Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
tetri Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Huh 2005 Viestejä: 7344
|
Lähetetty: 04.03.2011 12:42 Viestin aihe: Ojituksen vaikutuksista kanalintupesueisiin |
|
|
Ojitus vaikuttaa kanalintukatoon
Aiemmin otaksuttiin, että ojitus vaikuttaa kanalintuihin erityisesti siten, että poikaset hukkuvat ojiin. Nyt tiedetään, että poikaset eivät edes ehdi kuoriutua, sillä pedot pistelevät munat poskeensa. Teeri pesii varvikossa usein puun suojassa nuorissa metsissä ja avohakkuilla. Suolla pesät ovat metsien reunoilla. Teeri munii munan noin puolessatoista päivässä. Kymmenen munan munimiseen kuluu aikaa 12–13 päivää, minkä jälkeen naaras alkaa hautoa. Haudonta kestää 25 päivää. Pedoilla on siis runsaasti aikaa löytää munapesä.
Jyväskylän yliopiston tutkijan Gilbert Ludwigin
mukaan ojitetuilla alueilla kanalintukato on ojittamattomia suurempi juuri petojen vuoksi.
”Luulin, että ojien vaikutus näkyy poikaskatona, mutta ei. Se näkyy pesuekatona.”
Kun peto löytää munapesän, koko poikue on mennyttä. Kuoriutuneet poikaset ovat paremmassa turvassa. Ne lähtevät hyvin pian pesästä ja piiloutuvat vikkelästi. Vaikka peto tulisikin, se ei yleensä saa koko poikuetta tuhottua.
Ojien pirstomilla alueilla petojen saalistus on todennäköisesti tehokkaampaa kuin muualla. Kettu, näätä, varis ja korppi ovat suurimpia pesien tuhoajia. Pedot seuraavat ojia, sillä ojan reuna on puuton ja sitä pitkin on helppo kulkea.
”Keski-Suomessa yli 30 prosenttia metsäpinta-alasta on ojitettu ja tutkimillani soidinalueilla jopa puolet”, Ludwig sanoo. ”Teeri pesii sekä ojitetuilla että ojittamattomilla mailla yhtä halukkaasti.”
Ludwig teki yksilötason tutkimuksia teerellä mutta uskoo, että ojituksen vaikutus on sama metsolla. ”Kenties myös riekkokannan kehno tilanne Etelä- ja Keski-Suomessa johtuu tästä syystä,” hän spekuloi.
Alice Karlsson
http://www.suomenluonto.fi/arkisto/2-11/ojitus-vaikuttaa-kanalintukatoon |
|
Takaisin alkuun |
|
|
GraaviSupi Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Tam 2011 Viestejä: 823 Paikkakunta: KESKINAPA
|
Lähetetty: 04.03.2011 14:11 Viestin aihe: |
|
|
Ei vaan ojitukset vaan tehometsätalous yleensäkkin auttaa pienpetojen saalistamista. Metsäkuviot parsitaan aluskasvillisuudeltaan köyhäksi ja kuvioiden väliset vyöhykkeet ovat kapeita(2-5m). Kuvioiden reunoissa aluskasvillisuus elpyy nopeasti ja tarjoaa siten kanalinnuille ympäristöön nähden otolliset olosuhteet. Kun kuvion reuna katkeaa kuin seinään niin silloin ketun ja supin on helppo nuohota ja löytää pesät kapealta alueelta. _________________ KVA ryyppäyksestä ja MVA kulli |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Elwood Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 1418 Paikkakunta: Siilinjärvi
|
Lähetetty: 04.03.2011 14:38 Viestin aihe: |
|
|
Vihdoinkin järjenääntä tutkimuksessa. _________________ Tosi asiaa ei tarvitse uskoa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 04.03.2011 21:25 Viestin aihe: |
|
|
Saman lehden loppupuolella on pieni korjaus edellisen numeron kanahaukka-artikkeliin. Kanahaukka on rauhoitettu vuoden ympäri, toisin kuin jutusta saattoi virheellisesti ymmärtää.
Tämän korjauksen lisäksi Pertti Koskimies kirjoitti muutakin täydentävää:
...
Tutkimukset todistavat kana- ja monien muidenkin lintujen pesintöjen onnistuvan paremmin kanahaukan reviirillä kuin muualla, koska haukka pyydystää tehokkaasti pesärosvoja. Kanalintujen kokonaiskannatkaan eivät vaihtele kanahaukkakantojen mukaan. Kanahaukan rauhoituksen purkamiselle, mitä osa metsästäjistä on vaatinut, ei ole mitään perusteita. Lisäksi kanahaukalla on suurempi oikeus pyydystää kanalintuja elääkseen kuin metsästäjällä huvikseen." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pyrykoira Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Lok 2005 Viestejä: 943
|
Lähetetty: 04.03.2011 21:26 Viestin aihe: |
|
|
Ojitus / kuivatus laskee myös suon lämpötiloja, eli lisää hallanvaaraa ja täten poikaskuolemia nälkään.
Märkä suo / vesi sitoo lämpöä kuivaa paremmin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Elwood Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 1418 Paikkakunta: Siilinjärvi
|
Lähetetty: 04.03.2011 21:37 Viestin aihe: |
|
|
Suot pesintä paikkoina kanalinnuilla...voihan olla, erilainen kuva on vain tullut, tosi ei tarvitse olla suo, kun ojitetaan. _________________ Tosi asiaa ei tarvitse uskoa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
guide Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Hel 2005 Viestejä: 2118
|
Lähetetty: 04.03.2011 21:59 Viestin aihe: |
|
|
mehtään kirjoitti: | .
Tutkimukset todistavat kana- ja monien muidenkin lintujen pesintöjen onnistuvan paremmin kanahaukan reviirillä kuin muualla, koska haukka pyydystää tehokkaasti pesärosvoja. Kanahaukan rauhoituksen purkamiselle, mitä osa metsästäjistä on vaatinut, ei ole mitään perusteita. |
Meillä kanahaukat on niiin persoja variksille ja korpeille, että syövät ne luineen ja höyhenineen kun niitä ei tapettuna löydä. Sitävastoin teeriä ja riekkoja hyljeksivät kun vaan mättäällä vähän pelmuuttavat ja vastenmielisesti pikkuisen rintalihoja mutustelevat ja niitä jättävät merkeiksi niin, että pahimpaan aikaan päivittäin raatoja löytää. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
guide Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Hel 2005 Viestejä: 2118
|
Lähetetty: 04.03.2011 22:03 Viestin aihe: |
|
|
mehtään kirjoitti: | korjauksen lisäksi Pertti Koskimies kirjoitti muutakin täydentävää:
...
Tutkimukset todistavat kana- ja monien muidenkin lintujen pesintöjen onnistuvan paremmin kanahaukan reviirillä kuin muualla, koska haukka pyydystää tehokkaasti pesärosvoja. Kanalintujen kokonaiskannatkaan eivät vaihtele kanahaukkakantojen mukaan. |
Mehtään laittaa varmaan sitten ystävällisesti nämä tutkimustuloksien linkitkin luettavaksi. Luonnollisesti tutkimustulokseksi ei käy toimistossa laskettu arvio tilanteesta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Klpro Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Maa 2008 Viestejä: 727
|
Lähetetty: 04.03.2011 22:44 Viestin aihe: |
|
|
Koskimies muistaa mainita kirjoissaan metsästyksen olevan huono juttu, vähän joka lajille.. Ammattimies varmaan muuten.
Ja vesilintujen pesintä onnistuu paremmin lokkiyhdyskunnan keskellä. Höpö höpö. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tetri Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Huh 2005 Viestejä: 7344
|
Lähetetty: 06.03.2011 12:37 Viestin aihe: |
|
|
Sitäkin olen pähkäillyt, jotta nuo riivatun ojalinjat saattavat parantaa myös kanahaukan saalistusmenestystä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
dxman ***
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 7525
|
Lähetetty: 06.03.2011 12:49 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Tutkimukset todistavat kana- ja monien muidenkin lintujen pesintöjen onnistuvan paremmin kanahaukan reviirillä kuin muualla, koska haukka pyydystää tehokkaasti pesärosvoja. Kanalintujen kokonaiskannatkaan eivät vaihtele kanahaukkakantojen mukaan. Kanahaukan rauhoituksen purkamiselle, mitä osa metsästäjistä on vaatinut, ei ole mitään perusteita. |
Siis silloin kun kanahaukka ei ollut rauhoitettu ja metsästäjät ampuivat vahinkolintuja, niin tuona aikana viherväki totesi ettei vahinkolinnuilla ole mitään merkitystä kanalintujen menestykselle. Nyt "yllättäen" kanahaukan asuinalueella kanalinnut menestyvät paremmin???
No. Onhan siinä kieltämättä jokin logiikka. Rauhoittamalla vahinkolinnut pelkästään kanahaukalle, niin niillä on muutakin syötävää kuin kanalinnut. Toisaalta ihmistoiminta pitää vahinkolintukannat liian korkeina normaaliin tilanteeseen ja ojalinjastot helpottavat kanahaukan saalistusta. Kumpiakin ihmisen toimesta vähentämällä eliminoitaisiin ihmistoiminnan vaikutusta. Tämähän ei tietysti käy.. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
hilipata Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Elo 2005 Viestejä: 1277
|
Lähetetty: 06.03.2011 13:38 Viestin aihe: |
|
|
tetri kirjoitti: | Sitäkin olen pähkäillyt, jotta nuo riivatun ojalinjat saattavat parantaa myös kanahaukan saalistusmenestystä. |
Näinhän siinä tuoreen tutkimuksen mukaan ainakin riekon osalta käy. Miksipä ei myös muiden kanalintujen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 06.03.2011 19:03 Viestin aihe: |
|
|
Olen antanut itseni ymmärtää, että Ilves ei sittenkään olisi pahasta.
Se toki tappaa kauriita, mutta kuuleman mukaan niillä alueilla, missä on ilveksiä häviävät ketunjäljet ja supit aika lailla kokonaan.
Siis pahimmat kanalintupoikueiden viholliset.
Jos (ja ehkä myös kun) supi perämeren perukasta vaeltaa ylöspäin niin oletettavasti ainakin lähellä tekoaltaita se kohtaa uuden harventajan: meri- ja maakotkapopulaation.
Tässä oli myös juttua kanahaukasta taannoin.
Se oli yllättävän iso tekijä kanalintukadossa.
En ymmärrä miksi kanahaukka on rauhoitettu. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 06.03.2011 21:20 Viestin aihe: |
|
|
guide kirjoitti: | mehtään kirjoitti: | korjauksen lisäksi Pertti Koskimies kirjoitti muutakin täydentävää:
...
Tutkimukset todistavat kana- ja monien muidenkin lintujen pesintöjen onnistuvan paremmin kanahaukan reviirillä kuin muualla, koska haukka pyydystää tehokkaasti pesärosvoja. Kanalintujen kokonaiskannatkaan eivät vaihtele kanahaukkakantojen mukaan. |
Mehtään laittaa varmaan sitten ystävällisesti nämä tutkimustuloksien linkitkin luettavaksi. Luonnollisesti tutkimustulokseksi ei käy toimistossa laskettu arvio tilanteesta. |
Enpä yhtäkkiä löytänyt tutkimusta jossa tämä asia todettaisiin. Jokunen tutkimus on tehty kanahaukan pesän ympäristön linnuston suhteesta muualla vastaavalla paikalla olevaan linnustoon, mutten löytänyt niitäkään. En edes yhtä esitystä aiheesta, joka aiemmin oli netissä näkyvillä.
"Kanahaukan reviiri" taitaa nykytiedon valossa olla aika epämääräinen käsite, kun nähtävästi käyvät saalistamassa hyvinkin kaukana pesältä ja jopa toistensa pesien tuntumassa. Niinpä suurin osa Suomesta sijaitsee "kanahaukan reviirillä".
Mahdollisesti Koskimies oli vähän epätarkka, ja tarkoitti nimenomaan pesän läheisyyttä.
On todettu että tietyt lintulajit esiintyvät pesimäaikaan merkittävästi runsaampina kanahaukan pesän läheisyydessä, kuin vastaavan oloisilla alueilla. En muista oliko näissä lukuja kanalinnuista, mahdollisesti aineisto jää niiden osalta liian pieneksi koska eivät ole laulavia lintuja kuten monet muut, ja vielä piilottelevat.
Joka tapauksessa närhet, ja varmaan varikset ja korpitkin välttelevät kanahaukan asuinpaikkaa. Mahdollisesti myös jotkut nisäkäspedot, joita haukka nähdessään pyrkii häätämään pois.
Lainaus: | Tässä oli myös juttua kanahaukasta taannoin.
Se oli yllättävän iso tekijä kanalintukadossa.
En ymmärrä miksi kanahaukka on rauhoitettu. |
Mitä juttua tarkoitat, sitä uutista osuudesta aikuisten riekkojen kuolinsyynä tuolla pohjoisissa metsäalueilla, vai jotain muuta?
Kanahaukan rauhoitukseen löytyy syitä. Varmaan yhtenä se että uhanalaisia muutto- ja ehkä jopa tunturihaukkoja (sekä varmaan yleisempiäkin) tapettiin kanahaukkoina, tai vain haukkoina.
Toisaalta kanahaukka ei ole vieraslaji, eikä runsastunut ihmistoiminnan vaikutuksesta.
Mahdollisesti lisääntynyt saalistuspaine joitain lajeja kohtaan johtuu ihmisen aiheuttamista muutoksista metsä- ja suoluonnossa, ehkä jopa ilmastossa.
Ainoa peruste kanahaukan tappamisen sallimiseen olisi pienriistasaaliin pienoinen lisääminen, eikä ole mitään varmuutta että edes siinä onnistuttaisiin. Aika pieni osuus kansasta, saatikka ympäristövirkamiehistä siis kannattaa ajatusta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lahtaaja Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Maa 2004 Viestejä: 2693 Paikkakunta: EU:n maakunta
|
Lähetetty: 06.03.2011 21:29 Viestin aihe: |
|
|
mehtään kirjoitti: |
Enpä yhtäkkiä löytänyt tutkimusta jossa tämä asia todettaisiin. Jokunen tutkimus on tehty kanahaukan pesän ympäristön linnuston suhteesta muualla vastaavalla paikalla olevaan linnustoon, mutten löytänyt niitäkään. En edes yhtä esitystä aiheesta, joka aiemmin oli netissä näkyvillä.
|
Voisikohan johtua siitä että ne kanahaukan pesät on yleensä kanalinnuille mieluisissa maastoissa? Yleensä vielä niin että maastot on kanalinnun poikueille mieluisia elinalueita.
Kai haukat nyt pesäpaikkaansa valitsee myös ravintotilanteen mukaan, eikä sattumanvaraisesti. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|