Harvinaista hirvestä.

[Heppa]

munuaisista saa hyvän kastikkeen perunoille.paista voissa pannulla sipulin kanssa,kaada kulhoon.lisää pannulle voita ja sitten vehnäjauhoja,ruskista jauhot.lisää vettä vähitellen että kastike ei paakkunnu.kun se on tehty niiin lisää munuias-sipuli sekoitus.anna kuplia jonkin aikaa,lissää pippuria ja suolaa ja vaikka ketsuppia vähän,ja vähän kermaa,lihaliemi kuutio ei ole pahaksi,sen kun sotkee sekaan ja tarkistelee makua,luulisin että kieli on sitten nielussa.

[Nimrod]

[umpikortto]

Nuo muut elimet teen niinku useimmat on kertoneet mutta munuaisten kans oon kyllä tumpelo....kypsennänköhän niitä pannulla liikaa. Turvasta minusta tulee parasta ku se kypsennettään laakassa astiassa uunissa kasvisten ja höystöjen kans. turvasta tulee kymmenen porukalle aihe turpakäräjiin.

Pikkupoikana ku ei ollu teitä eikä kelkkoja nii poromiehet yöpy taloissa. Yöpymisen palkaksi toivat yleensä elimiä keitettäväksi itelleen ja koko porukalle. En tiedä miten mummu sen keitti ja mausto...tuskin ees mausto mutta samassa kattilassa kiehu maksat, munuaiset ja sydämmet...siitä niitä isosta kattilasta kauhottiin lautaselle kaikkia sekasin, ei edes pottuja ollu siinä keitoksessa. Hyyvää oli mutta saattopa se näläkäki maustaa.

Saattas olla hirvivasanki elimistä hyvä aihe turpakäräjille.

Nimrod vois allun porukalta kysellä tuosta jos ei ite tiijä...siinä talossa perinne on varmasti säilyny...

[Nimrod]

[simoh]

Munuaiset halkaistaan ja liotetaan yön yli kylmässä vedessä. Liotuksessa pistävä haju lähtee. Ruokaa valmistettaessa munuaiset pilkotaan ensin ohuiksi siivuiksi ja sitten ruskistetaan valrautapannulla voissa. Haudutus kerman ja oluen seoksessa sipulirenkaiden, persiljan ja tomaattiviipaleiden kanssa. Mausteeksi muuten suolaa ja pippuria.

Nyljetty hirven turpa keitetään väljässä vedessä pari tuntia. Mausteet kuten yllä. Turpa pilkotaan pieniksi paloiksi ja silppu peitetään keitinliemellä. Kannella suljettu astia siirretään jääkaappiin. Aamulla syltty (karjalaisittain tytinä) on valmis. Maistuu perunoiden kanssa tai leivän päällä. Makua voi terästää muutamalla etikkatipalla. Älä heitä ylijäänyttä keitin lientä pois. Liemi on mainio pohja vaikka siskonmakkarakeitolle.

[vanha pappa]

Tuo "Simoh":n munuaisjuttu on aivan ok. Hämmentäisin keitosta meidän Mamman tyyliin,jos sallit muuan variaation Munuaiset halotaan ja liotetaan ensin pari vuorokautta kylymässä vedessä vaihtaen vettä pariin kertaan.Seuraavaksi liotetaan maidossa vuorokausi,kuten vesilinnutkin.
Valutellaan ja kuivetaan ,pilikotaan ja käytetään kuumalla valurautapannulla rasvan kanssa. Seuraavaksi kivi-/tai valupataan ja höystöt perään .Lanttua, sipulia ,porkkanaa ja läskiä ja ruisleipää pieninä kuutioina. Jotakin muutakin se Mamma sinne laittaa,en tiedä mitä. Leivinuuniin hän sen tyrkkää ja aamulla syödään ja saat uskoa , että on tomera eväs ja sitä syö niin kauan,kun kehtaa pöyässä istua.

_________________
Vanha pappa

[Heppa]

minkähän ikäset näitä tekee,miten saadaan nuoret naiset mukaan,pitää jo pikku lapsena olla tytön suolistamassa ulukoita.

[Vilperi]

[Heppa]

ei naisten tarvitse aina tehdä,kuten en sanonutkaan,vaan miten saadaan käyttöä lisättyä kun monesti perheen ruoan tekee se alfa naaras.

[simoh]

Tuo vanhan papan munuaisresepti vaikuttaa niin hyvältä, että sitähän on ensi tilassa kokeiltava.
Unohdin molemmista ohjeistani tärkeän mausteen: laakerinlehden. Kumma, että tässäkin keskustelussa nousee esiin sisälmysten maine köyhien aikojen raaka-aineena. Nehän ovat herkkua! Välimeren maissa muuten jokaisen kauppahalline pohjakerroksesta löytyy osasto, jossa on tarjolla sisäelimiä, esimerkiksi pötsiä ja verkkomahaa. Niistä tehdään muhennosta, joka italiaksi on trippa ja espanjaksi tripas. Hyvää.

[Vanhakarju]

Niinpä:ei siinä mitään hyviä on pojilla ohjeet,pari pientä kommenttia
minä en anna mamman tehdä riistaruokia,ei sen puoleen etteikö
mamma osaisi ,mutta se on periaate kysymys,kun isäntä on riistan
pyytänytkin.Pieni kommentti paistamiseen ja ruskistamiseen
vanha sanonta on "joka voissa paistaa se makian maistaa".
Se on tosi monessakin porukassa sisäelimiä vieroksutaan,jopa kieltäkin
minun herkkua on taas maksa/munuaiset ja kieli,niitten laitossa on
vain omat niksinsä.Menin kerran tyhmyyksissäni vaimolle sanomaan
arvaappa mitä tämä uros on tällä kielellä tehnyt,meni pitkän aikaa
sain syödä kielet yksin,mutta sitten huomasin jääkaapista pikku hiljaa
valmis kieli rupesi häviämään,tuumasin vaimolle onkohan meille
tullut "hiiriä".

[Heppa]

kun pikku lapset pienestä asti näkee ja kokee mistä ruoka tulee pöytää ja miten se saadaan ja käsitellään ei heille tule ennakkoluuloja,kielijutut on teidän juttuja