Osakaskunnan vesilinnustuslupa

[JaniFIN]

Hei. Täällä meilläpäin nämä vesilinnustus luvat ovat ihan pöterösti järjestetty.

Maa-alueitten metsästysoikeuden haltijoilla ei ole vesilinnustusoikeutta vesialueille. Minusta tämä on täysin järjetön systeemi, en siis voi metsästää seurani maa-aluitten keskellä olevilla vesialueilla sorsia ilman vesialueen osakaskunnan lupaa.

Eikä vesialueen luvalla saa ymmärtääkseni metsästää vesilintuja rannalta ampuen, ilman kuulumista maa-aluetta hallinnoivaan metsästysseuraan/ ostamatta oikeutta kyseisen seuran alueelle? Tästä en ole aivan varma, voisiko joku valaista?

Miksi sitten luetaan maa-alue? Voinko seisoa vedessä kumikengissä/kahluuhousuissa ja ampua vesialueen yllä lentäviä sorsia osakaskunnan vesialueen luvalla, vai tarvitsenko myös maa-alueen metsästysoikeuden?

[Tapiok]

Katso karttapaikka.fi, sieltä tilarajat käyttöön ja huomaat helposti mikä on vesialuetta ja mikä osakaskunnan aluetta. Monasti osakaskunalla saattaa olla jopa 50 metriä leveä vesijättömaa jossa voi silloin osakaskunnan luvalla metsästää ihan kuivin jaloin.

Lainaus"Miksi sitten luetaan maa-alue? Voinko seisoa vedessä kumikengissä/kahluuhousuissa ja ampua vesialueen yllä lentäviä sorsia osakaskunnan vesialueen luvalla, vai tarvitsenko myös maa-alueen metsästysoikeuden?"

Et tarvitse maa-alueen metsästysoikeutta jos olet osakaskunnan puolella kahluuhousuinesi. Selvitä kartaa apuna käyttäen missä raja kulkee ja jahtailet vaan sen oikealla puolella.

[762-39]

Eihän systeemissä ole mitään vikaa, vesialueen omistaja eli osakaskunta myy lupia omille alueilleen.

Kuten edellä kerrottiin vesialueeseen kuuluu yleensä jonkinlainen kaistale vesijättömaata joka siis kuuluu linnustusluvan piiriin.

[Ollari]

[BlueMarlin]

Niin se on täälläkin eli metsästysseuran maiden keskellä on kohtalaisen hyvä lintujärvi ja sinne ei ole metsästysseuran jäsenillä asiaa elleivät ole myös osakaskunnan jäseniä. Kun ostin tontin niin tilanomistaja kysyi minulta haluanko osuuden osakaskunnan yhteisiin maa, vesi ja soranottoalueisiin. Vastasin myöntävästi. Tämä osuus ei kuulemma ole automaatio. Asia herättää aina välillä tunteita, kun kaupungista tullut saa metsästää järvellä mutta kaikki alkuasukkaat eivät saa.

Kun kumipuv...eikun kumikengissä sorsia ampuilee niin siinä pitää olla tarkkana jos linnut putoilevat luvattomalle alueelle. Nuo vesijättömaat ovat joissakin paikoissa muuten yllättävän laajoja.

[late2]

Jossain on osakaskunnalla jopa kokonaisia saaria, ovat jääneet joskus jakamatta tai ovat "vesijättöä". Sikäli näppäriä ettei niihin pysty rakentamaan mökkiä, pystyy hyvin sorsastamaan.

[Kiul]

[Deereman]

[dxman]

Kerran eräs mökkiläinen vastusti järven pinnan nostamista koska hänen rantasauna olisi ollut uhattuna. Tarkemmin tarkasteltuna oli rakentanut saunansa vesijättömaalle jota ei edes omistanut.

Vesijättömaata tulee joskus myyntiinkin. Normaalisti kai tontin omistajalla on etuosto oikeus?. Jos ei mene kaupaksi, niin voi mennä yleiseen myyntiin. Eräs tuttu osti hehtaaritolkulla vesijättöä ja sillä palstalla pääsi metsästysseuraan, että heilahti. Muistaakseni tuohon seuraan päästäkseen piti pastan koko olla vähintään kahdeksan hehtaaria. Itse kyllä pääsin vähemmällä, kun pikku palsta oli strategisesti oikeassa kohdassa. Itseasiassa suorastaan pyysivät....

[juhnuu]

Meillä Osakaskunta omistaa kaikki vesialueet kylän alueelta yht 11 järveä. Onneksi samoja herroja istuu osakaskunnnan johtokunnassa kuin metsästysseurassa, joten kaikki vesialueet on vuokrattu seurallemme. Näin homma toimii

[762-39]

[Aris60]

Järjestäytyneen osakaskunnan omistaman maa- tai vesialueen metsästysoikeuden vuokraaminen on ihan normaali kokouksessa määräenemmistöllä tehtävä päätös.

Järjestäytymättömässä osakaskunnassa päätöksenteko on vaikeaa. Toisaalta ei siellä voida myöskään estää osakasta käyttämästä oikeuttaan jos se ei loukkaan muiden osakkaiden oikeuksia ja estä heitä käyttämästä omaa oikeuttaan.

Nämä yhteisalueiden käyttöön liittyvät käytännöt ovat olleet varsinkin maalaiskunnissa/kylissä hyvin tunnetut. Vaikeuksia syntyy kuin oikeudet omistavat tilat pirstoontuvat ja syntyvien tilojen uusilla omistajilla ei ole tuntemusta lainsäädännöstä ja alueiden perinteisestä käytöstä. Asiat ovat usein kuitenkin hyvin selviä. Kannattaa selvittää omat oikeutensa. Aikaa yleensä kuitenkin tahtoo kulua ennen kun asiat ovat selvinneet. Alueiden hallinto on usein hyvin verkkaisesti toimivaa aikataulujen suhteen.

Muuten ihan noin tarkennuksena. Vesijättömaa on aina vesialueen omistajan. Se ei ole oikeastaan ollenkaan "maata". Sen yleensä omistavat kylän "maanomistajat". Joskus "kruunu" eli valtio. Pikkuisen eroa saattaa olla osakasluetteloissa. Meillä yhteisten maa-alueiden omistajia on kylässä noin 870. Kolmella tai neljällä ei ole osuutta yhteiseen jakamattomaan vesialueeseen. Lisäksi kylässä on noin 20 pienemmän joukon omistamaa yhteisaluetta erilaisiin tarkoituksiin. Sorakuoppia, saviprunneja, laituripaikkoja, satama .... Ei noissa mitään epäselvää ole edes metsästyksen osalta. Epäselvää on ainoastaan kun jotkin käyttäjät eivät viitsi ottaa selvää käytännöistä ja kaverit netissä ovat kertoneet pikkuisen omia tulkintojansa lakikirjasta.

[Pyrykoira]

[quote="BlueMarlin"]Niin se on täälläkin eli metsästysseuran maiden keskellä on kohtalaisen hyvä lintujärvi ja sinne ei ole metsästysseuran jäsenillä asiaa elleivät ole myös osakaskunnan jäseniä. Kun ostin tontin niin tilanomistaja kysyi minulta haluanko osuuden osakaskunnan yhteisiin maa, vesi ja soranottoalueisiin. Vastasin myöntävästi. Tämä osuus ei kuulemma ole automaatio. Asia herättää aina välillä tunteita, kun kaupungista tullut saa metsästää järvellä mutta kaikki alkuasukkaat eivät saa.

Kun kumipuv...eikun kumikengissä sorsia ampuilee niin siinä pitää olla tarkkana jos linnut putoilevat luvattomalle alueelle. Nuo vesijättömaat ovat joissakin paikoissa muuten yllättävän laajoja.[/quote

Voimassa olevan KML mukaan saadakseen oikeuden niihin jakokunnan yhteisiin alueisiin, joihin kantatilalla on oikeus, on määralan kaupassa asiasta sovittava kauppakirjassa. Kokotilan kaupassa oikeudet siirtyvät luonnostaan, ellei niitä nimenomaisesti suljeta kaupan ulkopuolelle. Asia on ollut päin vastoin joskus ennen.

Asia selviää jokaisen tilan kohdalta kiinteistörekisteristä.

MML on myös oma aloitteisesti tehnyt / tekemässä yhteisten maa- ja vesialueiden selvitystoimituksia ja niiden yhteydessä vahvistanut osakasluetteloita.

Asia kannatta käydä kysymässä maanmittaustoimistosta, ei välttämättä ns. kylän miehiltä.

[762-39]

[eero]