Sauvoin

[*Konna*]

Tässä on tullu kulettua merellä sorsanpyynnissä. Monesti iltaisin on todella tyyntä ja hiljaista. Tälloin pitäisi pystyä välttämään kaikenlainen ylimääräinen äänenkäyttö. Millaisia virityksiä teillä on omissa sauvoimissa? Itseäni vaivaa veden ainainen lorina.

[Lahtinen]

Itselläni on ihan perusmalli, ilman mitään virityksiä. Hädän yllättäessä olen pyrkinyt ohjaamaan suihkun avoveden sijasta kasvustoon, näin välttyy ylimääräiseltä lorinalta

[*Konna*]

No oisko kellään mitään konsteja tohon hommaan, vai oliko tää ihan turha kysymys?

[Koukkupolovi]

Enpä tiedä mitä materiaalia käytät, mutta minut on jo lapsesta "totutettu" perinteiseen kuivatusta, kuoritusta ja jonkin verran muotoillusta sekä silitetystä (oksakohdat mataliksi ja sälöt pois) kuusesta tehtyyn n 4-metriseen sauvoimeen. Paksuutta latvassa n 3 cm ja tyvessä 6-7.
Tyviosa tuolla "tekoseuvvun" koskivesillä tehtiin tasapaksuksi tai jopa hieman ohenevaksi ja alapää suurinpiirtein puolipalloksi. Vaikka suippo pää meneekin kivien väliin, tulee se paremmin pois vinoon kääntyessään kuin levenevä. Pyöreä pää taas ei kulu eikä mene "terstalle" eli hakkaudu leveäksi. Koskilla sauvominen on kyllä ihan eri tyylin hommaa kuin "siliällä veellä". Kovalla tuulellakin on eri tuntu. Suoja-aineita se ei tarvitse, mutta mikäpä estää eniten vedessä olevaa osuutta öljyämästä tai tervaamasta. Lorinaan voisi auttaa sauvomistekniikan tutkiminen.
Älä nosta sauvointa korkealle vedestä äläkä paljoa sivulle. Ja jos nyt sanon, että suosi lyhyitä työntöjä, niin kyllä joku jotain revittää...
_________________
Hoc iam omni varietate caret.

[Lahtinen]

Joo, asiaan.

Itsellä on kokemusta lähinnä kolmenlaisista sauvoimista. Kaikissa on ”varsinainen varsi” kuusta. Jossain on tuo pohjaa vasten tuleva osuus muodostunut kuusen juurakosta, jossakin on paininpää tehty metalliputksesta, joka on sahattu kolmeen osaan ja levitetty haralleen ja ehdottomasti yleisin on ollut sauvoin, jossa varren päässä on Y-muotoinen puinen haarukka.

Nämä viritykset siis sen takia, että sauvominen tapahtuu pehmeäpohjaisilla alueilla. Ainakin omalla sauvointekniikalla on pikemminkin ongelmana ollut sauvoimen kolina veneen kylkiin, kuin varsinainen veden lorina. Joillakin sauvoimilla on tapana kerätä pohjakasvillisuutta ”haarukkaan”, tuolloin äänetön sauvominen hankaloituu.

Nyt itselle on jenkeistä tulossa paikallinen sauvoinhässäkkä, mielenkiinnolla odotan tuota ameriikan ihmettä

[Aku]

Lahtinen taitaa olla melkonen rahamies kun tuntuu harva se päivä tilailevan jenkkilästä jotain

[Lahtinen]

Jenkkilän pintapostitoimitusajoilla on kertatilauksellakin ”harva se päivä jotain tulossa jenkeistä”. Odottavan aika on meinaan pitkä…

Ja rahamiehet ei tilaa jenkeistä, ne ostaa samat kamat Suomesta...

[Repesorsa]

Tuli tässä mieleen, että eikös nyt kuitenkin ole kysymys SAUVASTA eikä sauvoimesta?


_________________
I'm back!

[Jahimees]

Oma sauvoin on ollut yleensä nuorehkosta haavasta tehty. Erillistä ja keppiä raskaammaksi tekevää metallipäätä parempi vaihtoehto on ehdottomasti valmiiksi puussa oleva ällän tai mieluummin teen muotoinen päätykappalepahkura (oksanhaara). Puu kuoritaan ja sen annetaan kuivaa tarpeeksi pitkään ennen sorsa-alotusta, jotta vempaimesta saadaan kevyt. Sauvoimen pituuden määrittää tietysti järven veden syvyys ja toisaalta sauvomistekniikka. Sauvottaessa hieman paatin sivulta pelkän perästä lykkimisen sijaan ei sauvoimen tarvitse olla niin älyttömän pitkä. Muutama kierros erkkaa kädensijoiksi parantaa otteen pitävyyttä ja estää käsien tikkuuntumista ja hiertymistä - yleensä kannattaa myös pitää hanskoja kädessä. Hanskat estävät sauvojan ampumista, mutta yleensähän sauvominen onkin kahden miehen hommaa, eli jo pelkästään turvallisuus- ja ehtimissyistä vain keulamies ampuu.

Sauvoimen päätä ei tarvi vedestä nostaa missään vaiheessa ja näin veden lorinalta vältytään. Sauvomisreittiä sumplittaessakin kannattaa käyttää järkeä; jos paikalla on pelkkä mutapohja, niin sauvoin uppoaa väkisinkin pohjaan ja koko homma vaikeutuu. Toisaalta, jos sauvomiskohdassa on kortteikkoa, joka estää sauvoimen pään uppoamisen järven pohjaan, rahisevat kortteet veneen reunaan. Eli ota tuostakin sitten selvää.

[Mehtisika]

Alumiinisauva mikä on hitsattu umpinaiseksi, siinä jokin päävariaatio. ON kevyt ei katkea ja muutenki ihan mukava ku laittaa kutistesukkaa käsiosille. Semmosta 50 millistä alumiinia ja seinänvahvuus kolme milliä. Kannattaa hitsuuttaa ammattimiehellä että tulee varmasti vedenpitävät saumat.

[*Konna*]

Veikkasin etta mahtaapi alumiininen sauvoin pikkasen pitää ääntä.. Siinä on sen huono puoli, mutta missäpä niitä puolia ei olisi Se joka sellasen keksii niin hyvin nopeesti tänne viestiä..

[remari1]

meillä päin tuon "sauvoimen" nimi on "upi"

[*Konna*]

Herätetäämpä tämä keskustelu taas henkiin, jos jollakin sattuisi olemaan uusia keksintöjä. Paikka jossa metsästelen on todellakin pehmeä pohjainen ja sijaitsee merellä!

[*Konna*]

[Mippi]