Noutaja/Supinpysäyttäjä

[tuhola]

[tukelius]

Mikä seisojasta tekee huonon linnulle? käsittääkseni rodunomainen pääpaino noutajilla ja seisojilla on linnustuksen parissa?

[jarno.j.t]

Tuskin ihan huonoja metsästyskoira rotuja edes on olemassakaan , kuka sellaisia viitsisi edes kasvattaa ja itselleen ottaa .

Eroa on sitten koiran työskentelyssä , jos kovin rikkonaiset ja pienet alueet niin en nyt ainakaan itse ottaisi koiraa mikä rodunomaisesti hakee/työskentelee kovin etäällä omistajastaan . Jos harrastaa suurimman osan pyynnistä pelloilla yms. niin itse käännän katseeni kanakoira,spanieli,noutaja...jos taas on laajoja metsäalueita niin mikäs sen hienompaa kuin hiipiä pikinokan haukulle

Jokaisen omista tarpeista se rotu valinta pitää lähtä...

[tuhola]

jarno kiteytti asian hyvin.

Pitää vain osata valita mikä työskentelytyyli miellyttää itseä eniten, ja mihin riistaan luodaan painopistettä. Ja sen mukaan sitten valitaan.

Itse en tule varmasti ikinä ottamaan seisojaa tai noutajaa. Hienoja koiria ja todella ihailtavaa on seurata niiden työskentelyä. Mutta omalla kohdalla metsästys on muovautunut pystykorvaista tai ajokoiraa suosivaksi, eikä muuhun metsästykseen osaa enää kiinnostua. Suomenpystykorva on minulle sellainen haave että kun joskus on aikaa nuolta hirvi- ja kettukoirilta niin sellaisen otan, ja sille ammutaan ihan kaikki riista ihan niinkuin ennenmuinoin, mutta etenkin lintu ja näätäkoiraksi painottaisin.

Mutta meitä on tosiaan erilaisia ihmisiä erilaisilla mielenkiinnon kohteilla. Se pitää vain valita sopiva rotu oman mielen mukaan. Varmaan vähän kaikista keskustelun alla olevista roduista saa hyvän metsäkaverin ketjun aloittajan tarpeisiin.

[ajava]

Hyvistä supin pysäyttäjistä puhuttaessa ei suomen pystykorva ainakaan minua 5koiran nähneenä ole vakuuttannu,eli sattuma supeja pari kauteen.Noutajia kavereilla eikä supi homma todellakaan vahvinta aluetta.Saksan seisojaa tarjoaisin vaihto ehdoksi mikäli yhdestä koirasta koittaa noutoa vedestä/maalta lintua/supia,isäntän lähi alueen työskentelyllä.

[Fraga]

Ile 5kk, koira juoksenteli pihassa ja näki et joku tilanne on ny päälläns. Kissa meni puuhun mutta ei kauaa jaksanu olla ja sitte tuli alas ja 5m päähän pääs koira persiis kiinni ja haukku päällä.
Odottakoon ny viä vähä ennen ko rupee tarjoon kovempaa käsittelyä ettei saa heti kynsiä... Tai ma tiia.

Tarkoitus olis supillekki koittaa.

_________________

[_baikkali]

Koiran paino piste olis enemmänkin kyllä toi nouto homma kuitenkin mielummin mutta ihan järkyttävästi harmittaisi jos talossa ei ole yhtään koiraa mikä ei haukkuisi supikoiraa Onko kellään mitään muuta rotua ehdotettavaksi mikä sopis kategoriaan noutaja/supinhaukkuja?

[Harge]

[Narttu]

[jarno.j.t]

painopiste noutamisessa

Ota aika lisä , soittele eri rotujen kasvattajille josko pääsisit matkaan syksyllä että näet koiria käytännön jahdissa , samalla toki pääset seuraamaan/kyselemään miten homma etenee koulutuksineen ja tyhmiä kysymyksiä kasvattajalle ei ole .
Otat koiran kuitenkin +10 vuodeksi kaveriksi..ja hyvää itselle sopivaa yhdistelmää voi joskus joutua muutoinkin odotella...1-2 vuottakin..

Pennun rodun ja kasvattajan päätät sitten ihan itse , minun mielestäni taustatyötä kannattaa hieman tehdä ja suosia kasvattajaa kuka selvästikin kasvattaa rotua eikä "tehtaile" mitä sattuu..mutta vapaa maa ja jokainen päättäköön itse .

Edit : tuolla jokunen vuosi sitten yhdessä kokeessa jututin yhtä pitkänlinjan noutaja harrastajaa , Hänen mielipide oli että käyttölinjan noutajasta saa pääsääntöisesti supinpyytäjänkin...joku luonnostaa ja osa tarvitsee hieman herättelyä että näitäkin saa pyytää ja noutaa . Mutta se on vain yksimielipide/kokemus/näkemys tuhansien muiden joukossa .

[Jurig]

Kaverilla 3 metsästyslinjaista labukkaa joita ei supit kiinnosta
vaikka on kuulema vähän yritettykin.

[Oskari]

[Heelmo]

Tuttava otti käyttölinjan labbiksen. Koira tuli miulle hoitoon puolivuotiaana pariksi kuukaudeksi ja käytännössä se oli ollut tuon ajan luovutuksesta meille tuloon tarhakoirana. Noutamisen ja jäljestämisen vietti oli todella vahva. En ole koskaan noutajaa kouluttanut. Leikin varjolla tehdyt harjoitukset eteni todella nopeasti ja tavalliset perustottelevaisuus hommat koira omaksui ihan huomaamatta.

Testailin koiran viettiä ihan puhtaasta mielenkiinnosta. Yhtenä esimerkkinä damin (vai miksi lie sitä noutolelua kutsutaan) piilottaminen. Komensin koiran talon etupihalle paikalleen. Menin takapihalle ja heitin noudettavan esineen muutaman kymmenen metrin päähän. Paluu koiran viereen ja käskystä ettimään. Kertaakaan koira ei palannut ilman esinettä. Toi muuten mitä vaan kunhan ennen lähtöä oli haistattanut kohdetta. (avain nippu, kännykkä, räksä, pallot yms.)

Tavan perusasioiden opettaminen yhteiskuntakelpoiseksi meni täysin normielämän puitteissa. Koiralla niin kova halu toimia ohjaajan kanssa, että ei tarvinnut mihinkään kentälle mennä ryhmässä paikallaan oloa tai seuraamista opettelemaan. Korvien väli kuitenkin niin vahva, että vieraissakin paikoissa hälinän keskellä toimi samoin kuin kotona oli opittu.

Jäljestämistä kokeilin kun jälkeä tein omille koirille. Labbis leikki junaa kiskoilla ja helpon ohjattavuuden ansiosta jo kolmannella jäljellä vauhdin sai määrätä ite.

Jos ei omat varsinaiset jahtikuviot vaatisi itsenäisesti toimivaa pystykorvaa tai terriä, ottaisin kaikkeen muuhun käyttölinjan lapukan. Helppo kotona, työinto loputon ja tekee sen mitä haluaa kunhan suunnan näyttää. Ääntä ei tarvinnut kauempaa ohjatessa korottaa, tuo työinto yhdistettynä yhteistyöhalukkuuteen tuntui uskomattomalta.

[Peto]

On niissä silti yksilöissä eroja. Labukoissakin löytyy höseltäjää ja laiskaa vässykkää ja kaikkea siltä väliltä.
Niin kuin muissakin roduissa. Onhan se silloin mahtavaa kun sattuu huippuyksilö kohdalle.
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[Oskari]