Ampumakoe

[Jek]

Liekö ollut jo juttua mutta onko jollain tietoa tullaanko ampumakoetta muuttamaan jotenkin ensi syksynä ? Valkohäntäpeura ja metsäkaurishan eivät lakiesityksen mukaan tarvii koetta (tai siis ampujan ei tarvii suorittaa...) jos ammutaan rihlaamattomalla aseella eli esim. haulikolla.

[vilu]

Olis ihan hyvä juttu jos näin tehdään.
_________________
Mitäköhän tähänki ny raapustais

[valmetti]

Olen kuullut, että hirvenampumakoetta muuteteaan ministeriössä .
Metsästyspuoli ei saa mitään tietoja.
Että semmosta.

[Vortex]

Ampumakoe suoritettaisiin edelleen luotiaseella, mutta osumakuvio olisi pienempi kuin hirvenkuva, ja ampuma-asento olisi vapaa. Ampukoe astuu voimaan ehkä ensi vuonna. Kokeen Muuttamisessa on lähdetty siitä, että se vastaa todellista tilannetta, ja laukaus on harkittu.

Maa- ja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö, Christian Krogell
Ase & Erä, 2 - 2005



Kyllä meille metsästäjillekin asioista kerrotaan mutta ei niistä nyt aivan jokaiselle kirjettä kotiin lähetetä. Pitää itse hieman ottaa asioista selvää.
_________________

[Paavo]

Näin on varmasti hyvä, sillä peura vaatii ampujalta jo paljon enempi kuin hirvi. Kauris on näihin nähden tosi vaikea.

Kokeen poisto kauriilta ja peuralta lisäisi haavakoita.

Varsinkin kaurista yksin metsästetäessä jäävät haavakot helposti jäljittämättä.

Tuelta ampumisen salliminen on järkevää, koska sitä yleensä käytetään metsästyksessä.

[Jek]

Niin joo kumoaisin Vortexin kannanoton osittain sillä että eiköhän esim. Metsästäjä-lehdessä kerrota aikanaan asiasta sitten kun/jos uusi asetus kokeesta annetaan, lehti ei tosin ole sama kuin kirje mutta kotiin sekin kannetaan... Aattelin vaan että jos jollain olisi ennakkotietoa ja näyttihän sitä olleen sitten juttua Ase & Erässä. Lakiesityksessä oli mainittu se haulikkomiesten vapautus ampumakokeesta mutta ei ollu sen tarkempaa kuvausta uuden ampumakokeen mallista. Että ei muuta kun täyteistä piippuun ja peurajahtiin jos se uusittu koe osoittautuu liian vaikeaksi...

[Jäsen]

Kuulin juttua, että uusi koe olisi kuusi laukausta pienennettyyn seisovaan hirvitauluun tuelta ammuttuna. = enemmän todenmukaisuutta, sillä saahan metsässäkin ampua tuelta. Laukaus vastaa todellista tilannetta ja on harkittu.
Mutta minne jäivät liikkuvat???

Toivottavasti tämä esitys EI mene läpi.

Mielestäni nykyinen käytäntö on hyvä. Se karsii riittävän hyvin jyvät akanoista. Jos koetta vielä helpotetaan, lisääntyvät erilaiset "OHO"-tapaukset hirvijahdeissa, kun sinne pääsee jos jonkunlaista hiipparia kovat piipussa.

[Recce]

Ymmärtääkseni uusi koe tulisi koskemaan vain kaurisjahtia, peuralle ja hirvelle koe säilyisi samanlaisena kuin se on nyt.

[Vortex]

[Vortex]

[Paavo]

Ei se nyt niin paha ole vaikka liikkuvat jäisivät kokeesta pois. Liikkuvaan ampuminen antaa kuvan, että on normaalia ampua hirveä liikkuvaan. Joskus sen joutuu tekemään, mutta jos metsätäjällä on malttia pystyy hirven ampumaan usein paikalleen tai erittäin hitaaseen vauhtiin.

Jos viedään kauriin kuva 100m ja siihen pitää osua renkaisiin on se taatusti vaikeampi kuin nykyinen koe, vaikka saisikin ampua tuelta.

On jäänyt täysin huomioimatta, että harkinta on metsästyksessä ampumataitoa tärkeämpi, jos halutaan onnistuneita kaatoja. Ne eivät millään tavoin ole toisiaan pois sulkevia asioita. Uein vain kaveri joka on hyvä ampuja, mutta harkintaa ei ole tekee eniten haavakoita.

Ja eikö metsä ole paikka missä ampumataitoa ei mitä vaan tarkoitus olisi ampua ainoastaan tappavia laukauksia. Siis mitä pahaa on tuen käytössä.

Esim. keppituen käyttö pitäisi sallia hirvikokeessa.

[Vortex]

Kyllä jokaisen mesästäjän tulisi osata ampua kiväärillään tappava laukaus metsästystilanteessa seisoaltaan, ilman tukea. Jopa liikkuvaan hirveen. Joka ei tähän pysty, on potentiaalinen haavakoiden aiheuttaja.

Toinen vaihtoehto on tietenkin käyttää mainitsemaasi harkintaa ja jättää ampumatta hyvästäkin paikasta, jos ei ole tukea saatavilla tai hirvi on liikkeessä. Omien kokemuksien mukaan tällainen ampuja ei kovin montaa hirveä saa ammutuksi...

Tilaisuus ampua kestää yleensä muutaman sekunnin ja ampumasektorit saattavat olla hyvin kapeita. Tällaisessa tilanteessa et ehdi aina tukea asetella, vaan täytyy toivoa, että hirvi tulee sieltä suunnasta mihin olet tukesi valmiiksi asettanut. Aukeat tornipassit ovat sitten asia erikseen. Niissä on yleensä enemmän aikaa hakea tuki. Itsekin yleensä ammun tuelta tornista mutta noin puolessa tapauksissa hirvi on ollut koko ajan liikkeessä ja tuelta ampuminen ei ole oikein onnistunut.

Ja 100 metristä tuelta ampuminen ei varmasti ole vaikeampaa kuin 75 metristä liikkuvaan tauluun, vaikka se olisikin hieman suurempi! Se on myös varmasti helpompaa kuin 75 metristä seisoaltaan ampuminen. Olen nähnyt monen ampuvan 9 ja 10 hirvikokeessa paikallaan olevaan tauluun mutta liikkuista ei ole päässyt ollenkaan läpi.
_________________

[Paavo]

Olen samaa mieltä kanssasi ampumataidosta. Mutta kaikki eivät taitojaan harjoita tai yllä pidä. Esim kepistä saa yllättävän hyvän tuen ja pystyy hyvin ampumaan liikkuvaan. Itse en käytä hirvestyksessö tukea, paitsi kyttäyksessä.

Yleensä hirvi pysähtyy ainakin kerran tullessaan passiin. Ja kevyt vihellys saa sen ainakin pysähtymään.

Miehet jotka ampuvat 9-10 tahtiin seisoviin mutta eivät osu aina liikkuvissa, pystyvät ampumaan 9/10 tapauksesta hirven. Eipä paljoa suurempaa varmuutta tarvita.

Joten eivät ne liikkuvat siellä hirvikokeissa eivät aina niin hyviä ole. Yllyttävät vain turhaan ampumaan toisen kerran ja näin vähättelevät ensi laakin merkitystä.

Esimerkiksi ampujan valinta kuusi seisovaa vitosen ringin sisään tai nykin valinta nykyisellä kokeella, korostaisivat ampujan harkintaa.

Ja vielä kerran: jos ampujalla on harkintaa ja edes alkeellista tietoa hirven käytöksestä, ei liikkuvaan hirveen ampuminen ole tarpeen kuin harvoin.

[Puukko]

Paavo esittää täysin käytännön metsästyksestä vieraantuneita kommentteja. Passiin tulevista hirvistä ehdottomasti suurin osa ammutaan ja täytyy ampua liikkeeseen. Omista yli 30 vuoden aikana kaatamistani hirvistä arvioisin yli 90 prosentin olleen liikkeessä niitä ampuessani.

Liikkuvaan hirveen ampuminen on siis käytännön sanelema pakko eikä siitä mielestäni ole edes mitään haittaa. Ei liikkuvaan hirveen osuminen ole ollenkaan vaikeaa. Miksi ylipäätään tehdä siitä numeroa. Varmasti myös seisovista ja juuri laukaisuhetkellä liikkeelle säntäävistä hirvistä tehdään haavakoita - ehkä jopa helpommin kuin juoksuun ammutuista.

Liikkuva hirvikuvio on ehdottomasti säilytettävä myös hirvikokeessa. Kuitenkin sitä voisi mukauttaa paremmin käytännön metsästystilanteeseen lyhentämällä ampumamatkaa ja ehkä hidastamalla vahtia, jolloin ennakko vastaisi paremmin todellista tilannetta. Samalla tietenkin osuma-aluetta pitäisi pienentää, jotta vaikeustaso säilyisi. Se nimittäin pistää hirvimiehet harjoittelemaan, mikä ei ole ollenkaan huono juttu.

[Elan]

Käsitin kyllä Paavon kommenteista, että hänen ajatuksensa mukaan metsästäjällä olisi vapaus valita liikkuvaan ja paikalla olevaan maaliin ammuttavan kokeen välillä. Kenenkään ei ole pakko ampua liikkuvaa hirveä jahdissa ja siihen kai tuo kokeen muuttaminenkin tähtää, että metsästäjä käyttäisi omaa harkintaansa enemmän jahdissa. Nykyisen kokeen katsotaan houkuttelevan liikaa ampumaan aina liikkuvaan hirveen, vaikka saa sen yleensä pysähtymäänkin.

Tuen käyttö on kyllä aika harvinaista suomalaisessa metsästyksessä vaikka Keski-Euroopassa se on pikemminin sääntö kuin poikkeus. Nykyinen ampumakoe ei salli eikä ns. yleinen mielipide kyllä edes houkuttele metsästyksessä millään tavalla tuen käyttöön, vaikka se monelle ampujalle olisi hyvä apu. Saksalaista vierastamme nimiteltiin 'vaakitusmieheksi', kun hän sihtaili peltopassissa kiväärillään kolmijalan päältä. Tuo kaveri ampui kuitenkin kaksi sydänlaukausta samaan juoksevaan hirven n. sadan metrin päähän. Olin antanut ohjeen ampua kaksi kertaa, jos ensimmäinen laukaus laukaus ei tuota mitään reaktiota.