Posti ja asetarvikkeet.

[tapmar]

Eikö sen aseenkin voi hakea suoraan tullista? Minulle tulleista tilauksista osa on jäänyt tulliin lisäselvittelyjä varten. Ja käydessäni tullin konttorissa hoitamassa alvit ja tullaukset järjestykseen olen saanut paketin siitä kainaloon.

Ja vaikka sitä tullin konttoria ei ihan lähikulmilta löydykään joka puolelta maata, niin kai sitä mieluummin ajelee muutaman satakin kilometriä, kuin että menee kallis ase sulattoon.
_________________
http://www.tapiolantakamailla.com/ - Ulkoilmaelämän tunnelmapaloja

[Hande]

[Vieras 1*]

[tapmar]

[Hande]

Saksasta en osaa sanoa kun en heidän systeemeitään tunne, mutta jos otetaan esimerkki "lähempää" esim. Vihtavuoren ruuti.
Tiettyjen Saksalaisten aseiden kohdalla (esim. H&K) kannattaa huomata että suurin osa USA-markkinoiden aseista valmistetaan ja/tai kootaan USA:ssa.

Täkäläiset hinnat ilmoitetaan yleensä verottomina, esim. N320 hinta per pauna paikallisessa liikkeessä $18,50 + vero (sales tax) 2,9% = melko tarkkaan $19 per pauna. Tarkistamatta valuuttakurssia, hinta euroissa lienee 13 euron tienoilla ilman veroa.
Suomessa asiakashinta lienee 45-50 euron tienoilla per puoli kiloa (muutama nettikauppa) eli 41-45 euroa per pauna. Koska tuo meidän paikallinen liike ei yleensä ole kaikkein halvimpia, verrataan hintaa Suomen ylempään hintaan eli 13 euroa versus 45 euroa. Otetaan Suomi hinnasta pois alvi noin 8,50 euroa jää 36,50 euroa - eli suunnilleen 2,8 kertainen hinta versus amerikankaupan hinta.

En tiedä Vihtavuoren kauppiashintaa siellä, mutta muistelen että se oli per purkki muutaman euron (5-6) halvempi kuin tavan ulosmyyntihinta...
Eli voitaneen todeta, että perus JenkkiJoe maksaa Vihtavuoren ruudista joka tapauksessa reilusti alle puolet siitä mitä Suomalainen aseliike.

Yksi asia tähän liittyen on vientiteollisuuden tuki - eli Suomalaisten verovaroilla tuetaan sitä että JenkkiJoe voi maksaa Vihtavuoren ruudistaan kolmasosan Pertti Perusampujaan verrattuna.

Asia ei valitettavasti toimi toisinpäin

[Aris60]

Hande kerroppas mikä vientiteollisuuden tuki? Ja kerroppas mitenkä sitä saa? Taitaa kyllä olla enemmänkin yleisesti tunnettua vientiteollisuuden maksama "tuki" suomalaisen kaupan, jakelun ja yleensä tulonsiirrot yhteiskunnan pyörittämiseen....

Ei tavaran tai tuotteen hinnalla tarvitse olla - eikä usein ole - mitään yhteyttä tuotanto- tai jakelukustannuksiin. Tarjonta ja kilpailutilanne määräävät asiakashinnan. Aikanaan lelujen hankintahinta kerrottiin 5-7-kertaisella hinnoittelukertoimella. Ilotulitteiden vielä suuremmalla. Sillä saatiin verollinen myyntihinta. Vielä alennusmyynnin -50% oli ihan hyvää kauppaa.

[Hande]

Kuten yllä sanoin; tuki joka maksetaan vientiyrityksille X ja Y verovaroista, summa Z tavaran arvosta joka menee vientiin.
Miten sitä saa, kysymys on hyvä mutta vastaus tänä päivänä uudelle yrittäjälle lienee karu...

[Aris60]

Hande ei semmoista ole kuin kuvitelmissa tuollaisissa yleisissä bulkkituotteissa. Jos sitä olisi kykenisit varmasti esimerkin antamaan. Nuo tuet ovat nimittäin julkisia. EU:n sisällä se on yleensä jopa rikollista.

Kielletyt tuet

Kokonaan kiellettyä on ensinnäkin ns. vientituki. Vientituki määritellään tueksi, joka liittyy välittömästi vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin. Vientitukea ei yleensä kuitenkaan ole tuki messujen osallistumiskuluihin eikä uuden tai olemassa olevan tuotteen tuomiseksi uusille markkinoille tarvittaviin tutkimuksiin tai neuvontapalveluihin. Myös tuki, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella, on kiellettyä.

Poikkeuksena :Artiklan 108. kohdan. 3 ennakkoilmoitusta koskevaan pääsääntöön on olemassa kaksi valtuutusasetuksen (994/9 määrittelemää poikkeusta. Ennakkoilmoitusta ei tarvita, mikäli kyseessä on

de minimis -tuki tai
yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen tuki

Eli mitä tukea nyt tarkoitat?

[Mika Mäntylä]

[Hande]

Tuo lainaamasi teksti liittyy EU:n yhteismarkkinaan, jossa tuet lienevät siis periaatteessa julkisia. Miten asia liittyy yhteismarkkina-alueen ulkopuolelle vientiin ?

EU:sta en tiedä, edellä olen kertonut asiasta Yhdysvaltojen suhteen joka on minulle tutumpi.

"Kyetä" ja "haluta" on kaksi eri asiaa. Kannattaa tutustua esim. millä ehdoilla ylipäätään voidaan käydä kauppaa Yhdysvaltain kanssa "defense article" nimikkeen alle, jonne kuuluu käytännössä kaikki asetavara luoteja, ruutia, kiikarinjalkoja ym. myöten.
Koska ko. asiat ei pääsääntöisesti ole julkisia, en halua kommentoida asiaa tarkemman esimerkin avulla.

[Hande]

Äh, eihän näitä viestejä pysty muokkaamaan...

Sanon sen, että kannattaa perehtyä tarkoin työ- ja elinkeinoministeriön tukijuttuihin... Kyllä sieltä vastaus löytyy

[Aris60]

Hande kohdemaasta riippumatta ovat teollisuustuet julkisia, sekä määrältänsä, perusteeltansa ja summaltansa. Suomesta ruutia vieville yrityksille ei vientitukea ole myönnetty ainakaan viime vuosina. Eli edelleen mistä tuesta horiset? Ruudista ei vain saa USA:n markkinoilla sitä tuottoa minkä siitä saa Suomessa, hintataso on jotakin ihan muuta.

Kun olet nyt tarkasti perehtynyt tukijuttuihin niin pistä nyt tietoa tänne. Ovat ihan julkisia papereita. Esim. niistä käy ilmi Suomesta viedyn noin 5 milj. patruunaa 2010 USA:n markkinoille. Jopa 135kg ruutierä Us- markkinoille hieman erikoisempaan tarkoitukseen on listattu. Kiinaan vietiin samana vuonna 720000kpl patruunoita. Aseita vietiin noin 100 000kpl, valtaosa USA:n markkinoille. Ruudille kykenee laskemaan myös kilohinnan. Sillä vain ei ole merkitystä keskustelussa koska ruudin tyyppi ja pakkauskoko ei käy ilmi. Muuten keskihinta lähes sama riippumatta mihinkä sitä viedään.

Ja ei tuossa jenkkeihin tarvitse lähteä etsimään ruutia. 20kg N100-sarjan ruutia maksaa ilman veroa ja kuljetusta Englannissa (siis puhun nyt hinnasta, jolla sitä voi tilata kuluttaja, yksittäinen asiakas) ihan tarkalleen 851.00€/20kg, EXW. Pakattuna 20kg astioihin. Sama ruuti samalta toimittajalta 1kg kuluttajapakkauksessa maksaa 52,50€/1kg - edelleen ilman veroa. N500 -sarjan ruuti maksaa 53,75€/kg. En tiedä viimeisen 10 vuoden sisäänostohintoja Suomessa mutta ennen ruudin ja etenkin patruunoiden kauppa oli yksi kannattavimmista asekaupan artikkeliryhmistä. Rätit jätin tahalla ilman huomiota.

Ruotsista on nyt viime elokuussa saanut ostaa Vihtavuoren N100-sarjalaista noin 45€/kg, 3,5kg erässä. 1kg maksoi 57€/kg samassa paikassa. Laskekaa itse määräalennus. En tiedä kuka ruutia Suomessa myy edullisimmin, taitaa kuitenkin olla luokkaa 60€/kg.

Norman 200-sarjan ruuti maksaa naapurissa 32€ ja meillä 59€ per 0,5kg. Ero on ihan sama kuin Suomen ja USA:n hintaero. Jos Norman ruutia ostaa kerralla 5kg se maksaa naapurissa alle 30€/0,5kg. Kauppias kertoi tukkuhinnan nousseen 30% neljässä vuodessa. Keskimääräisen jälleenmyyntihinnan 10%. Ruotsalainen metsästäjähän saa pari kiloa omaankäyttöön tuoda mukanaan kun tulee tänne metsästämään. Ja täälläpäin tutut yleensä aina tuovat. Täältä he vievät Lapuan hylsyjä, ovat enemmän kuin 1/3 halvempia Suomessa. Esim. 30-06 noin 62€/100kpl ja naapurissa samat 115€/100kpl (Norman hylsyt 105€ Suomessa), hirveältä tuntuva hinta.

Aseiden kaupan tilanteesta kertoo paljon esim. yksittäisten aseiden toimittaminen mm. Ruotsin Poliisille suomalaisesta asekaupasta. Niiden hintataso oli kilpailukykyinen. Kysymyksessä eivät olleet kotimaiset aseet.

Eiköhän lopeteta kirjoitukset kuvitelluista vientituista ruudin osalta. Sillä saadaan vain sotkettua omaa pesää, joku vielä uskoo ja tulee kateelliseksi ja tehdään kiusaa suomalaiselle valmistajalle ihan aiheetta. Se että valmistaja hinnoittelee tuotteensa eritavalla eri markkinoille on ihan normaalia toimintaa. Asiaan vaikuttaa kuinka kilpailu toimii. Suomen markkinat ovat niin pienet, että markkinat toimivat joskus huonosti. Vain 1-2 alan kauppaa paikkakunnalla ei luo tarvetta tehostaa toimintaa. Kuitenkin monesti voisi tulla halvemmaksi keskittää kaikki ostot siihen kivijalalliseen kauppaan pitkällä aikavälillä. Aiemmin viitattu valikoiman laajuus on kuitenkin todellinen haaste johon minäkin yhdyn.

Toki teollisuustukia myönnetään 1,8-2 miljardia vuodessa. Niistä puolet on korkotukilainoja ym. jotenkin vastiikkeellisia. Noin 40% on erilaisia kehittämisavustuksia. Suoraa vientitukea on lähinnä maataloustuotteiden viennissä. Niidenkin määrä on ollut laskeva jo vuosia. Esim. meijerituotteille ei sitä taideta maksaa ollenkaa juuri nyt. Silloin kun ne olivat isoja ja merkittäviä tässä ryhmässä niin ne olivat vientihinnasta 10-15%.

Teollisuuden tukkuhinnat ovat joskus vain 30% K-raudan hinnasta. Silloinkin joskus tulee halvemmaksi hakea tavara K-raudasta kun laskee mukaan kaikki kustannukset ja saa normaalin alennuksen sieltä. Jopa yksittäisiltä jälleenmyyjiltä ovat alennukset joskus yli 30-50% kun hankkijana on teollisuus. Katsokaa esim. LVI- ja sähkötarvikkeiden hintoja. Hyvä esimerkki valmistajalta ostettu pressu. Ostajana teollisuusyritys 39,70€ kuljetuksineen 5 erässä ja liikkeen hyllyssä 85€. Molemmat verollisia hintoja. Kertoo paljon.

Ja Hande noiden erilaisten teollisuustukien hakemiseen voin myydä konsulttiapua perustaessasi yrityksen. Kuitenkin uskon Sinun olevan hyvin pettynyt summaan, jonka tulet saamaan vaikka tukihakemuksia olisi lähetetty puoleen tusinaan mahdolliseen paikkaan. Ja byrokratia raportoinnissa voi myös Sinut turhauttaa. Sen takia niistä hyötyvät lähinnä suuryritykset - byrokratia, hakeminen ja seuranta, voivat tehdä koko homman kannattamattomaksi. Se lienee syy miksi muutama iso yritys vie hyvin perustelluilla hakemuksilla ison osuuden potista. Niihin kohdistettu raha antaa myös parhaan tuloksen valtiolle.

[6mm br rem]

Otitko huomioon nykyisen rahdin osuuden ruudin hinnasta joka ei ole vähäinen. Ennen tuli 100kg samalla rahdilla kuin nyt 20kg.

[Aris60]

Tiedän lähetysmääräysten kiristymisestä jo useampi vuosi sitten. Ja en kiellä kuljetuksen kalleutta. Suomessa kuljettaminen on kallista verrattuna esim. Saksa-Suomi väliin. Oli kysymys kokonaisesta kuorma-autosta tai paketista. Jollakin kuljetusmuodolla/yrityksillä sallittu määrä on jopa vielä kirjoittamaasi pienempi. Tarkoituksena oli verrata hintoja EU-alueella, jossa määräykset ovat edes jotenkin yhteismitallisia. Muistetaan kuitenkin että 1.3 vaarallisuusluokan yksikkökohtainen kuljetusmäärä voi olla jopa 5000kg. Tällöin kuljetushinta on hyvin kohtuullinen kiloa kohden. Mutta hyvin harvalla on mahdollisuudet varastoida tai ostaa tälläistä erää järkevästi. Vielä harvempi ruutia kykenee myymään tälläisiä määriä kohtuullisessa ajassa. Luulen edelleen varastoinnin olevan se pahin pullonkaula kun haluaa asiakasta palvella ja hyllystä löytyy täysi sorttimentti.

Ruudin tehdashinta ei ole ollenkaan suurin erä kun puhutaan vähittäishinnan muodostumisesta. Enemmän kannanotto oli kotimaisen ruudin valmistuksen puolesta.

Joku tuossa edellä uskoi Itellan kiellon olevan jokin pelastus asekaupoille. Kuitenkin Itellan kielto koskee myös yrityksiä ja niiden välistä postiliikennettä Suomessa. http://www.itella.fi/hinnatjaohjeet/kielletytlahetykset.html eli jos määräyksiä valvotaan pilkulleen nousevat myös heidän jälleenmyyntihinnat.

Jos taas puhutaan vaarallisten aineiden kansainvälisestä rahdista yritysten välillä, Itella toimittajana, niin siitä sovitaan tapauskohtaisesti. Eli Itellan yrityssivuilta ...

Kuljetusten järjestäminen tulee korostumaan hankittaessa tavaraa myyntiin tulevaisuudessa. Voi olla jopa mahdollisuuksien rajoissa, että joku " Kiimajärven kuriiri" saa siitä työpaikan itselleen ja kevyelle kuorma-autolle. Silloin tulee varmasti kyseeseen myös varastoinnin keskittäminen .... ja sitten varmasti kilpailu ja tavaravalikoima supistuu. Tonnimäärä on kuitenkin aika pieni.

[Chakma]