Soiden tulevaisuus

[mehtään]

VAPO:n YVA-selvitys Konnunsuon Höytiönsuolta johtaa päättäjiä pahasti harhaan
http://suomenluonto.blogit.fi/vapon-yva-selvitys-konnunsuon-hoytionsuolta-johtaa-paattajia-pahasti-harhaan/

Kyseinen suo näyttäisi olevan melko laajalti ojitettu, mutta iso lampi ja jonkin verran avosuota vielä löytyy. Etelä-Suomen näkökulmasta varmasti merkittävä suo ojista huolimatta, ja ennallistamispotentiaalia varmaan löytyisi. Suunniteltujen luonnontilaisuusluokkien valossa tämä suo varmaan olisi 1 tai 2 luokkaa, eli sopivaa turpeenottoon. Hyvä muistutus siitä että vieläkään ei ole tiedossa sellaisia sääntöjä joiden avulla voitaisiin helposti valita turpeenottoon soveltuvat suot ja jättää sopimattomat väliin. Ja tarve uusille alueilla kasvaa hetki hetkeltä, joten kyllä tässä vielä ristiriitoja tullaan näkemään.

Totta on että YVA-selvitykset pitäisi tehdä nykyistä paremmin, jos niillä todella haluttaisiin saada hyvä käsitys alueiden arvoista ja muutosten vaikutuksista. Ehkä jopa pitäisi muuttaa käytäntöjä niin että useita kohteita käsiteltäisiin yhdellä kertaa, jolloin voitaisiin vertailla niiden arvoja ja valita parhaiten tuotantokäyttöön sopivat (esim. turvenevat, tuulivoima-alueet, jne.) Yksittäisen kohteet haitat ovat aina rajalliset varsinkin luontoarvojen hävittäjänä, mutta kun katsottaisiin vaikka kymmeniä kohteita yhtä aikaa, niin huomattasiin paremmin vaikutusten suuruuskin.

Ehkäpä tässä hankkeessa saadaan oikeasti parannettua YVA-menettelyjä:

Merkittävin YVA-kehittämishanke vuosikymmeneen käynnistynyt
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=425779&lan=fi&clan=fi


Vapo: Turvetuotannosta ei jää jälkeäkään (luulin jo että kannattavuus niin heikko että ala hiipuu olemattomiin )
http://yle.fi/uutiset/vapo_turvetuotannosta_ei_jaa_jalkeakaan/6413625

[Aris60]

Mielenkiintoisesti mehtään olet asiasi otsikoinut. Ikäänkuin Suomen luonnon mielipidekirjoitus muuttuisi jotenkin todeksi ja tieteelliseksi tutkimukseksi kun se kirjoitetaan blogiin. Mitä jos linkittäisit alkuperäisen aineistonkin tänne jokaisen kommentoitavaksi?

Pertti Koskimies, kirjoittaja, on Bird Lifen äänenkannattajan Linnut entinen päätoimittaja. Varmasti mielipiteeltään neutraali ja tiukasti asiaan pitäytyvä luotettava tiedemies? Uskon mielipiteitä olevan useampia kyseisestä asiasta.

[mehtään]

Otsikot ovat samat kuin lähdekirjoituksissa.

Täydestä objektiivisuudesta en mene takuuseen, mutta ihan asiaa kumminkin kirjoittaa. Toki varmaan joku "vastapuolen" kaveri osaisi antaa vastakkaisiakin argumentteja.


Tässä jatkoartikkeli Pohjanmaan suojelusuokaupalle:
Suolla tukeva ote tulevaisuuteen
http://www.ilkka.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/suolla-tukeva-ote-tulevaisuuteen-1.1304596

[Kiul]

[Helylän asemapäällikkö]

Taitaa tuo metsähallitus tehdä soiden ennalistamisia myös metsästyslupa-alueilla? Vai onko väärää tietoa?
_________________
The story of this life is true

[rupikonna]

"Helylän asemapäällikkö"Taitaa tuo metsähallitus tehdä soiden ennalistamisia myös metsästyslupa-alueilla? Vai onko väärää tietoa?

Toivottavasti!

[rupikonna]

[Metsnugis]

[mehtään]

Ministeri Hautala: Vapon on löydettävä uusia kasvualoja
http://www.ts.fi/uutiset/talous/437712/Ministeri+Hautala+Vapon+on+loydettava+uusia+kasvualoja

Miksi polttaa turvetta, jos siitä saa lankkuja?
http://www.taloussanomat.fi/ymparisto/2013/01/15/miksi-polttaa-turvetta-jos-siita-saa-lankkuja/2013816/12

[Aris60]

Mitään käänteentekevää uutta asiassa ei ole. Nyt kysymyksessä olevia tuotteita kyetään valmistamaan. Suunnitelmatalouden sijaan kuitenkin nykyinen yhteiskunta on asiakasohjautuva. Tuotteiden laatuun, käyttökelpoisuuteen ja turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Edellisestä johtuen nykyisillä turvetuotteilla ei ole vielä tarpeeksi kiinnostavuutta. Asiakas ostaa tuotetta kun se on kilpailukykyinen markkinoilla. Turvetuotteita ei oikein osteta. Mikähän on syynä?

Tässä on esimerkki turvekuidusta millä on rajattomat markkinat: http://www.kaspaikka.fi/koti/kirkos/tupasvilla.htm Kyseisen projektin tuotos taisi olla lähellä naurettavan rajaa, jäi kuitenkin itkettävän puolelle.

Kartongista valmistettua biohajoavaa ruumisarkkua oli myynnissä muutama vuosi sitten. Eipä sitä enää asiakkaille tarjota. Ei se kelpaa vihreillekkään.

Raaka-aineen tai tuotteen kysyntä muodostuu asiakkaan halusta ja tarpeesta. Ei vihreän poliitikon kuvitelmasta ja elämänfilosofiasta. Hyvin harvoin minkään puolueen poliitikon aloitteesta.

Ja kysymykseen "miksi polttaa" vastaus. Koska ominaisuuksiltaan puukuitu tai sahatavara on huomattavasti kilpailukykyisempi nykyisillä markkinoilla ja myös siitä on kansainvälisillä markkinoilla ylitarjontaa. Kansantaloudellisesti jokainen poltettu turvetonni on plussaa vaihtotaseelle. Suomen turpeeseen sidotut energiavarat ovat todellisuudessa suuremmat kuin Norjan öljyn sisältämä energia.

[mehtään]

Pari kirjoitusta:

http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lupauksien-luvattu-vapo-1.1323737

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/pasi-koivisto-ja-muut-turvetuottajat-missa-on-se-pilaantumaton-jarvi/1290363

http://www.kymensanomat.fi/Online/2011/07/18/Turpeen%20poltto%20v%C3%A4henee%20kolmanneksella/2011511686065/4

Ei taida onnistua järven kunnostuttaminen VAPOlla ihan tuosta vain, saapi nähdä miten käy:
http://www.suurkeuruu.fi/Uutiset/1194788875545/artikkeli/vapo+kiistaa+haitat+liesjarvessa.html

Kurikan lintuneva sentään taitaa säästyä turpeenotolta
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/kurikka-torjui-lintunevan-ymparistoluvan-1.1320148?localLinksEnabled=false

[mehtään]

Vesienhoidon toimenpiteiden
suunnittelun ohjeistus v. 2016–2021
Turvetuotanto
luonnos 17.12.2012
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=140583&lan=fi


Vesi- ja ympäristölupapäivät (esitykset oikeassa reunassa)
https://syke.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=334&TapahtumaID=835


Järviwiki ja vesinetti - uusia välineitä vesien hoidon tueksi
http://www.youtube.com/watch?v=n0lRc2-pcwQ

http://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu

Uudessa metsästäjä-lehdessä artikkeli riekkosoiden ennallistamisesta (s.4):
http://www.epaper.fi/pub/riista/?issue=201301&lang=fi


Luontoarvoista tuli kiistaa lakiuudistuksessa
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/luontoarvoista-tuli-kiistaa-lakiuudistuksessa/1292127
(ojittamattomille luontoarvoja sisältäville soille pitäisi päästä, kun kelvollista ojitettua on paikoin liian vähän.)



Otakantaa-sivustolla voi kommentoida soidensuojeluohjelman toteuttamistapaa sekä soidensuojelua laajemmin.
https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Hankkeet/Soidensuojelun_taydennysohjelman_valmistelu

[mehtään]

SLL: Ilmasto- ja energiastrategiassa päätettävä turpeenpolton lopettamisesta
http://www.epressi.com/tiedotteet/metsatalous/sll-ilmasto-ja-energiastrategiassa-paatettava-turpeenpolton-lopettamisesta

[mehtään]

Tutkimus: Suot hidastavat ilmaston lämpenemistä
https://www.sttinfo.fi/release?1&releaseId=2919073


Pohjoiset suot ovat luonnontilaisina huomattavia hiilen varastoja. Ilmaston lämmetessä soiden kyky sitoa hiiltä todennäköisesti lisääntyy, kertoo kansainvälinen tutkimus, jossa oli mukana myös Helsingin yliopiston ympäristötieteiden ja metsäekologian laitoksen tutkijoita.
Suoturpeeseen jatkuvasti kertyvä hiili vähentää ilman hiilidioksidipitoisuutta. Samalla turpeen hajotessa kuitenkin vapautuu metaania, joka on hyvin voimakas kasvihuonekaasu. Luonnontilaisen suon kasvihuonekaasuvaikutus riippuu siis hiilidioksidin sidonnan ja metaanin vapautumisen suhteesta.

Pohjoisiin rahkasoihin keskittyvä uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ilmaston lämmetessä turvetta kerrostuu nopeammin kuin sitä hajoaa. Suot toimivatkin aiempaa tehokkaampana hiilen nieluna.

– Ilmaston lämpeneminen lisää turvemassaa, mikä taas vuorostaan hiiltä sitoessaan hidastaa ilmaston lämpenemistä. Ilmastoslangille käännettynä suot toimivat siis negatiivisena palauteilmiönä, summaa tutkimuksessa mukana ollut Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.



Turvetta tuhannen vuoden takaa
Tutkimus perustui laajaan turveaineistoon, joka ulottui noin tuhannen vuoden taakse. Turvetta todettiin kertyvän sitä enemmän, mitä pitempi kasvukausi on ja mitä enemmän on yhteyttämisen kannalta aktiivista säteilyä. Vastoin aikaisempaa käsitystä suoekosysteemin nettoperustuotannon vaihtelu määrää hiilen sitomiskykyä enemmän kuin suoturpeessa tapahtuva hajoitus.

Tutkimuskaudella ilmasto viilentyi siirryttäessä keskiajan lämpökaudelta (noin 800–1400 jKr) pieneen jääkauteen (noin 1500-1850 jKr). Samalla soiden pitkäaikaiset hiilikertymät pienentyivät selvästi. Eloperäistä ainetta kertyi myös vähemmän pilvisyyden lisääntyessä, sillä pilvisyys laskee suon perustuotantoa.

Esimerkiksi suopalot, <> sulaminen, kosteusolojen muutokset sekä ilmaperäinen typpilaskeuma vaikuttavat lisäksi turpeen kasvuun tulevaisuudessa. Julkaistu tutkimus kuitenkin esittää, että pohjoiset suoekosysteemit säilyttävät ilmaston lämpenemistä hillitsevän hiilitasapainonsa pitkälle tulevaisuuteen.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Biogeosciences Discussions -sarjassa.

[xyxy]

Siinä sitä julkaistaan täysin itsestään selvää tietoa: suo on jatkuvasti kasvava ja hiiltä kerryttävä elävä ja uudistuva kokonaisuus, kuten metsä, tuossa suhteessa täysin nollatutkimus. Suon hiilen sidonta on jopa suurempi, kuin metsän kasvun samankokoisella alueella.

Tutkimus on myös siltä osin nollatutkimus, että siinä ei kerrota vapautuvan metaanin CO2 ekv arvoa. Vaikka hapettomissa oloissa turpeesta hajoaa vain pieni osa, on vapautuvan metaanin CO2 ekv jopa suurempi, kuin sitoutuneen hiilidioksidin.