Hölinää metsäkanalintujen hoitosuunnitelma -luonnoksesta

[J-]

[J-]

Ketjun aiheen mukaisesti vielä vähän lisää hölinää aiheesta.

Kompensaatio- mallia on selkeästikin käytettävä yhdessä additiivisen mallin kanssa, koska ne täydentävät toisiaan, eikä kumpikaan selitä asiaa kunnolla yksistään.

"Kompensaatioperiaatteen mukaan metsästyskuolevuus
korvautuu kokonaan tai osittain, koska henkiin jääneiden yksilöiden tiheydestä riippuva luontainen
kuolevuus vähenee ja niillä on käytettävissään enemmän resursseja (Ellison 1991, Marjakangas
1997). Täydellinen kompensaatio edellyttää, että luontainen kuolevuus on täysin tiheydestä
riippuvaa. Kuitenkin jos metsästyskuolevuus ylittää kynnysarvon, joka vastaa suunnilleen vuotuista
luontaista kuolevuutta, täydellinen kompensaatio ei ole enää mahdollista (Ellison 1991)."

(Em. luonnos)

Kompensaatio- mallissa on selkeitä rajoitteita. Esimerkiksi resurssien hyödyntämisessä on tietty raja-arvo, jonka yli mentäessä ei ylimääräisistä resursseista ole enää hyötyä tai se on hyvin vähäistä. Taloudessa käytetty rajahyödyn käsite kuvaa tätä hyvin ja se pätee kanalintuihinkin. Yksi teeri voi pupeltaa vain niin ja niin paljon niitä mustikoita kunnes se halkeaa kahtia.

Kompensaatiomalli ei myöskään selitä kantojen luontaista syklisyyttä. Päinvastoin, täydellisessä kompensaatiossa ei pitäisi olla mitään syklisyyttä. Syklisyydestä päätellen kompensaatio on kanalinnuilla aika heikkoa.

Kompensaation rajat huomaa parhaiten niistä lajeista jotka ihminen on hävittänyt sukupuuttoon. Sukupuuttoon kuolleen lajin muu kuolleisuus on kyllä nolla, mutta niin on lajin yksilömääräkin.

[xyxy]

Metsästyskuolevuus on harvoin, nykykanalintukannoilla tuskin koskaan 20 % kokonaiskuolevuudesta. Lindenin arvio oli, että hyvinä lintuvuosina se olisi luokkaa 10 % ja huonoina vuosina paljon pienempi. Eli metsästäjät itse säätelevät saalistuspainettaan kanalintutiheyden mukaan. Tätä luonnollisesti edistävät metsästysseurat rauhoitusalueillaan ja saaliskiintiöillään.

Mielestäni kanalintukantojen hoitosuunnitelmaluonnos on toimenpideosioltaan liian metsästysrajoituspainotteinen, kun kanalintujen määrä riippuu elinympäristöistä sekä pienpetojen määrästä ja niiden aiheuttamasta kuolevuudesta.

[J-]

[J-]

En ole vielä löytänyt luonnoksesta vuosikuolleisuuslukuja, mutta johtaen sivulla 24 olevasta kaaviosta esim. teeren vuosikuolleisuus koko kannasta on 45 %.

Mikäli metsästyksen aiheuttama vuosikuolleisuus koko kannasta on vaikka 5 %, niin osuus kuolevuudesta on siis 11 %.
Vaikutus aikuisten lintujen kuolevuuteen on luonnollisestikin tätä paljon suurempi.

Luonnoksesta vaikuttaa löytyvän vuosikuolleisuuslukuja ainoastaan kanahaukan osalta. Siitäkin voi kuitenkin vetää seuraavia johtopäätöksiä, mutta metsästyksen osalta luku perustuu em. arvioon jonka suuruus todellisuudessa vaihtelee alueittain ja vuosittain.

Osuus vuosikuolevuudesta: kanahaukka 35 %, metsästys 11 %, muut tekijät 54 %.
Osuus aikuisten lintujen kuolevuudesta on arvailujen varassa.

EDIT:

Löysin googlauksella allin aikuiskuolleisuuden, joka on 28 % (MMM 97188v1). Tästä on vähän huono vetää johtopäätöksiä teeren suhteen, mutta näillä luvuilla 5 % metsästys syksyisestä kannasta vastaa noin 17 % osuutta aikuiskuolleisuudesta, 10 % metsästys 35 % ja 25 % metsästys 89 % osuutta.

[pekkis]

Kuitenkin, mitä olen erään teeritutkijan kanssa asiasta keskustellut, niin teeren soidinmetsästykseen pitäisi saada jotain tolkkua. Niitä parhaita kukkoja ei pitäisi mennä ampumaan. Niiden ampuminen pahimmillaan johtaa koko soitimen näivettymiseen.

[J-]

[xyxy]

Alla kuva kanalintujen keskimääräisestä verotusasteesta kahdeksan vuoden jaksolta. Tuon mukaan metsästyskuolevuus on melko pieni. Vuotuista kokonaiskuolevuutta ei hoitosuunnitelmaluonnoksessa ole kovin selvää kannanottoa ja se pitäisi laskea ei kuolinsyiden yhteenlaskuna.



Mielestäni kanalintujen metsästyksen lopettamisella kanalintukannoissa ei tapahtuisi erityisen suurta lisääntymistä. Tästä on myös näyttöä alueilla, joissa jokin metsäkanalintulaji on ollut vuosikymmeniä rauhoitettu kannan siitä kohentumatta.

[J-]

[xyxy]

Mitenkä "J-" miellät ihmisen aiheuttaman metsäkanalintujen metsästyskuolleisuuden, onko se luonnollista vai luonnotonta?

Metsästyksen kestävyys taidetaan mitata sillä, säilyykö metsästetty riistalaji pitkällä aikavälillä tyypillisen elinympäristön elinkelpoisena osana. Metsästyksen kestävyyttä on arvioitu monessa kohdin hoitosuunnitelmaa ja on esitetty arvioita, että metsästys on ollut kestävää joissakin tilanteissa (pitkilläkin aikaväleillä) ja joissakin taas ei niin kovin kestävää.

[Tvälläri]

Tulee vaan mieleen ajatus, että jos ne kerran meinaa rajottaa pyyntiaikaa ja lisätä rajotuksia entisestään, niin pitääpä ottaa koko syksykausi sitte lomaks ja tehdä kunnon kiertue, että saa tinattua niin paljon lintuja kun mahollista. Kun kerran tulevaisuudessa moista senssiä ei varmaan enää tule.

Ai niin lasketaanko metsästyskuolleisuudeksi myös se jos jahtimies ajaa autolla teerenpäälle metsästysajan ulkopuolella?
_________________
"Mies, ei koskaan kyllästy tuijottamaan välkehtivää tulta, virtaavaa vettä, tai tippuvaa pontikkaa"

[J-]

[nippon1]

sähköverkkojen osa lintujen kuolleisuudessa on kokemuksieni mukaan metsästystä suurempi.
_________________
Rauhasa hissun kissun

[mehtään]

http://yle.fi/uutiset/metsia_hakataan_jatkossa_kanalintujen_ehdoilla/6170456

Jutussa mainittu projektipäällikkö Arto Marjakangas on kirjoittanut myös hyvän pikkukirjan ilmastonmuutoksen nykyisistä ja lähiaikoina ilmenevistä vaikutuksista suomen luontoon, kannattaa lukaista.
Ilmastonmuutos lähiluonnossamme - Arto Marjakangas

[Murkulat0r]

Onneksi tuli tilattua juuri uusi 5-30-suurenteinen LINTUkiikari kiväärin päälle. Hienohan tuo on hyllyn päällä koristeenakin, jos nuo kiellot laittavat.