Sinkulan rakentelua

[late2]

Jotta kirjoittelu ei menisi aivan muiden toilailujen arvosteluksi niin hiukan juttua omista turailuista. Taustaksi sen verran että komeroon oli kertynyt pari 1911 runkoa, joille pitäisi kesäkuuhun mennessä tehdä jotain lupateknisiä toimenpiteitä. Kun noille ei osina ole juuri käyttöä päätin hommata rakennusluvat, toiselle nelivitosen ja toiselle ysin. Vaikka olen oikeastaan CZ-mies niin 1911-pyssyjen kanssakin on jonkin verran tullut harrastettua, eikä ajatus pyssyjen rakentamisesta itse tuntunut aivan ylimaalliselta. Luisteiksi ja piipuiksi hommasin ACI:n valmistamat osat, kuten rungotkin ovat, jonkinlaista yhteensopivuutta voisi siis odottaa, ja pääosin näin tuntuu olevankin.

Nelivitosen rakentaminen osoittautui lähes yhtä haastavaksi kuin aseen kasaaminen totaalisen huoltopurun jälkeen, hiukan jotain piti sovitella, ja beavertail vaatiin vielä hiukan asennusta että varmistin menee paikoilleen. Mulla ei ole tulkkeja mutta paukuilla ja hylsyillä testattuna pesäkin tuntuu sitä että autonnokan voisi sen osalta kääntää kohta kohti Riihimäkeä. Haittapuolena on se että piipun lukitus on sellainen "halpamalli", linkun varassa, olisin toivonut että piippu olisi ollut pulskempi jolloin sen olisi saanut sovittaa kunnolla käsin. Ysi teettää enemmän töitä, esim. piippu ei mahdu luistin leikkauksiin, brownellsilta tilasin jo lugiviilankin, sille näyttää olevan käyttöä, toivottavasti tuossa tulee lukituksestakin tiukempi. Mutta siitä joskus myöhemmin.

Eilen nyppäsin ysiin tarkoitetun rungon vakuumista ja pyyhin puhtaaksi asetonilla, kuvia ei tullut otettua ennen kuin olin asentanut plunger tuben ja kahvaruuvien bushingit (nelivemma ylempänä):





Plunger tuben kanssa tuli taas hiukan tyrittyä, oikeasti tuo pitäisi laittaa vain kevyesti kiinni, nyt tuli taas käytettyä liikaa voimaa... no, mulla on avausporat, täytyy koittaa korjata vahingot, tai tilata uusi. Pari osaa miljoonalaatikosta, kahvalevyt kiinni, näyttää jo paremmalta:

Ja jos joku ihmettelee mihin beavertailia tarvitaan niin kuvakin kertoo että pullakätisen ampujan suojaamiseen ai-ai-pipiltä:


Täytyy jatkaa miljoonalaatikon pöyhimistä, tutkia mitä sieltä löytyy ja mitä täytyy kaupasta hommata. Sellainen muistikuva mulla on että mag catch täytyy tilata, ja vissiin main spring housing. Mutta blogimaisesti jatkossa lisää juttua aiheesta kun kerrottavaa ilmenee...

[late2]

Puuttuvia pikkuosia pistin tilaukseen, ja pakettia odotellessa kaivoin luistin ja piipun esille. Toisin kuin nelivitosessa tässä luisti onkin aika sopiva, alkuun tuntui ettei lähde alkuunkaan mutta jonkin matkaa sain sen raiteille kun rasvasin urat:



Jotain täytyy ottaa pois mutta mistä ja millä... luistin pohjaa taidan hiukan hioa ja hakea autotarvikeliikkeestä hiomatahnaa, kokeilla jos sillä saisi luistiin lisää liikettä ilman suurempaa työstämistä. Piippuakin sovittelin luistiin, "huppu" näyttää mahtuvan mutta lukituskoloja täytyy syventää mutta sitä sitten kun saa luistin paikoilleen.

[late2]

Näyttää tästäkin tulevan jokin ihme ikuisuusprojekti. Nelivitosen kanssakin oli odotettua enemmän töitä että sai vivut sopimaan ja liikkuvat liikkumaan kuten pitää, joutui sitä piippuakin kuitenkin sovittamaan mutta nyt se on aika valmis:

Tänään kävin ensimmäisen kerran paukuttamassa kovilla, tuollaista kasaa teki vähän vajaasta 20 metristä:

Tarkkasilmäinen kuulija saattaa havaita ettei pyssyssä ole vielä tähtäimiä, ja se on ihan oikea havainto, ei ole. Mutten tiedä onko "ei vielä", näyttää tuolla osuvan ilman tähtäimiäkin, jos yrittäisi saada classic-luokkaan vielä vaistolisäluokan (aina tunnu osuvan tuolla tavalla tähtäimienkään kanssa). Vähän on jousissa vielä säätämistä, rykäisi muutaman ripeän tuplan. Luisti on vielä aika jäykkäliikkeinen, täytyy runkata sitä lisää ja kun saa laukaisun toimimaan varmemmin niin ammuskellakin. Ja fundeerata vaihtaisiko nuo mustat osat rosteriin vai vähän lisää mustaa, tuollaisena vielä vähän sekava kokonaisuus (no, luistinsalvat on kulutustavaraa, siitä ehkä turha huolestua). Sinällään pyssy toimi hyvin, AB:n 225 grainiset jotka eivät mun Spartanissa tahdo toimia toimivat tässä täysin moitteetta, muutamassa hylsyssä kanta ei tahtonut luistaa ulosvetäjän alle mutta nuo oli aika levälleen ammuttuja PPU:ita joten voi olla ettei tuota tarvitse säätää.

Ysin kanssakin on jotain edistystä, ehkä kuitenkin enempi henkisellä puolella. Lugiviila on hommattu piipun sovitukseen ja ms:n kesäkokouksessa kyselin evp. asesepältä löytyykö ysin kalvaimia, kuulemma löytyy. Täytyy jatkaa luistin liikkeen edistämistä ja keräillä puutelistan kamaa, tai sitten kannibalisoida jostain vanhasta kikottimesta.

[late2]

Alkaa luvissa lähestymään "parasta ennen" -päivä joten pakko oli nykerrellä vähän lisää vaikka muutakin hommaa löytyisi. Viime viikolla oltiin lopulta tässä tilanteessa, nelifemma ylempänä, ysi alempana:

Ysimillisen luistin sovitus vaati aika paljon työtä, lopulta tilasin jo "railiviilan" jotta saisin ainetta oikeasta paikasta pois, lopulta monen hiomatahnasession jälkeen luisti lupsahti liikkeelle. Piippu ei alkanut menemään lukituskoloihin lainkaan, mun mittävehkeet on vähän mitä on, mustetta kului aika paljon ennen kuin aloin tajuamaan mistä kiikasti. Lukituskoloja piti avata vähän takapäästä, pynnäysmusteen kanssa varovasti avasin koloja kunnes piippu asettui paikalleen, ja huppuakin piti lyhentää (vaikka alkuun epäilin että se on liian leveä). Lopulta sain pyssyn kasaan, peruslinkulla toimi mainiosti ja tässä lukitussalpa menee mukavasti piipunjalkaa pitkin, nelifemmassa ei.

Kun huomasin että ysin kanssa menee kalkkiviivoille tilasin viimeistelykalvaimen ja tulkit, joskin kyllä SAAMI-tulkit. GO-tulkilla ei toivoakaan kiinni, kuten piippua paukulla kokeillessa olin jo tulkinnut joten varovaista kalvausta kunnes painui tiukasti kiinni GO-tulkille, ja vielä himpan lisää. Harrastuksen vuoksi kokeilin myös NO GO-tulkilla, ei aikomustakaan sulkeutua, eikä ihme, tuo on silminnähdenkin paljon pidempi. Pikkuosia oli ysiin turhan niukasti, kun homma oli venynyt niin en ollut hokanut mitä pitää hankkia, lopulta piti yhdestä ysistä ottaa vähän kierrätysosia. Toiminta tuntui sellaiselta että joulunalusviikolla kahlasin pimeässä radalle ja ammuin kalustolaukaukset, toimi mainiosti, ensin ammuskelin paukku kerrallaan, lopulta jo lippaallisen, hylsyt olivat siistejä joskaan tehdaspaukuista ei hylsyt eivät jaksaneet ihan ulos asti.

Lupiin oli sisällytetty CIPitystvelvollisuus, joten kun molemmat tuntuivat ampumakelpoisilta selvittelin koeampumalaitoksen sijainnin ja aukiolon, ja tänään aamukahvin jälkeen olin portilla odottelemassa seppää. Ajantilaus oli onnistunut mainiosti, heti kun sain tarkastajan langanpäähän, selitin asiani ja kyselin toimintaohjeita. Nelivitosesta kyselin mitä käy jos sulkeutuu NO GO-tulkilla, vastaus oli että "voisi sen luvittaa villikissaksi mutta todennäköisesti joudut lupateknisiin hankaluuksiin, mutta katsotaan ensi viikolla". Ysistä selitin kalvamiset ja tulkkaukset, tarkastaja sanoi että SAAMI-tulkilla kannattaa jättää pesä hyvin GO-tulkin tuntumaan, CIP:issä maksimi ei ole niin pitkä kuin SAAMI:issa ja suorastaa hykerteli kun kerroin näin jo tehneeni (ampumalla tuo sitten pitenee). Puhuttiin kelit ja kaiveltiin pyssyt pussista, seppä otti pyssyt itselleen ja pinkaisin läheiseen rautakauppaan ostamaan lisäosia taloon. Puolen tunnin päästä puhelin pirahti ja läpsyttelin takaisin tarkastukseen. Tarkastaja sanoi että pesät olivat molemmissa mitoissaan ja olivat kestäneet ylilataukset, mutta ysissä ei varmistin toimi, jos varmistin päällä painaa liipasinta niin hana putoaa kun varmistimen sitten poistaa. "Joo, ei toimi, huomasin tuon itsekin mutten tiennyt että tuokin tarkastetaan...", mutta kyllä tarkastetaan. Meinasin sanoa ruman sanan (saatoin sanoakin), mietin mitäs sitten. Seppä sanoi että jos saat sen tässä toimivaksi niin se voidaan leimata, nyt siinä ei ollut vielä mitään leimaa, mietin että varmistimesta tai/ja hanastahan tuo johtuu mutta mulla ei ollut edes linkkuveistä mukana. Seppä sanoi että heiltä löytyy jotain, ja sanoi hakevansa. Ysissä on vielä näppärästi isot kahvalevyt jotka peittävät "main spring housing"in tapin, joten kahvalevyt irti ja alarunkoa palalasiksi, nelivitosesta ei tarvinnut irroittaa kahvalevyjä jotta osat irtosivat. Ajattelin vaihtaa ensin varmistimen, sitten lisääkin jos ei vielä toimi mutta jo varmistimen vaihtaminen sai homman kuntoon, pyssy pikaisesti kasaan ja leimaan. Odotellessa kasasin myös nelivitosen, siinä tuo varmistin toimi myös ysillä vaihdetulla, eli mitään ei varsinaisesti "rikottu". Somat on leimat:


Hylsyjä pyysin mukaan jo pyssyjä luovuttaessa, niitä siinä sitten vielä ihailtiin.

Nelivitosen hylsyt oli painemerkeiltään aika tavanomaisia, mutta kyljessä vähän himmeää, seppä sanoi että tuo on aika normaalia jos pesä on hiukankaan karhea (tuotahan en ollut kalvanut itse). Ysissä nalli näyttää jo painetta (tai sitten nallipiikki on reikään väljä, täytyy kokeilla vähän eri piikkejä), kyljet olivat varsin siistejä. Tovi siinä puhuttiin vielä muustakin kuin keleistä, lopulta toivottelin hyvät uudet ja tulevat, hommaan oli purku-/kasausjumppineen mennyt tunnin verran.

Puutetta huomatessa tilailin lisää osia, täytyy kasailla pyssyt toimiviksi kun ne tulevat, plunger tube on ysissä vielä vaihtamatta, täytyy vaihtaa, jaksa sen poran kanssa näkertää. Tähtäinjuttuja täytyy miettiä, pyssyissä on kapeaa ja leveää, täytyy ajatuksella katsella mikä tuntuisi parhaalta. Käteen ysi tuntuu paremmalta, siinä on käyttöpyssystä purettu "memory groove beavertail", nelivitosessa on vanhempi malli ilman tuota alapään pattia, ysi tuntuu jämäkämmältä käteen. Kun nuo saa uusittua niin täytyy käydä viilalla runkojen kimppuun, jonkin verran on näemmä "käyttöpyssystä" tullut otekorkeutta nostettua:

[late2]

Posti toi tänään tarkastuspöytäkirjan, tarkastaja epäili että lasku ehtisi ensin mutta laskua ei ole vielä näkynyt. Hyvä tilasto pöytäkirjassa, hyväksytyt 2, hylätyt 0. Ehdin käydä jo näyttämässä pössykät poliisilaitoksella, vakitarkastaja oli lomalla ja tarkastajana olikin itse asiassa luvat myöntänyt poliisimies. Olen ko. poliisin "vanha tuttu", joskus kun muutettiin Pirkanmaalle linjasimme laitoksen aselupapolitiikkaa muutamassa sessiossa (nyt se on hyvä, tiukka mutta asiallinen). "Hienoja pyssyjä", saatiin laput täytettyä, käytiin kuulumiset läpi, tarkastaja kyseli vielä vaimonkin kuulumisia, kun hekin ovat joskus nokakkain istuneet.

Joku on varmaan (asiallisestikin) miettinyt onko tässä mitään järkeä, itseltäkin meinasi usko loppua jossain vaiheessa. Jännästi vaan asiat kuitenkin kirkastuu kun niitä selittää toiselle, taustoitin tarkastajalle vähän osien historiaa ja hokasin yhden perusjutun, syyn miksi rungot aikanaan hommasin (tietysti sen lisäksi että hyviä osia kannattaa aina ostaa kun niitä saa), rungoissa ja piipuissa on ramppi. Alkuperäinen 1911 on "putkipiipulla", ramppi on rungossa. Aikanaan kun practicalissa alettiin ampumaan kivikovia .38 super -latauksia kehitettiin piippuja joissa ramppi on osa piippua (ja rungossa tietysti vastaava leikkaus). Hylsyn pystyy tukemaan kantaa myöten ilman että syöttövarmuus kärsii. Ramppeja on kahta päätyyppiä, ns. Wilson/Nowlin -malli ja Clark/Para-O -malli, joissa erona on rampin alaosan takapään muoto, C/P mallisessa pyöreä, W/N mallisessa suora. ACI:ssa on C/P-tyyppinen ramppi. Kuvassa vasemmalta W/N, C/P ja alkuperäinen malli (valitan jälleen kuvien kehnoa tasoa):

Rungon kanssa alkuperäinen näyttää tältä:

ja ACI:n C/P tyyppinen ramppi:

Hylsyn kannalle on myös vähän enempi tukea, nelivitosessa tuolla ei tietystikään ole suurta merkitystä:

Oma perinteisellä piipulla varustettu pyssy on aika ronkeli paukuille, vain perinteinen 225-230 gr RN tuntuu toimivan, SWC:t tms lättänät ei oikeastaan yhtään. Ramppiin en ole koskenut, saattaa lähteä tuo kiertoon kun saan tämän oman valmiiksi. Perinteisessä piipussa rampin muotoilu aiheuttaa pian tarvetta muotoilla myös piippua, eli käytännössä huonontaa hylsynkannan tukea eli se ei ole välttämättä edes kovin fiksua. Omatekemä tuntuu syövän paremmin perus-RN:stä poikkeavia luoteja, kokeita täytyy jatkaa kun hanget laskevat mutta syksyllä pikatesteissä tuntui tuolta. Ei mikään yllätys, tuolla W/N-ramppisella piipulla oleva pyssy on hyvin kaikkiruokainen, joskus sillä ammuttiin säkkikaupalla IC:n 155 grainisella ladattuja paukkuja. Ramppipiippu on myös joustavampi tilanteissa jossa luisti ja runko eivät ole ihan yhteensopivia, ja riittävään lukitukseen joutuu käyttämään pidempää linkkua, joka taas tuo piipun taaemmas ja vaatii pian piipun muokkaamista rampin tasolle. Ramppipiipulla ongelmaa ei ole välttämättä tuossakaan tapauksessa kun ramppi siirtyy piipun mukana taakse päin.

Eli ramppi on siis hyvä juttu, mutta miten yksirivisen ramppipiipulla varustetun pyssyn saa. No, rakentamalla itse, tietääkseni kaupasta tuollaista ei saa (jälleen kerran, voin olla väärässäkin), ei ainakaan yleisesti, nelifemmat 1911:t ovat hyvin uskollisia esikuvalleen, perinteisellä piipulla. Practicalin classic-luokkaan ramppipiippu on ok, eihän tässä tietysti muuten mitään järkeä olisi...

[masiina]

Mahtava threadi!
_________________
"...olen enemmän kuin valmis, vaaran varpaille astumaan."

[Unforgiven]

Mitkä tähtäimet meinasit laittaa?

Minulla on 45ACP:ssa kiinteät (Novak) ja ne sopii tyylillisesti parhaiten minun mielestä. On vielä tuuri käynyt ja 25 metriltä osumat on tuuman tasajyvän päällä pääasiallisesti käyttämälläni patruunalla.

Toki säätötähtäimessäkin on puolensa.

Sellaiset on sitten yhdessä (vaihtopiippuisessa) 2011:ssä. Eipä se muutoin onnistuisikaan 9 mm ja .40S&W:n kanssa kikkailu.

ps. hyvä threadi, pistähän jatkoa!

[late2]

No, eipäs nyt kehuta liikaa, tässähän on kyse lähinnä siitä että viikateliipalla sovitetaan tehdasosia yhteen, ei mistään oikeasti haastellisesta kuin esim. PDP3:n asentamisesta oikein päin....

Tähtäimiä olen miettinyt, se on oikeasti hankala juttu. Aikanaan ensimmäisessä IPSC-pyssyssäni oli säädettävät tähtäimet, ja jos ne ei olleet rikki ne olivat pois säädöstä, tuolloin päätin että mun practical-pyssyssä ei tule koskaan olemaan säädettäviä tähtäimiä (tämän kuten monta muutakin hyvää päätöstä olen sittemmin rikkonut).

Ensimmäisessä nelifemmassa oli Coltin Combat Elite:n luisti, alkuperäisillä tähtäimillä, jotka eivät ole lehdissä paljoa kehuja keränneet:

Aikanaan valikoima oli aika niukka, ja olin tyytyväinen että jotkut tähtäimet, noilla ammuin kuitenkin itseni stanussa ämmäksi kun yhtenä vuonna oli aikaa kierrellä kisoja.

Spartanissa on tällaiset (valitan jälleen kuvien tasoa, ei ole tuo kuvaaminen mun hommaa):

Kuvat on vähän eri kokoisia mutta vertaamalla tähtäimiä ja luistia idea selvää, Spartanissa on luistin levyinen hahlo. Tavallaan Spartanin tähtäimet on hyvät, hahlo näyttää helposti jos pyssy on vähänkään vinossa ja hyviä kasoja tuolla on tullut ammuttua. Mutta mutta, omasta mielestä "toiminnallisessa ammunnassa" tähtäimille on muitakin vaatimuksia kuin mahdollisimman pienen kasan ampuminen, yhteen tauluun. Joskus järjestäjät laittavat kisaajien kiusaamiseksi tauluja lähekkäin ja monimutkaisiin ryhmiin, kuhunkin pitäisi tietysti osua hyvin mutta itse olen kokenut että Spartanin leveä hahlo peittää "maalialuetta" turhan paljon, saa suunnilleen kääntää pyssyä sivuun että näkee mitä seuraavaksi pitäisi ampua. Tällaista tunnetta ei Coltin tähtäimillä muistaakseni tullut vaan niillä pystyi roilimaan aika reippaasti eri maaleja, eikä ihan pienet tähtäysvirheet noista erottuneet.

Nykyinen ajatus tähtäimistä on että "jotain tuolta väliltä", jonkinlainen "ghost ring" on käynyt myös mielessä, sitä olisi ainakin mielenkiintoista kokeilla. Mutta joka tapauksessa täytyy varmaan teetättää leikkaukset hahlolle ja jyvälle, nykymallin mukaisesti, sittenhän noita pystyy vähän vaihtelemaan ja kokeilemaan mikä hyvältä tuntuisi. Täytyy myös muistaa ja hyväksyä että ikää on tullut lisää, silmän ominaisuudet on varmaan muuttuneet, ainakin kiväärillä avotähtäimillä ampuminen tuntuu jo olevan hankalaa, käynti optikolla voisi tietysti auttaa.

[Unforgiven]

Tässä (vielä huonompi) kuva Novakeista...

Kyllä niillä sen ampuu 25 metriltä, mihin ase pystyy. Toki tauluun ammuntaa on olemassa parempiakin tähtäimiä säätöineen, mutta kun huomioidaan tähtäinten kestävyys, niin ei ole kiinteän tähtäimen voittanutta.

[VKK]

Hienoa juttuja ja hyviä kuvia!

[late2]

Tähtäimiä vähän katselin B-kaupan "raamatusta", näyttäähän niitä olevan... kohta kiinnitin huomiota asiaan jonka olen jo jotenkin "tiedostanutkin" muttei tuo aiemmin ole elämää juuri haitannut, tähtäimien asennusleikkauksia on monenmoisia. Ja tietysti tarvitaan sopiva terä, kullekin tähtäimelle, täältähän näitäkin löytyy:
http://www.brownells.com/gunsmith-tools-supplies/power-tools-accessories/milling-cutters/cryo-treated-dovetail-cutter-60-deg-x-245--sku080-000-271-20728-44858.aspx

Onkohan kenelläkään vinkata pyssyseppää jolla olisi työkalut tähtäimien urien jyrsimiseen, ja ehkä vähän kokemustakin ? Projektin luonteen mukaista olisi tietysti tilata omat työkalut ja vetää urat, käsiporakoneella, mutta taidan jättää tuon kuitenkin ammattilaiselle.

[Unforgiven]