset ei ole ainakaan kummempia olleet pitämään, vaikka niissä on ollut suomupohja, eivätkä paremmin luistakaan. Riippuu toki miten naarmuinen ja kulunut pohja jo on. Käsiteltävyydeltään Karhun reilun 2m:n Erät on hyvät.
Joskus 70-luvulla oli joitain pienempiä suksia punaisella muovipohjalla. Mitä lie luirua ollut se pohja, kun pitoa tai luistoa ei saanut millään aineella. Olisiko noissa sellaiset |
|
Takaisin alkuun |
|
|
teneraattori Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 03 Tam 2008 Viestejä: 79 Paikkakunta: päijät-häme
|
Lähetetty: 22.02.2011 23:51 Viestin aihe: |
|
|
joujoe kirjoitti: |
Kuusistoilla oli aikanaan katkeamattomuustakuu, jos onnistui katkaisemaan ne, sai uudet tilalle. Eno sai kolmet kunnes alkoivat epäillä. Nykypäivään säästyneille Kuusistoille ei taida päteä. |
Toi pitää muuten paikkansa. Onnistuin joskus jotenkin taittamaan Kuusiston harmaan latusuksen ja menin sitten suksen kanssa tehtaalle, kun oli tossa ihan läheellä, niin antovat sieltä uuden suksen. Tehdas meni muistaakseni sitten nurin 80-luvulla.
Niin, metsäsuksista. Viimeisin hankinta on ollut telemark-sukset kirpputorilta ihan normi SNS-siteillä. Hienohan noilla on hiihdellä metsissä, ovat vakaat, luistavat hyvin ja lisäksi ovat melko kevyet. Yllättävän hyvin ne myös kantavat, vaikka pituutta suksilla on vain 205 cm. Ja vielä kun on teräskantit, niin pitoa löytyy rinteissäkin. Suosittelen.
No, onhan mulla lisäksi saapasmallit: Lenkkisiteelliset armeijan puusukset ja Karhun lasikuituiset myös lenkkisiteillä. _________________ "Jokainen metsästyspäivä lisää ihmisen elinikää saman verran"---elän siis vanhaksi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ark Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Elo 2010 Viestejä: 206
|
Lähetetty: 23.02.2011 08:20 Viestin aihe: |
|
|
Nuo Kuusistot on 260 pitkät.
Sitä minä tuon pohja suhteen ihmettelin kun eiinä näyttäs olevan puun syyrakenne, mutta muuten se on muovisen näköistä.. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Hitleri Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Kes 2006 Viestejä: 4746
|
Lähetetty: 23.02.2011 10:23 Viestin aihe: |
|
|
Minen näistä suksista mittään ymmärrä kun poikkeuksetta päivittäin työssäni niillä hiihtelen, mutta sanoisin, että ihan normaalikäyttäjän ei kannata mennä näissä asioissa taas "liian pitkälle"...Jos mehtäsuksessa pitää olla luistoa ja pitoa kohta niinkuin kilpasuksissa, niin sitten pitää varmaan pohjatkin alkaa hiomaan lumen kiderakenteen mukaan jne.
Mulla on pääasiassa Karhun Erät (225) ja ne pelaa ihan hyvin ainakin tällaselle kuivan kesän oravalle. Kantavat, luistavat, pitävät, kärjet tarpeeksi notkeat jne. Kaikki perusedellytykset mitä mielestäni sukselta vaaditaan, ainakin näihin olosuhteisiin missä minä rymyän. Niissä on paikallaan Kuusamon siteet ja siihen kenkäosan alle kun laittaa pari kerrosta ilmastointiteippiä siivuiksi, niin ei paakkua lumi kengän alle. Jo vain, muuta ei tarvitakaan sitten ja vallankin keväthangilla meno on tosi lets go! Silloin tällöin tulee hiihdeltyä myös armeijan vanhoilla lankuilla, varsinkin keväthangilla. Niissä on suomupohjaan se etu, että kun mennään oikein tosissaan niin silonen pohja ei ujella. _________________ Vaan varmoilta paikoilta ohi! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
poikamehto Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Mar 2006 Viestejä: 2230 Paikkakunta: Koillismaa
|
Lähetetty: 26.02.2011 17:12 Viestin aihe: |
|
|
olipa tännään nii luihakka keli ettei muut ku hanget vejä vertoja. pakkasta -4 ja jotaki jää tihkun tapasta tuli taivaalta.. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jonesis Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Hel 2008 Viestejä: 1024 Paikkakunta: Huittinen
|
Lähetetty: 26.02.2011 20:54 Viestin aihe: |
|
|
Nyt kun alkaa ajokoirahommat olla ohi ja pakkanen laski pääsee tosissaan testaamaan noita karhuja. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
maalari Kanta-asiakas
Liittynyt: 03 Lok 2005 Viestejä: 856 Paikkakunta: kainuu
|
Lähetetty: 26.02.2011 20:56 Viestin aihe: |
|
|
Vois sanoa että lipakka oli keli, puusuksi luisti kuin itsekseen. Hieman ois saanu olla pitoa enemmän, tais mennä parafiiniä koko matkalle... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sämpy Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 6374 Paikkakunta: Uleåborg
|
Lähetetty: 26.02.2011 21:53 Viestin aihe: |
|
|
Kyllä oli pelkällä tervapohjallakin meleko liukasta, lapsille kun tein pihalla latua.
Ja baanalla vasta oli liukasta, pari päivää sitten kun ladulla hiihti niin ei paljon hiekasta erottanut tai sitten olen vain huono voitelija. _________________ "Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina" |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Hirvas-Pieti Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 02 Maa 2011 Viestejä: 32 Paikkakunta: Posio
|
Lähetetty: 02.03.2011 01:20 Viestin aihe: |
|
|
Liityn keskusteluun hiukka myöhään. Luin tänään koko aiheen läpi. Enämpi alkupuolella oli usealla keskustelijalla ongelmana se, että perinteiset eräsiteet -- tyyppiä raudat edessä, remmit sivuilla ja kieruvieteri takana -- tahtovat hangata esim. kumijalkineiden sivut puhki. Lääkkeeksi tarjoittiin jalkineen reunoja painavien ulkonemien madaltamista ja pyöristämistä. Tähän haluaisin kertoa, for the records, että minulla on kaksissa suksissa intin mallia muistuttavat, mutta näitä hiukan vanhemman malliset eräsiteet. Jos muistan oikein nämä siteet teki Karhu, joka taisi myös tehdä intin siteet. Minulla olevat vanhemmat siteet, ensimmäiset ostettu joskus 1960-luvulla, poikkevat muutamalta yksityiskohdaltaan nykyisistä, esim. kuusamolaisista:
1) Vanhemmassa mallissa eturaudat koostuivat kahdesta osasta, eli oikeasta ja vasemmasta puoliskosta. Tämä salli niiden keskinäisen "kärkikulman" säätämisen jalkineen reunojen vastaavan kulman mukaan. Hiihtouralla varustetut saappaat olivat tuolloin uutuus, ja SA Int-hiihtosaappaan pohja oli vasta tulossa standardiksi. Itse sovittelin siteitä kippuräkärkisillle hiihtopieksuille. Sivumennen sanoen tällaiset jalkineet olivat vielä 1970-luvun alussa vakiovarusteena Lapin Rajavartioston jääkärikomppaniassa. Olimme aika juhlava, ettenkö sanoisi kansallinen ilmestys kun harjoittelimme sulkeisia ruskeissa lapikkaissamme. Talvisilla jotoksilla oli käytössä lyhyempivartiset huopaiset hiihtokengät nahkavahvistein. Ne kun kastuivat, niin talvitelttamajoituksessa niiden kuivattaminen kenkiä pilaamatta oli lähes mahdotonta.
2) Irrallisten rautojen päälle ruuvvattiin pikkuruuveilla vielä ohutta aluminia oleva peltinen suojalevy, peittämään ruuvien kannat ja ehkä vähentämään lumen pakkautumista kengän pohjan ja siteen etuosan väliin.
3) Kärkirautojen sisäpuolella oli pienet virtaviivaisiksi muotoillut nipukat, joiden tehtävänä oli painaa jalkineen reuna alas - eli hoitamassa samaa virkaa kuin kenkiä nykyisin puhkovat ulokkeet, Nämä irtonipukat oli kiinnitetty kärkirautoihin lyhyellä, paksulla ruuvilla ulkopuolelta. Ruuvin reikä oli pystysyynnassa pitkulainen, sallien nipukoiden pystysuuntaisen säädön -- muistakaamme jälleen, että kenkien sivureunan paksuuskaan ei ollut vakiintunut. Nipukoiden siteen sivua vastaan tuleva pinta oli uritettu vaakatasossa, samoin siteen sisäpinta nipukkaa vastaan tulevalta osaltaan. Tämän johdosta kovan rasituksen alla oleva nipukka ei luisunut pois asennosta johon se oli säädetty. Joskus kuitenkin sattui, että ruuvi löystyi ja nipukka hävisi jonnekin ladun varteen. Tätä varten mukana pidettiin ainakin yhtä nipukka-ruuvi -paria. Itselläni se oli ruuvattuna kiinni repun sivutaskun remminreikään, vai oliko repun taskun kiinnitysremmin reijässä. Lisäksi pidettiin ainakin varalta mukana irtohihnaa jonka sai asennettua mäystimeksi siteen eturautojen reikiin. Koska ne nipukat oli kiinnitetty ruuveilla, ne olisi saanut irroitettua kokonaan esim. kumisaappaita käytettäessä. Laiskuus kuitenkin esti tämän, vaikka kyllä ne nipukat hiersivät ihan jalkaan asti jos hiihti reunattomilla, tavallisilla saappailla.
4) Sivuremmit olivat vielä paksua rasvanahkaa, mutta niinhän ne olivat kauan. Siltä varalta että katkeisivat oli tapana kuljettaa mukana vararemmejä. mutta olisikohan remmi kertaakaan katkennut, no kerran ehkä. Rajavartioston kantahenkilökunnan mukaan nahkaremmit vaihdettiin tekstiilipohjaisiin siksi, että hiiret ja rotat pistelivat varastoissa suuhunsa maukkaat rasvanahkahihnat.
Loppulausuntona näitten ja nykyisten (kuusamolaisten) perus-eräsiteiden eroista sanoisin että vanhemman mallin säädöt olivat sinänsä etu, jota tarvittiin varsinkin ennen erähiihtojalkineiden pohjan standardisoitumista. Toisaalta oli ilmeistä että siteisiin päti vanha laki: mitä enemmän liikkuvia osia, sitä enemmän kohtia jotka voivat mennä rikki.
Kun erähiihtojalkineiden kirjo on uudestaan kasvanut, aika uhkaa ajaa kiinteällä etuosalla varustettujen ja jalkineiden kantaan sideuraa vaativien siteiden ohi, niin erinomaisen luotettavat kun ne ovatkin olleet. _________________ Samma på svenska. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
rihlapiippu Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Kes 2009 Viestejä: 783
|
Lähetetty: 02.03.2011 05:31 Viestin aihe: Aika ajanut ohi Järvisen eräsiteestä. |
|
|
Hirvas-Pieti kirjoitti: | Liityn keskusteluun hiukka myöhään. Luin tänään koko aiheen läpi. Enämpi alkupuolella oli usealla keskustelijalla ongelmana se, että perinteiset eräsiteet -- tyyppiä raudat edessä, remmit sivuilla ja kieruvieteri takana -- tahtovat hangata esim. kumijalkineiden sivut puhki. Lääkkeeksi tarjoittiin jalkineen reunoja painavien ulkonemien madaltamista ja pyöristämistä. Tähän haluaisin kertoa, for the records, että minulla on kaksissa suksissa intin mallia muistuttavat, mutta näitä hiukan vanhemman malliset eräsiteet. Jos muistan oikein nämä siteet teki Karhu, joka taisi myös tehdä intin siteet. Minulla olevat vanhemmat siteet, ensimmäiset ostettu joskus 1960-luvulla, poikkevat muutamalta yksityiskohdaltaan nykyisistä, esim. kuusamolaisista:
1) Vanhemmassa mallissa eturaudat koostuivat kahdesta osasta, eli oikeasta ja vasemmasta puoliskosta. Tämä salli niiden keskinäisen "kärkikulman" säätämisen jalkineen reunojen vastaavan kulman mukaan. Hiihtouralla varustetut saappaat olivat tuolloin uutuus, ja SA Int-hiihtosaappaan pohja oli vasta tulossa standardiksi. Itse sovittelin siteitä kippuräkärkisillle hiihtopieksuille. Sivumennen sanoen tällaiset jalkineet olivat vielä 1970-luvun alussa vakiovarusteena Lapin Rajavartioston jääkärikomppaniassa. Olimme aika juhlava, ettenkö sanoisi kansallinen ilmestys kun harjoittelimme sulkeisia ruskeissa lapikkaissamme. Talvisilla jotoksilla oli käytössä lyhyempivartiset huopaiset hiihtokengät nahkavahvistein. Ne kun kastuivat, niin talvitelttamajoituksessa niiden kuivattaminen kenkiä pilaamatta oli lähes mahdotonta.
2) Irrallisten rautojen päälle ruuvvattiin pikkuruuveilla vielä ohutta aluminia oleva peltinen suojalevy, peittämään ruuvien kannat ja ehkä vähentämään lumen pakkautumista kengän pohjan ja siteen etuosan väliin.
3) Kärkirautojen sisäpuolella oli pienet virtaviivaisiksi muotoillut nipukat, joiden tehtävänä oli painaa jalkineen reuna alas - eli hoitamassa samaa virkaa kuin kenkiä nykyisin puhkovat ulokkeet, Nämä irtonipukat oli kiinnitetty kärkirautoihin lyhyellä, paksulla ruuvilla ulkopuolelta. Ruuvin reikä oli pystysyynnassa pitkulainen, sallien nipukoiden pystysuuntaisen säädön -- muistakaamme jälleen, että kenkien sivureunan paksuuskaan ei ollut vakiintunut. Nipukoiden siteen sivua vastaan tuleva pinta oli uritettu vaakatasossa, samoin siteen sisäpinta nipukkaa vastaan tulevalta osaltaan. Tämän johdosta kovan rasituksen alla oleva nipukka ei luisunut pois asennosta johon se oli säädetty. Joskus kuitenkin sattui, että ruuvi löystyi ja nipukka hävisi jonnekin ladun varteen. Tätä varten mukana pidettiin ainakin yhtä nipukka-ruuvi -paria. Itselläni se oli ruuvattuna kiinni repun sivutaskun remminreikään, vai oliko repun taskun kiinnitysremmin reijässä. Lisäksi pidettiin ainakin varalta mukana irtohihnaa jonka sai asennettua mäystimeksi siteen eturautojen reikiin. Koska ne nipukat oli kiinnitetty ruuveilla, ne olisi saanut irroitettua kokonaan esim. kumisaappaita käytettäessä. Laiskuus kuitenkin esti tämän, vaikka kyllä ne nipukat hiersivät ihan jalkaan asti jos hiihti reunattomilla, tavallisilla saappailla.
4) Sivuremmit olivat vielä paksua rasvanahkaa, mutta niinhän ne olivat kauan. Siltä varalta että katkeisivat oli tapana kuljettaa mukana vararemmejä. mutta olisikohan remmi kertaakaan katkennut, no kerran ehkä. Rajavartioston kantahenkilökunnan mukaan nahkaremmit vaihdettiin tekstiilipohjaisiin siksi, että hiiret ja rotat pistelivat varastoissa suuhunsa maukkaat rasvanahkahihnat.
Loppulausuntona näitten ja nykyisten (kuusamolaisten) perus-eräsiteiden eroista sanoisin että vanhemman mallin säädöt olivat sinänsä etu, jota tarvittiin varsinkin ennen erähiihtojalkineiden pohjan standardisoitumista. Toisaalta oli ilmeistä että siteisiin päti vanha laki: mitä enemmän liikkuvia osia, sitä enemmän kohtia jotka voivat mennä rikki.
Kun erähiihtojalkineiden kirjo on uudestaan kasvanut, aika uhkaa ajaa kiinteällä etuosalla varustettujen ja jalkineiden kantaan sideuraa vaativien siteiden ohi, niin erinomaisen luotettavat kun ne ovatkin olleet. |
Tuo vanha Järvisen eräside on liian pieni ainakin 47 koon Naaleille. Saapas on paljon massiivisempi ja lämpimämpi kuin vanhenpi Kaira. Norjalainen Skilo teki 60-luvulla ns. Nato siteenä tunnetun säädettävän eräsiteen. Malli on ollut käytössä myös Ruotsin armeijalle jonka ylijäämänä sitä on myyty Suomessa.
Siteen kärjessä on siipimutteri jonka löysäämällä voi asettaa varvasraudan leveyden jalkineeseen sopivaksi. Säätövarat riittivät koon 47 Naaleille jotka eivät sovi Järvisen vanhaan eräsiteeseen. Hyvin on kestänyt jo 3 talvea. Tuli mieleen että olisikohan tuo malli ollut/on liian vaativa valmistaa ja tekninen "Suomen erityisolosuhteisiin". Onko kellään kokemusta miten 47 Naalit tai Rokat sopivat niihin Kuusaman Uistimen uutuus siteisiin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nuuska Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Lok 2008 Viestejä: 1833
|
Lähetetty: 02.03.2011 10:23 Viestin aihe: Re: Aika ajanut ohi Järvisen eräsiteestä. |
|
|
rihlapiippu kirjoitti: | Tuo vanha Järvisen eräside on liian pieni ainakin 47 koon Naaleille. Saapas on paljon massiivisempi ja lämpimämpi kuin vanhenpi Kaira. |
Hirvas-Pietin kuvaus vanhasta 2-osaisesta eräsiteestä on täsmällinen. Rihlapiipulla siitä tuskin on kokemusta koska 2-osaisen varvasraudan sai säädettyä vapaasti mille kengälle hyvänsä. Mutta sillepä sama, sidettä ei ole valmistettu ainakaan 30 vuoteen, ei siis hyödytä nykyisiä kansalaisia. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|